Sinikka Svärd on tehnyt tekstejä rakastumisesta ja rakkauden nurjasta puolesta.
Vahvoja tunteita sanoiksi
Sinikka Svärd tarvitsee sanoittajan työssään herkkyyttä, joka toisinaan myös rasittaa häntä.
Voisi sanoa, että Sinikka Svärd on kirjoittanut aina. Lapsena hän luki paljon ja mietti, osaisikohan hän kirjoittaa kirjan. Pikku Sinikka aloitti tomerasti seikkailukirjojen kirjoittamisen useamman kerran, mutta kärsivällisyys ei riittänyt, ja ne jäivät kesken. Vuosien varrella päiväkirja täyttyi teksteistä ja runoja syntyi pöytälaatikkoon.
— Minulla oli kaksi unelma-ammattia, toinen oli kirjailija ja toinen lankakaupan myyjä, kertoo Svärd ja naurahtaa.
— Lankakaupan myyjä tuli siitä, kun kävin lapsena äitini kanssa lankakaupassa ja ihailin kaikkia ihanan värisiä lankoja. Näin itseni esittelemässä niitä asiakkaille.
Ei tullut Sinikka Svärdistä lankakaupan myyjää, mutta tekstintekijä tuli. Näkemyksistä ja kokemuksista on syntynyt laulujen sanoja ja runokirjoja.
Kaikki on mennyt vähän väärinpäin, sanoo Sinkka Svärd elämästään. Jos vertaa siihen, miten yleensä nykynaisen elämä menee.
— Menin nuorena naimisiin, tein lapset ja opiskelin vasta sen jälkeen itselleni ammatin. Nuorimmaiseni oli puolitoistavuotias, kun aloitin sosiaaliohjaajan opinnot.
Nykyään nuorimmainen on 16-vuotias, kaksi vanhinta tytärtä on jo lentänyt omiin pesiinsä ja toiseksi nuorin taitaa olla lähtökuopissa. Matkan varrella on tullut avioero, mutta hankalien vaiheiden ja eroitkujen jälkeen elämä näyttää nyt valoisan puolensa. Sinikka Svärd on onnellinen ja rakastunut.
— Eivät elämän muutokset ole tapahtuneet tuosta noin vain. Pohdin kauan ja olin ahdistunut, kun tiesin, että elämä, jota olin tottunut elämään, pitäisi lopettaa.
Yllättäen vanha ystävyys roihahti rakkaudeksi. Vierelle löytyi ihminen, joka osaa tukea ja ymmärtää vielä sanojen päälle.
— Kun ikää on kohta viisikymmentä, on hienoa huomata, että elämällä on silti uutta ja ihanaa tarjottavana. Joskus on vain uskallettava tehdä kipeitäkin ratkaisuja, vaikka satuttaa itseään ja muita.
Svärdin hyvä olo purkautui kirjaksi, kun vuosi sitten ilmestyi Kerron sinulle rakkaudesta (Minerva).
— Olin niin kuolettavan rakastunut, että en voinut olla kirjoittamatta! Svärd huudahtaa ja hymyilee.
Rakkausrunot ovat saaneet jatkoa, sillä kirjasarjaan ovat tänä vuonna ilmestyneet osat Kerron sinulle ystävyydestä ja Kerron sinulle unelmista.
Vuonna 2006 Sinikka Svärd sai Pro Iskelmä tunnustuspalkinnon. Suomessa ei ole monta henkilöä, jotka sanoittavat päätyökseen, naisia ei ilmeisesti ole tällä hetkellä muita kuin Svärd.
— En ajatellut, että minusta tulee lauluntekijä ja että sillä työllä voi vielä elää. Kun sain valtion puolivuotisen taiteilija-apurahan, jäin virkavapaalle eikä sen jälkeen ollut paluuta. En voinut enää keskittyä kahteen työhön, joten jätin työni kehitysvammaisten ohjaajana.
1990-luvun alusta lähtien laulutekstejä kirjoittaneelle Svärdille Esa Niemisen säveltämä ja Katri-Helenan esittämä Vie minut oli läpimurtohitti. Sen jälkeen sanoituksia oli helppo tarjota. Ja kysyntää on riittänyt.
