Väitellään: Nuukailu tekee elämästä ankeaa, Laura Honkasalo!
Nuukaillen-kirjan kirjoittajan mielestä säästäväisyys on hyväksi kukkarolle ja luonnolle.
Ekologisuus on muodikasta, nuukailu ei.
– Totta. Joskus minua ärsyttääkin se, että tuotteen ekologisuuden varjolla ostetaan jotakin, vaikka ei tarvittaisikaan. Ekologisten tuotteiden ostamisesta on tullut yksi kuluttamisen muoto.
Suomalaisille nuukailu on luontaista. Emme ole tottuneet pröystäilemään.
– Täällä on totuttu siihen, että pitää varautua pahaan päivään.
Vanhat ihmiset ovat tottuneet tulemaan toimeen vähällä mutta nuoret eivät.
– Kyllä. Monelle vanhemmalle ihmiselle on absurdi ajatus, että hän viettäisi aikaansa shoppailemalla. Nuoremmille shoppailu voi olla harrastus ja rentoutumismuoto.
Nuukailu tekee elämästä ankeaa.
– Riippuu asenteesta. Jos esimerkiksi alkaa käyttää vähemmän eineksiä ja tehdä ruokaa itse eli alkaa harrastaa ruoanlaittoa, nuukailu voi olla hauskaakin ja siitä voi innostua. Luulen, että maaseudulla nuukailu on helpompaa. Kaupungissa moni asia vaatii rahaa. Onneksi on ilmaisia asioita kuten ulkoilu. Lasten kanssa voi vaikka pelata lauta- ja korttipelejä.
Nuuka ihminen näyttää nuhjuiselta.
– Riippuu taidoista. Vähävarainenkin voi näyttää tyylikkäältä, jos vaikka opettelee tiettyjä kikkoja kuten puhdistamaan vaatteet oikein ja poistamaan nypyt vaatteista.
Käärinliinoissa ei ole taskuja, joten ei eläessään kannata liikaa säästää.
– Mitä kukin sitten pitää tärkeänä ja haluaa jättää lapsilleen ja lapsenlapsilleen? On tietysti niitäkin mummoja, jotka tiskaavat kaikki leipäpussit, ja ne jäävät sitten perikunnan vaivoiksi.
Sosiaalinen elämä kärsii nuukailusta. Nuuka ei lähde ulos syömään eikä elokuviin.
– Tuo on tottakin. Elokuvissa käyminen on todella kallista. Toisaalta moni ilahtuu, jos saa kutsun toisen luo syömään ihan tavallista kotiruokaa. Se on nykyään harvinaista.
Säästäväisyys vaatii luovuutta.
– Kyllä. Minä esimerkiksi tykkään matalahiilihappoisesta vedestä, joten teen sitä laittamalla kaupan hiilihapollista vettä ja kraanavettä sekaisin. Pukeutumisessakin voi käyttää luovuutta. Mummoilla on usein peruspuvusto, jonka lisäksi he käyttävät huiveja ja koruja saadakseen erilaista ilmettä.
Kansantalous kärsii ja työttömyys kasvaa, jos ihmiset vähentävät kulutustaan.
– Aina voi panostaa palveluihin. Kun esimerkiksi teetättää vaatteen, tukee työllisyyttä. Jaksamiseen voi panostaa. Voi käydä vaikka hierojalla sen sijaan, että piristäisi itseään shoppailemalla. Kosmetologikoulussa voi käydä asiakkaana vaikka vähän tiukemmallakin budjetilla.
Nuukailu pelastaa maailman.
– Osittain niinkin, mutta esimerkiksi säästäminen vaatteissa on joskus säästämistä väärissä kohdissa. Halpoja vaatteita teetetään usein ihan orjatyöllä.
Jaa tämä artikkeli: