Briteille ja irlantilaisille laskiaistiistai on letunpaistopäivä, Pancake Tuesday. Lettupannun kanssa juostaan myös kilpaa. Kuva: Adam Butler/AP Photo/Lehtikuva.
Vaihtoehtoja pullalle ja pulkalle – laskiaista vietetään myös sambaamalla ja lettuja paistamalla
Pääsiäistä edeltävän paaston aloittavassa laskiaisessa sekoittuvat kristinusko ja kansanperinne. Tässä muutama esimerkki maailmalta.
1. Paista lettuja! Kun me vietämme laskiaistiistaita, niin esimerkiksi Englannissa ja Irlannissa on Pancake Tuesday eli lettutiistai. Munat, maito ja voi eivät kuulu paastonajan ruokavalioon, joten ne on hyvä käyttää lettutaikinaan.
Pannukakkupäivinä ei pelkästään syödä, vaan silloin myös harrastetaan erilaisia aiheeseen sopivia kisailuja. Pancake Racessa huiviin ja essuun pukeutuneet kisaajat juoksevat lettupannun ja letun kanssa mahdollisimman lujaa. Toisessa Pancake Tuesdayn kisassa kilpaillaan siitä, kuinka monta kertaa minuutissa pystyy kääntämään letun heittämällä sen ilmaan.
Suurimmat ja kuuluisimmat karnevaalit ovat Rio de Janeirossa. Kuva:iStock.
2. Tanssi sambaa! Värikkäitä karnevaaleja vietetään eri puolilla maailmaa kuten esimerkiksi Louisianassa Yhdysvalloissa, Madeiralla ja Trinidad ja Tobagossa, mutta maailman suurimmat ja kuuluisimmat karnevaalit ovat kiistatta Rio de Janeirossa Brasiliassa.
Karnevaaliperinne alkoi muotoutua Rio de Janeirossa noin 250 vuotta sitten kun katolilaiset portugalilaiset saapuivat maahan. Aluksi kyse ei ollut sambakarnevaaleista, vaan ihmiset ilakoivat esimerkiksi heittämällä mutaa, vettä ja jauhoja toistensa päälle. Vuonna 1856 moinen meininki kiellettiin, koska touhu alkoi mennä liian hurjaksi ja joskus myös väkivaltaiseksi.
Sambasta ja sambakoulujen välisestä kisailusta tuli karnevaalien teema vasta 1930-luvulla. Karnevaaliviikko on antanut brasilialaisille mahdollisuuden irrotella: silloin rikkaat ja köyhät juhlivat yhdessä ja jokainen voi hyvällä syyllä pukeutua juuri niin kuin haluaa.
Ihmiset kiipeilivät maslenitsan kunniaksi rakennettuun lumilinnaan Khlyupinon kylässä lähellä Moskovaa. Kuva: Kirill Kudryavtsev/AFP/Lehtikuva.
3. Syö blinejä ja pyydä anteeksi! Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Ukrainassa laskiainen on nimeltään maslenitsa. Se tulee sanasta "maslo" eli voi. Maslenitsan juuret ovat pakanalliset, alkujaan tähän aikaan vuodesta juhlittiin valon lisääntymistä ja kevään saapumista, mutta myöhemmin se sai kristillisen merkityksen. Juhlaan kuuluu herkuttelua blineillä, joihin voi käyttää loput voit ja munat ennen paaston alkua.
Maslenitsan ydin ei ole vain syömisessä, vaan siihen ovat kuuluneet monenlaiset huvitukset kuten naamiaiset, lumisota, kelkkailu ja keinuminen. Joillakin seuduilla maslenitsaa on vietetty kokonainen viikko ja jokaiselle päivälle on omat juttunsa. Esimerkiksi maanantaina tehdään maslenitsa-nukke oljesta, joka sitten poltetaan kokossa sunnuntaina. Laskiaisviikon päättävää sunnuntaita kutsutaan sovintosunnuntaiksi, sillä ajatuksena on, että toisilta on hyvä pyytää anteeksi ennen paaston alkua.
Venetsialaisten karnevaaleihin kuuluvat naamiot. Kuva:iStock.
4. Naamioidu! Venetsia tunnetaan naamioistaan, jotka nekin liittyvät karnevaaleihin ja paastonajan alkuun. Venetsian karnevaalit alkavat noin kaksi viikkoa ennen tuhkakeskiviikkoa ja päättyvät laskiaistiistaihin, joka Italiassa tunnetaan nimellä "martedi grasso" eli rasvatiistai.
Venetsian karnevaaleja vietettiin jo 1000-luvulla. Naamioita käytettiin jo silloin paljon, häivyttämään eroa rikkaiden ja köyhien välillä, teatteriesityksissä ja tilanteissa, joissa ei olisi halunnut näyttää kasvojaan kuten uhkapelipöydissä.
Napoleon kielsi naamioiden käytön 1700-luvulla, mutta perinne herätettiin henkiin 1970-luvun lopulla. Nykyään karnevaali levittäytyy ympäri kaupunkia ja se näkyy muun muassa musiikki- ja teatteritarjonnassa, illallisjuhlina, tanssiaisina ja pukeutumisessa.
Suomalainen laskiainen on perinteiden sekoitus
Myös suomalaisessa laskiaisessa sekoittuvat pakanalliset perinteet ja kristinusko. Monet tavat ovat luultavasti peräisin vanhasta kevättalveen sijoittuneesta työnjuhlasta, jolloin naiset lopettivat pellavien, hamppujen ja villojen muokkaamisen ja kehräämisen langoiksi. Laskiaisena laskettiin mäkeä ja toivottiin "pitkiä pellavia". Mitä pidemmälle kelkka liukui, sitä parempaa pellavavuotta se tiesi.
Kristillisessä perinteessä laskiaistiistain jälkeen tulevasta tuhkakeskiviikosta alkaa paastonaika, joka kestää pääsiäissunnuntaihin. Taustalla on Raamatun kertomus Jeesuksen paastosta erämaassa, hänkin valmistautui tulevaan paastoamalla ja rukoilemalla.
Ortodoksissa ja katolisissa maissa paasto on merkinnyt luopumista ainakin lihan syönnistä (sanan "karnevaali" juuret ovat latinassa, "carne vale" tarkoittaa lihasta luopumista). Ennen paastoa on puolestaan syöty tukevasti. Suomessa vanhan uskomuksen mukaan mitä enemmän rasva kiilsi laskiaisena sormissa ja suupielissä, sitä paremmin lehmät lypsivät ja siat lihoivat.
Nykyään tietyistä ruoista kieltäytyminen on luterilaisissa maissa harvinaista, mutta paaston aikana ihmisiä kutsutaan hiljentymään, rukoilemaan, katumaan ja pelkistämään elämäänsä. Suomessa voi osallistua vaikka Ekopaastoon.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pannut kuumaksi ja paastoa kohti – suomalaisten rakastamat tattariblinit ovat monelle venäläiselle tuntemattomia
Hyvä elämäEnnen paaston alkamista on ollut tapana käyttää munat, maidot ja voit. Suomalaiset herkuttelevat paksuilla tattariblineillä, venäläiset hiivalla kohotetuilla ohukaisilla.
Miltä usko näyttää? – Voittavan auringon blinit
Hengellisyys
Testaa, millainen paasto sinulle sopii!
Hengellisyys