Svärdin kynästä on lähtenyt monia paljon soitettuja kappaleita, muun muassa Kun katsoit minuun, Kaikista kasvoista, Sitä saa mitä tilaa, Mahdunko maailmaas ja Oikeesti. Esittäjinä ovat Anna Eriksson, Yölintu ja Finlanders. Viimeksi Svärd on tehnyt tekstejä Yö-yhtyeelle ja Anneli Saaristolle.
Myös Paula Koivuniemi ja Lea Laven laulavat Svärdin sanoja. Johanna Kurkelalle Svärd kirjoittaa jokseenkin säännöllisesti tekstejä, jotka Tomi Aholainen säveltää.
Hittiä ei koskaan tiedä etukäteen
— Siitä, josta luulee, ei yleensä tule, mutta siitä, josta ei uskoisi, tulee.
— Tein Fredille tekstin Isotkin miehet itkevät ja kuvittelin, että siinä voisi olla hittiainesta, mutta eipä ollutkaan.
"Se on minun palkintoni, että ihmiset ottavat
kirjoittamani laulun omakseen."
Svärdin runot ovat heränneet eloon myös lausuttuina. Hän on käynyt yhdessä rakkaansa kanssa lausumassa niitä palvelutalossa vanhuksille.
Sinikka Svärd on mielestään surumielisyyteen taipuvainen, mutta toisaalta hän pitää vahvana puolenaan huumorintajua.
— Sanoituksissani haluan tuoda esille avarakatseisuutta ja ymmärrystä ihmisen inhimillisyydelle: aina ei onnistu, aina ei mene putkeen. Joskus olen tehnyt aika synkkiä tekstejä, mutta nykyisin sanoituksissani on enemmän toivoa.
— Olen kirjoittanut rakkauden nurjasta puolesta ja rakastumisesta. Tekstini ovat omakohtaisia, mutta minusta ne ovat aika yleismaailmallisia tunteita, joita jokainen tuntee.
Monta kertaa laulujen teksti henkilöityy esittäjään, eikä tiedetä, kuka sanoituksen on tehnyt. Svärdiä se ei haittaa, vaikka tietysti hänestä on kiva, jos kappaleen tekijätkin mainitaan.
— Ei minulle koskaan ole ollut mikään ongelma olla taustalla. Olen onnistunut, jos teksti kuulostaa uskottavalta esittäjänsä suusta. Se on minun palkintoni, että ihmiset ottavat laulun omakseen. Parasta palautetta on, kun täysin vieraat ihmiset sanovat, että tekemäni laulun teksti tai runo on koskettanut heitä.
Tekstintekijän työ on Sinikka Svärdistä hienoa ja mukavaa, mutta välillä hänestä tuntuu siltä, että helpomminkin voisi leipänsä ansaita. Joskus kirjoittaminen ei vaan suju. Silloin ei auta muu kuin laittaa teksti sivuun ja lähteä vaikka kävelylle ja palata tekstin kimppuun myöhemmin.
— Viime keväänä uuvuin. Pääni oli ennen kokemattoman pitkän aikaa ihan tyhjä. Luovan työn tekijällä kaikki on niin paljon kiinni omasta mielentilasta ja fiiliksestä.
Sanojen sävyn tajuaminen ja kielikorva ovat Svärdin mielestä synnynnäisiä lahjoja, jotka kehittyvät kirjoittamalla. Kirjoittaminen on hänelle sisäinen pakko ja kaipaus.
— Olen ehdottomasti tunneihminen, sekä hyvässä että pahassa. Tunnustan olevani myös ylidramaattinen ja joskus ammun yli. Mutta olen yrittänyt opetella, etten esimerkiksi loukkaantuisi niin verisesti. Herkkyys on voimavara, jota tässä työssä täytyy olla, mutta henkilökohtaisessa elämässä toivoisi joskus, ettei kokisi kaikkea niin vahvasti.
Svärd on tehnyt myös muutamia jouluun liittyviä sanoituksia. Yksi niistä on Katri-Helenan esittämä Lapsi tuoksuu joululta. Sanat syntyivät, kun sylissä tuhisi oma pieni, pulleasorminen poika.
Jaa tämä artikkeli: