Kommentti: Jos äänestän uudelle kansanedustajalleni menolipun Brysseliin, aikooko hän edes mennä europarlamenttiin?

Kommentti: Jos äänestän uudelle kansanedustajalleni menolipun Brysseliin, aikooko hän edes mennä europarlamenttiin?

Vaalikarja haluaa tietää, kenelle äänensä antaa. Tuplaehdokkaat hämärtävät peräkkäisiä eduskunta- ja eurovaaleja.

Ennen eduskuntavaaleja rouva X tutki ehdokkaita tarkkaan. Hän teki vaalikoneita, vertaili ehdokkaiden mielipiteitä, seurasi tv:stä vaalitenttejä ja luki median vaalianalyysejä. Päätös syntyi, hän kävi äänestämässä ja oli hyvillään, kun ehdokas pääsi läpi.

Sunnuntai-iltana jännitettiin tuloksia, alkuviikosta analysoitiin niitä ja haastateltiin voittajia ja hävinneitä. EU-vaalin lopulliset ehdokaslistat julkistettiin vasta torstaina. Mitä kummaa, rouva X:n äänestämä kansanedustaja onkin ehdolla europarlamenttiin! Jos hänet valitaan sinnekin, mitä hän aikoo tehdä, kummassa edustuselimessä toimia ja kummalla tuolilla istua?

Eurovaalit ovat poikkeukselliset, koska vaalipiirinä on koko maa.

Tämä vaalivuosi on poikkeuksellinen. Eduskuntavaalit järjestetään joka neljäs vuosi ja eurovaalit joka viides vuosi, ja nyt ne osuvat samaan kevääseen. Vaaleilla on väliä vain kuukausi.

Myös eurovaalit ovat poikkeukselliset, koska vaalipiirinä on koko maa. Kansalainen saa siis äänestää ketä tahansa ehdokasta, ja ehdokas tarvitsee nimeä ja tunnettuutta kerätäkseen ääniä. Toisaalta Euroopan unioni tuntuu monesta kaukaiselta asialta ja sen päätösvallassa olevat asiat hyvin monimutkaisilta. Varsinaisista vaaliteemoista ei ole edes ehditty kunnolla puhua.

Äänestäjä on eurovaaleissa hukassa, jos edes tuhti äänisaalis ei takaa sitä, että valituksi tullut ottaa paikan vastaan. Siitähän vaaleissa sentään on kysymys: äänestäjät antavat ehdokkaalle valtakirjan edustaa heitä eduskunnassa tai europarlamentissa.

Ymmärtäisin kuvion, jos henkilö olisi ehdolla molempiin, ja jos ei pääse eduskuntaan, pyrkii sitten europarlamenttiin. Mutta en sitä, että tuore kansanedustaja aloittaa työt uudessa eduskunnassa ja käynnistää samalla vaalikampanjan pyrkiäkseen ihan muualle. Tai aikoo jatkaa eduskunnassa, mutta häärii eurovaaleissa keräämässä ääniä muille.

 

Ehdokaslistoilta löytyy nyt 14 vastavalittua kansanedustajaa. Heitä on vihreillä, perussuomalaisilla, kristillisdemokraateilla ja vasemmistoliitolla.

Puolueen näkökulmasta on järkevää haalia ääniä mahdollisimman tunnetuilla ehdokkailla, joiden arvo on juuri mitattu eduskuntavaaleissa. Äänestäjää tämä kiukuttaa, sillä kukaan ei halua olla pelkkää vaalikarjaa.

Eurovaalien äänestysprosentti on aina ollut huomattavasti alhaisempi kuin eduskunta- ja kuntavaalien. Vuonna 2014 vain 41 prosenttia äänesti eurovaaleissa (ilman ulkosuomalaisia), kun taas huhtikuun eduskuntavaaleissa äänesti 72,1 prosenttia. Tämänkertainen suhmurointi ei ole omiaan parantamaan asiaa.

Vaikka eurovaalien äänestysprosentti jäisi 20 prosenttiin, niin vain annetut äänet lasketaan ja uudet mepit lähtevät joka tapauksessa Brysseliin.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi