Suomi on yhä sananvapauden kärkimaita ja sellaisena pysyy, jos se sellaisena pidetään. - Sananvapaus ei ole itsestäänselvyys, Riku Neuvonen muistuttaa. Kuva: Marianna Siitonen.
Väitellään: Sananvapautta rajoitetaan nykyään ihan liikaa, Riku Neuvonen!
Julkisoikeuden yliopistonlehtori Riku Neuvosen mielestä sananvapautensa perään huutavat voisivat useammin miettiä, miten keskustellaan.
Suomi on sananvapauden kärkimaita ja sellaisena pysyy.
– Pysyy, jos se pidetään sellaisena. Sananvapaus ei ole itsestäänselvyys. Sitä kannattaa miettiä, kun sanoo jotakin tai paheksuu sitä, mitä muut sanovat. Pitää sallia muille samat oikeudet kuin itsellä on.
Sananvapautta rajoitetaan nykyään liikaa poliittisen korrektiuden nimissä.
– Ei pidä paikkaansa. Jos vaikka yksittäinen kommentti poistetaan nettipalstalta, syyt ovat usein muualla kuin sananvapauden rajoittamisessa. Se on palstan ylläpitäjän oma päätös, ja jos sanomista ei ole täysin estetty, kyse ei ole sananvapausongelmasta. Ei pitäisi huutaa sananvapauden perään vaan miettiä, miten missäkin keskustellaan. Muuten voi käydä niin kuin sille sutta huutaneelle pojalle.
Suomalaiset eivät ymmärrä, missä menee vihapuheen ja kritiikin raja.
– