Vielä noin kaksi ja puoli vuotta, niin Tikkurilasta Myyrmäkeen pääsee junalla. Kehärata yhdistää idän ja lännen, liittää Vantaankosken radan päärataan ja luo kauan kaivatun junayhteyden Helsingin keskustasta lentokentälle. Se synnyttää uusia asuinalueita, yrityksiä ja työpaikkoja. Se tekee yhä useammasta vantaalaisesta joukkoliikenteen käyttäjän ja nostaa Vantaata ylös taloudellisesta ahdingostaan – tai näin ainakin toivotaan.

Kehäradan rakentaminen on edennyt yli puolenvälin. Tiukimmat rutistukset ovat edessä tänä ja ensi vuonna. Budjetin ylityksiin tai aikataulunmuutoksiin ei ole enää varaa, valmista on tultava.

Junia 10 minuutin välein

Kehäradan ensimmäinen vaihe tuo Vantaalle viisi uutta asemaa: Vehkalan, Kivistön, Aviapoliksen, Lentoaseman ja Leinelän. Asemavarauksia eli myöhemmin valmistuvia asemia on kolme: Petas, Viinikkala ja Ruskeasanta.

Jo olemassa oleville asemille ja asemanseuduille Kehärata on piristysruiske. Niitä kohennetaan ja niiden turvallisuutta lisätään. Vantaankosken asemalla muutokset voi jo nähdä: sinne on valmistunut muun muassa uusi kävelysilta ja uudet portaat ja sen esteettömyyttä on parannettu.

Tikkurilasta Kehärata tekee Suomen toiseksi vilkkaimman juna-aseman, jossa pohjoisesta tulevat voivat vaihtaa paikallisjunaan ja jatkaa matkaa kohti lentokenttää. Uutta asemakeskusta rakennetaan jo, ja asemasillan rakentaminen alkaa keväällä.

Kun rata valmistuu, matalalattiaiset Flirt-junat kulkevat sillä arkisin 10 minuutin välein. Liityntäpysäköintialueita tulee kaikille asemille ja niitä valmistaudutaan jopa laajentamaan tarpeen mukaan. Tavoitteena on, että ihmiset tekisivät edes osan matkoistaan junalla ja Kehärataa käyttäisivät myös kehyskuntalaiset.

Länsi-Vantaa kasvaa

Maankäytön ja liikenteen näkökulmasta Kehärata tietää suuria mullistuksia, joista osa näkyy jo työmaina Vantaan teillä ja niiden varsilla. Esimerkiksi Myyrmäkeen ja Martinlaaksoon on jo rakennettu lisää asuntoja, mutta Kehärata tuo asutusta myös täysin uusille seuduille.

Leinelä on yksi Kehäradan varteen rakennettavista alueista, jonne ensimmäiset asukkaat muuttivat kaksi vuotta sitten. Suurimmassa Kehäradan luomassa uudessa asuinalueessa, Kivistössä eli entisellä Marja-Vantaalla sen sijaan kaadetaan vasta puita. Ensimmäiset asukkaat uusi Kivistö saa ensi vuonna, mutta rakentaminen jatkuu vielä 2020-luvulle asti.

Kivistöstä lähiympäristöineen tulee koti 30 000 vantaalaiselle, joista 25 000 on uusia asukkaita. Kivistön aseman ympäristöstä tulee kaupunkimainen ja kerrostalovaltainen, mutta sekä kaava että lähellä kulkeva lentoliikenne pitävät huolen siitä, että korkeita tornitaloja alueelle ei tule.

Asunnoista noin puolet on omistusasuntoja, loput erilaisia vuokra- ja osaomistusasuntoja. Asuntotuotannossa pyritään muutenkin monipuolisuuteen, mutta tietyt asiat on otettava huomioon: väestö ikääntyy ja yhä useampi vantaalainen asuu yksin tai kaksin.

Kivistön koilliskulmassa olevalle asuntomessualueelle tulee muutamia kerrostaloja sekä 36 omakotitalotonttia. Osa seudulle muuttavista pääsee asumaan kirjaimellisesti Keimolan entiselle moottoriradalle. Sen päälle rakennettavan Keimolanmäen alueen maamerkiksi jää moottoriradan valvontatorni, joka saa uuden ilmeen.

Ekologisempaa asumista

Nykyinen Kivistön pientaloalue, joka tulevaisuudessa tunnettaneen nimellä Vanha Kivistö, on kaupunginosa, jossa poikkeuksellisen monessa perheessä on kaksi autoa. Siihen verrattuna uudet kivistöläiset saavat totutella erilaiseen elämäntapaan, sillä pian juna ja pyörätiet ovat lähellä.

Uudella alueella parkkipaikat keskitetään pysäköintitaloihin, eikä nimettyjä autopaikkoja ole. Taloista tehdään energiatehokkaita ja niissä on huoneistokohtaiset vesimittarit.

