Väitellään: Halvalla ei saa eettistä vaatetta, Anniina Nurmi!
– Niin kauan kuin vaatteita pyritään tuottamaan mahdollisimman paljon ja halvalla, ei voida puhua suuresta muutoksesta vaateteollisuudessa, sanoo Anniina Nurmi. Kuva: Paula Lehto

– Niin kauan kuin vaatteita pyritään tuottamaan mahdollisimman paljon ja halvalla, ei voida puhua suuresta muutoksesta vaateteollisuudessa, sanoo Anniina Nurmi. Kuva: Paula Lehto

Väitellään: Halvalla ei saa eettistä vaatetta, Anniina Nurmi!

Vastuullisen vaateteollisuuden asiantuntija Anniina Nurmi kehottaa ostamaan vähemmän mutta parempaa.

Alusvaatteita ja sukkia lukuun ottamatta vaatteet kannattaisi hankkia käytettyinä.

– Jos löytyy, niin mikäs siinä. Sitä ei voi aina tietää, onko käytetty vaate eettisesti tuotettu, mutta ainakin käytetyn vaatteen ostaminen on tapa pidentää vaatteen elinkaarta. Nykyään joutuu näkemään vaivaa, jos haluaa löytää laadukkaan vaatteen käytettynä. Voi tehdä niinkin, että ostaa osan vaatteista käytettynä, osan uutena. Satsaa niihin, joita tietää käyttävänsä paljon.

Vaatteet ovat nykyään liian halpoja.

– Kyllä. Käsityksemme siitä, mitä vaate maksaa, on muuttunut nopeasti. Jos joku ihmettelee, miksi eettinen vaate maksaa niin paljon, tekee mieli esittää vastakysymys, että miten on mahdollista, että muut vaatteet maksavat niin vähän.

Halvalla ei saa eettistä vaatetta.

– Yleistäen sanoen totta. Kyllä hinta jostakin kertoo. Jos t-paita maksaa muutaman euron, voi miettiä, mitä siitä jää tekijälle kun vähentää katteet. Kaikki ei voi olla kunnossa. Toisaalta se ei ole niinkään, että jos vaate on kallis, se olisi eettisesti tuotettu. Siinä maksaa usein brändistä.

Täysin Suomessa tehtyjä vaatteita on vaikea löytää.

– Totta. Vaikka Suomessa tehtäisiin kangas, ainakin ompelulanka tulee muualta. Suomessa tehdään jonkin verran vaatteita, mutta monet suomalaismerkitkin teettävät nykyään vaatteensa esimerkiksi Virossa tai Kaukoidässä.

Puuvillantuotanto tuhoaa ympäristöä.

– Näin se on. Puuvilla ja polyester ovat yleisimmät materiaalit ja ne myös aiheuttavat eniten ongelmia. Puuvilla on herkkä kasvi, joka vaatii paljon vettä, lannoitteita ja torjunta-aineita. Luomupuuvilla on askel oikeaan suuntaan, mutta myös sen tuotanto vaatii paljon vettä.

 

Käsityksemme siitä, mitä vaate maksaa, on muuttunut nopeasti.

 

Halpamerkkejä eivät kiinnosta vaatetuotannon ympäristövaikutukset.

– Isommassa mittakaavassa ei kiinnosta, mutta hyviä aloitteita tehdään kyllä ja yksittäisiin asioihin vaikutetaan. Mutta niin kauan kun pyritään tuottamaan paljon ja halvalla, ei voida puhua suuresta muutoksesta.

Suomalaisen kuluttajan on vaikea vaikuttaa siihen, jos jokin vaateyhtiö käyttää lapsityövoimaa.

– Kyllä. Jo se olisi hyvä, että voisi saada tietää, missä vaatteet tehdään, mutta monikansalliset yhtiöt väittävät usein, että tuotantoketjun selvittäminen olevan liian vaikeaa. Kuluttajilla on valtaa nostaa epäkohtia esiin. Vaatteet tehdään asiakkaille ja niin kauan kuin tuote myy, sitä valmistetaan. Yritysten pitäisi saada toimintansa läpinäkyväksi, ja vastuullisten päätösten tekeminen pitäisi tehdä kuluttajille paljon helpommaksi.

Eettisyys ja muodikkuus eivät kulje käsi kädessä. Eettinen pukeutuja joutuu tyytymään oudonväriseen hamppukaapuun.

– Ei. Ennen se oli vähän niin ja mielikuva elää yhä sitkeästi, mutta nyt jos noin sanoo, se on vain tekosyy.

Suomalaisilla on ihan liikaa vaatteita.

– Totta. Käytämme kuulemma vain noin yhtä kolmasosaa vaatteistamme. Kirppareiden määrästäkin sen näkee ja siitä, että sielläkään ei tavara enää välttämättä kierrä. Joitain vaatteita voi kyllä säilöäkin – vaatteet voi löytää uudelleen ja muoti voi muuttua.

– Meidän kannattaisi miettiä tapaamme kuluttaa paljon enemmän. Jo se, että ostaisi vähemmän ja laadukkaampaa, siten pääsisi eteenpäin.

Jaa tämä artikkeli: