Kuva: Minerva Seppälä
Väitellään: Paasto on hurskastelua, Sirkka-Liisa Raunio!
Pastori Sirkka-Liisa Raunio suosittelee paastoa. Se voi olla alku jollekin uudelle.
Paasto on ortodoksien ja katolilaisten heiniä, Hiljaisuuden ystävät ry:n toiminnanjohtaja Sirkka-Liisa Raunio.
Kyllä se on luterilaistenkin heiniä. Kirkkovuodessamme on seitsemän viikon jakso, 40 päivää, joka alkoi heti laskiaistiistain jälkeen, tuhkakeskiviikkona ja jatkuu pääsiäiseen asti. Meilläkin siis on paaston aika! Se on joka vuosi melkoinen mahdollisuus.
Paasto on hurskastelua. Onneksi Luther vapautti luterilaiset siitä.
Paastossa on aina hengellinen ulottuvuutensa. Paastossa on fyysinen, ruoasta pidättäytymispuoli ja henkinen tai hengellinen puoli. Ihminen on kokonaisuus ja paasto koskettaa siis koko ihmistä.
Luther ei vastustanut paastoa, mutta hän ei pitänyt sitä pelastuksen ehtona, koska vain usko Kristukseen pelastaa. Paasto on pikemminkin uskon seurausta. Luterilaisia ei ole vapautettu paastosta, vaikka kirkollamme ei sitovaa ja yhtenäistä paastosääntöä tai -ohjetta olekaan. Ehkäpä sen aika on vasta tulollaan?
Ravinnosta kieltäytyminen on yhden sortin terveyshihhulointia.
Varakkailla länsimaalaisilla on varaa harrastaa terveellisen ravinnon ja ruokailutottumusten valitsemista, samaan aikaan kun monien elämä on jatkuvaa riittävästä ruoasta taistelua. Tätä haavaa me kannamme.
Uskontoihin liittyvät paastot ovat itse asiassa sisällöltään paljon laajempia kuin vain ruoasta tai juomasta pidättäytymistä. Ruoka- ja juomapaasto on ikään kuin vain osa paastoa. Mutta koska ravinto on niin tärkeä osa inhimillistä elämää, koetaan siihen liittyvät vapaaehtoiset pidättäytymiset kiinnostaviksi asioiksi.
Paasto ruokkii narsismia. Siinä pyöritään vain oman navan ympärillä.
Paasto koskettaa ihmisen suhdetta Jumalaan, lähimmäiseen ja itseensä. Ruoan ympärille jäävä terveyspaasto uhkaa jäädä kovin henkilökohtaiseksi projektiksi, mutta kristillinen paasto on aikaa, jossa pidättäydytään jostakin haitallisesta. Näin aikaa ja rahaa jää johonkin tärkeämpään eli pois omasta navasta, lähimmäisen hyväksi. Yhteisvastuukeräys toteutetaan juuri paastonaikana, jolloin yli jäävän rahan voi antaa lähimmäiselleen muun muassa sen kautta.
Onko kivenä kengässäsi työ- tai kännykkäriippuvuus, anteeksiantamattomuus, laiskuus vai joku muu?
Paasto tekee ihmisestä paremman, terveemmän ja tasapainoisemman.
Fyysinen terveyspaasto tekee varmasti hyvää monelle ja kasvisruoan syönnin lisääminen on hyväksi ekologiselle hiilijalanjäljelle.
Kristillisen paaston noudattaja seuraa Kristusta hänen matkallaan kohti ristiä. Hän etsii Jumalan tahtoa omassa elämässään, lähimmäisensä parasta ja kohtuullista elämäntapaa.
Paasto raivaa tilaa jollekin uudelle.
Paaston aika on mahdollisuus elää todemmin suhteessa Jumalaan. Voit lähteä etsimään omaa tapaasi elää nämä seitsemän viikkoa.
Missä asiassa sinun pitäisi tai haluaisit kilvoitella? Onko kivenä kengässäsi työ- tai kännykkäriippuvuus, anteeksiantamattomuus, laiskuus vai joku muu? Vaikka et tänä paastonaikana pääsisi heikkoudestasi eroon, tee ainakin jotakin. Rukoile siihen apua. Pidä vaikka pientä paastopäiväkirjaa itseäsi varten.
Kysy itseltäsi, miten voit elää lähimmäisenä kuunnellen ja apua tarjoten. Pitäisikö uskaltaa tai jaksaa soittaa joku soittamaton puhelu, vierailla jonkun yksinäisen luona tai kutsua joku kanssaan iltakävelylle?
Hidasta elämää – mitä saan tilalle? Risteysmessun jatkot Kulmassa 26.2. noin kello 20.15. Kohti hiljaisuutta ja mietiskelyn viisautta paastonaikana opastavat Hiljaisuuden ystävät ry:n toiminnanjohtaja Sirkka-Liisa Raunio ja Johanna Hirsto.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vaihtoehtoja pullalle ja pulkalle – laskiaista vietetään myös sambaamalla ja lettuja paistamalla
Hyvä elämäPääsiäistä edeltävän paaston aloittavassa laskiaisessa sekoittuvat kristinusko ja kansanperinne. Tässä muutama esimerkki maailmalta.