Osassa kiinteistöjä jätehuolto toimii putkikeräyksenä. Roskakatokset ja jäteastiat korvataan jätteiden keräyspisteellä, josta jätteet jatkavat matkaansa paineen avulla putkiverkkoon. Hiilijalanjälkeään voi pienentää myös kasvattamalla ruokaa itse, sillä Kivistöön on suunniteltu viljelypalstoja.

Virkistysalueet lähellä Kivistöä säilyvät ja vehreyttä tarjoavat myös puistot. Siellä sijaitsevat liito-oravien pesäpuut, jotka jonkin aikaa varjostivat koko asuntomessusuunnitelmaa.

Palveluita saman katon alta

Kun kaupunki kasvaa, pysyvätkö palvelut perässä? Siihen pyritään, vaikka virkamieskielellä sanottuna se onkin aikamoinen haaste. Ensimmäiset asukkaat voivat varautua siihen, että jotakin on valmiina, mutta myös siihen, että lisää on tulossa. Kaupunki aloittaa peruspalveluista. Esimerkiksi Leinelässä päiväkoti avautui samaan aikaan kun alueelle tulivat ensimmäiset asukkaat.

Palvelutuotannossa suuntauksena on keskittäminen. Saman katon alla on monenlaista. Esimerkkinä tästä on Kivistön aseman lähelle rakennettava Aurinkokiven palvelukeskus, jossa on koulun ja päiväkodin lisäksi äitiys- ja lastenneuvola, musiikkiopisto ja kuvataidekoulu.

Kauppapalveluissa jyräävät kaksi suurta, mutta liiketiloja tehdään myös talojen kivijalkoihin. HOK-Elannolla ja Ruokakeskolla on suunnitteluvaraus Kivistön aseman viereen nousevaan kauppakeskukseen, mutta edellytyksenä on, että osan tiloista saavat muut toimijat.

Uudet palvelut tuovat Vantaalle työpaikkoja. Niiden määrän suhteen tavoitteet ovat korkealla. Kivistöön lähiympäristöineen uskotaan tulevan lähes yhtä paljon työpaikkoja kuin asukkaitakin. Tavoite on kova, koska yritysten aikeita on vaikea ennustaa ja lähellä on Aviapolis, jonne yrityksiä on jo tullut. Hämeenlinnanväylän, Kehä III:n ja radan vieressä olevasta Vehkalasta tulee puhdas työpaikka-alue toimistoille ja pienteollisuudelle, sillä lentomelun vuoksi siellä ei voi asua.

Vantaa maksaa noin kolmanneksen

Jos kaikki olisi mennyt suunnitelmien mukaan, Kehärata olisi otettu käyttöön 2014. Nyt h-hetken on määrä koittaa asuntomessujen kynnyksellä, 1.7.2015.

Eniten Kehäradan aikataulua ja budjettia on venyttänyt glykolivuoto, joka kasvatti Kehäradan hintaa noin 50 miljoonalla eurolla. Kustannukset, niiden jakaminen ja urakoihin liittyvät sotkut nousivat otsikoihin viime vuonna. Yksinkertaistettuna kulupolitiikka menee kuitenkin niin, että Kehäradan loppulasku on 675 miljoonaa euroa, josta suurin osa, 439 miljoonaa euroa, lankeaa Liikennevirastolle. Vantaan kaupunki maksaa noin 206 miljoonaa euroa ja oman aseman lentokentälle saava Finavia 30 miljoonaa euroa. EU-tukea Kehärata on saanut 17,8 miljoonaa euroa ja lisää saattaa olla tulossa.

Vantaa tunnetaan kaupunkina, jolla on monta keskustaa. Kehäradan myötä Tikkurilan merkitys kasvaa, sen keskusta ja asemanseutu uudistuvat ja asuntoja rakennetaan lisää. Toisaalta myös Länsi-Vantaa kasvaa ja Myyrmäen merkitys sen mukana.

Monet Kehäradan vaikutukset ovat vielä arvoitus. Miten käy bussiliikenteen? Miten Kehärata vaikuttaa asuntojen hintoihin? Tulevatko uusien alueiden asukkaat Vantaan sisältä vai muualta ja keitä he ovat? Myös vaikutus autoliikenteeseen on arvoitus. Voi olla, että Kehärata lähinnä hillitsee liikenteen kasvua, muttei vähennä autoja. Mahdollisuudet se kuitenkin luo moneen.

Juttua varten on haastateltu Kehäradan projektipäällikkö Harri Johanssonia Vantaan kaupungilta, Kivistön projektinjohtajaa Reijo Sandbergia ja Vantaan apulaiskaupunginjohtajaa Juha-Veikko Nikulaista.