Väitellään: Myötätunnon lisääminen voi mullistaa työelämän, Anne Birgitta Pessi!
Rohkein on se, joka uskaltaa kohdata toisen ihmisen sydämellään, sanoo professori Anne Birgitta Pessi.
Empatia on ominaisuus eikä sitä voi oppia.
"Empatia on kykyä kokea yhteyttä toisen kanssa, kykyä elää mukana tunteilla. Sekä ihmisillä että monilla eläimillä tämä on synnynnäinen lajiominaisuus. Kasvatus ja kulttuuri tukevat sitä, toivottavasti vahvasti. Jokainen meistä voi harjoitella empatiaa koettamalla nähdä asiat toisen perspektiivistä myös tunteiden tasolla. Voi myös miettiä yhteyttä jonkin oman rakkaan avulla: "jos lapseni olisi tuossa tilanteessa."
Rationaalinen ajattelu ohittaa tunteet.
"Päinvastoin. Jos ihmisellä on voimakas tunnetila päällä, rationaalisen ajattelun aivoalueet eivät edes aktivoidu. Vahvojen tunteiden kohdalla, vaikkapa irtisanomisten hetkillä, tunteet on kohdattava ensin. Toki järki ja faktat edistävät myös asioiden tunnekäsittelyä. Epätietoisuus voi olla tunteille suurinta myrkkyä."
Kannattaa uskoa, että toisten ihmisten aikomukset ovat hyviä.
"Ehdottomasti! Katseessamme ja ajattelussamme tapahtuu aina itseään toteuttavia ennusteita. Jos uskomme ihmisten olevan pohjimmiltaan hyviä, näemme hyvää ympärillämme helpommin ja meillä on myös enemmän ymmärrystä, kun toinen käyttäytyy oudosti. Kyynisyys toisia kohtaan satuttaa lopulta eniten ihmistä itseään. Ihmiskuvaa ei kuitenkaan ole helppoa muuttaa, jos paljon pahaa on tapahtunut ja on joutunut pettymään toisiin ihmisiin."
Myötätunnon lisääminen voisi mullistaa työelämän.
"Myötätunnon ja myötäinnon lisääminen voivat tuoda todistetusti valtaisasti etuja koko yhteiskunnallemme. Yksilötasolla muun muassa luovuus, ongelmanratkaisu, verkostot, hyvinvointi ja terveys vahvistuvat. Yhteisön tasolla esimerkiksi luottamus, ilmapiiri ja sitoutuneisuus lisääntyvät. Kyse on pienestä ja arkisesta asiasta! Myötätunnon lisäämisessä on kyse siitä, millaista energiaa tuot palaverin alkuun tai iloitsetko mukana toisen iloissa. Myötätunnossa on antajana ja vastaanottajana kysymys osallisuudesta; koenko merkityksellisyyttä työelämässäni, olenko tärkeä?"
Pomon pitää olla armollinen itselleen.
"Kyllä, itsemyötätunto on tärkeää meille kaikille ja johtajille erityisesti, esimerkkinä toisille. Stressi ja vaativuus kapeuttavat näköalojamme ja huomiokykyämme. Myötätunnon ja -innon lähde on se, että ihminen voi riittävän hyvin. Omaa itsemyötätuntoaan voi testata sillä, millaista oma päänsisäinen puhe on. Jos epäonnistut, sätitkö itseäsi? Jos ystäväsi tekisi saman, sättisitkö häntä? Useimmiten kohtelemme läheisiämme tässä suhteessa paremmin kuin itseämme."
Voitollisen tuloksen tekeminen vaatii koko firman porukalta kovia otteita.
"Mitä ovat kovat otteet? Myötätunto ja lempeys itseä kohtaan ovat lämpöä ja rakkautta, mutta myös vaativia ja heittäytymistä kysyviä asioita. Rohkein, ja siinä mielessä kovaotteisin, on se, joka uskaltaa kohdata toisen sydämellään. Empatia on onneksi nousussa muun muassa business-kirjallisuudessa. Myötätunnossa kyse ei ole kuitenkaan vain tunteista, vaan myös niistä kumpuavista teoista toisen hyväksi."
Työkaveria kannattaa rakastaa, siis lähimmäisenä.
"Kyllä. Ihmisenä, lähimmäisenä, osallisena. Hänen hyvänsä on minun hyvääni sekä suoraan että välillisesti. Ihmisen merkityksen kokemusta tässä maailmassa lisää syvästi se, että saan olla jollekin tärkeä ja joku on tärkeä minulle."
Firmoja kannattaa johtaa Raamatun ohjeella: kunnioita lähimmäistäsi.
"Ihmisten välinen kunnioitus on luovuttamattoman tärkeää. Myötätunnossa kunnioittaminen muistuttaa toisen perspektiivistä, kuten kuinka kokea empatiaa alaiseen, joka vilpittömästi näkee asiat eri tavalla kuin minä. Tai puskenko apuani, vaikka toinen sanoo, ettei tarvitse sitä? Kunnioitanko omia rajojani ja jaksamistani – ja annan sitä kautta itsekunnioituksen esimerkin ympärilleni?"
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Myötäelämisen kyky piilee syvällä ihmisessä, mutta empatiaan kykenee rotta tai bonobokin
Hyvä elämäEmpatiakyky ei ole vain biologinen ominaisuus, vaan siihen vaikuttaa ympäröivä yhteiskunta.