Eurooppalainen perintö. Luc Lévy Pariisin Mémorial de la Shoah -keskuksesta totesi Helsingin synagogassa järjestetyssä vainojen uhrien muistopäivän tilaisuudessa, että antisemitismi on kiistämätön osa Euroopan pitkää historiaa. Kynttilät sytytettiin holokaustissa kärsineiden ja kuolleiden muistoksi.
Vainon muistaminen kuuluu kaikille
Seitsemänkymmentä vuotta holokaustin jälkeen antisemitismi nostaa Euroopassa edelleen päätään.
Teksti Anu Heikkinen
Kuva Esko Jämsä
Viime sunnuntaina Helsingin synagogassa pidetyssä vainojen uhrien muistopäivän tilaisuudessa keskusteltiin historian ja nykypäivän antisemitismistä.
Tilaisuudessa puhunut Luc Lévy Pariisin Mémorial de la Shoah -keskuksesta totesi, että on välttämätöntä palata historian tapahtumiin, vaikka ne tuntuisivat hirvittäviltä ja käsittämättömiltä. Mémorial de la Shoah tutkii holokaustia sekä vaalii sen uhrien muistoa.
– Holokaustissa tapahtui kammottava rikos ihmiskuntaa vastaan omalla mantereellamme. Nykypäivän eurooppalaiset eivät ole vastuussa menneisyydestä, mutta on meidän vastuullamme muistaa ja välittää tietoa tuleville sukupolville, jotta uusilta kansanvainoilta vältyttäisiin, Lévy sanoi.
Toimittaja Saska Saarikoski arvioi, että eurooppalaisessa keskustelussa jakolinja ei ole enää aikoihin kulkenut holokaustiin syyllisten ja syyttömien maiden välillä.
– Maat jakautuvat sen mukaan, kuinka avoimesti ne ovat onnistuneet käsittelemään menneisyyttään. Paradoksaalisesti Saksasta on tullut johtava parannuksentekijä.
Antisemitismi ei ole kadonnut Euroopasta, siitä ovat todisteena esimerkiksi ajoittainen holokaustin kiistäminen, Unkarissa yleistynyt juutalaisvastaisuus sekä viimevuotinen ampumistapaus juutalaisessa koulussa Ranskan Toulousessa.
Lévyn mukaan antisemitismi on pysynyt nykypäivän Ranskassa toistaiseksi melko marginaalisena ilmiönä. Ranskalainen yhteiskunta on omaksunut juutalaisuuden osaksi itseään, kun taas monet kansalaiset tuntevat ennakkoluuloja islamia kohtaan. Jossain määrin kytevän yleiseurooppalaisen antisemitismin rinnalle on ilmaantunut juutalaisvastaisuutta, joka on yhteydessä islamiin ja Lähi-idän tilanteeseen.
– Osassa Ranskan suurta siirtolaisväestöä esiintyy turhautumista sosiaaliseen asemaansa sekä arabimaailmasta nousevaa Israel-vihamielisyyttä. Toisinaan se on johtanut antisemitistiseen väkivaltaan.
Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtaja Gideon Bolotowsky toteaa, että kansainvälisesti verraten Suomen juutalaiset ovat poikkeuksellisen hyvässä asemassa.
Hänen mukaansa antisemitismille ei ole ollut Suomessa juuri pohjaa juutalaisväestön vähäisyyden vuoksi. Toisin kuin monissa Keski-Euroopan maissa, muslimien osuus maahanmuuttajista on pieni, eikä siltäkään suunnalta juutalaisvastaisuutta juuri näy.
– Antisemitismia esiintyy harvoin, lähinnä poliittisten äärilaitojen lehtikirjoituksissa. Kouluissa joidenkin arabimaista tulevien oppilaiden kotoa nousevat asenteet tulevat välillä esille juutalaislasten nimittelynä, Bolotowsky kertoo.
Antisemitismin vähyydestä huolimatta synagogan turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.
– Se on terrorismin uhasta johtuva varotoimenpide. Euroopan juutalaisiin kohdistuva uhka on lähtöisin sekä äärimuslimien että äärioikeiston ja äärivasemmiston ideologioista.
Kansainvälistä holokaustin uhrien muistopäivää on vietetty YK:n päätöksellä vuodesta 2005 lähtien Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisen vuosipäivänä. Suomalaisessa kalenterissa se on ollut vuodesta 2003 alkaen nimellä vainojen uhrien muistopäivä. Muistopäivän tilaisuuden järjestää vuosittain Holokaustin Uhrien Muisto -yhdistys.
Bolotowskyn mukaan muistopäivä on Suomessa yleisesti vielä suhteellisen vähän tunnettu. Juutalaisyhteisössä puolestaan muistetaan holokaustin tapahtumia kolmesti vuodessa.
– Näkyvyyttä voisi lisätä koulujen opetuksessa, eikä olisi pahitteeksi, jos poliitikotkin huomioisivat päivän laajemmin.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Ukrainan ’denatsifikaatio’ on äärimmäisen antisemitististä”, sanoo EU:n antisemitismin torjunnan koordinaattori Katharina von Schnurbein
AjankohtaistaKolmipäiväisen Suomen-vierailunsa aikana Katharina von Schnurbein tapasi suomalaisia poliitikkoja ja juutalaisen seurakunnan edustajia.
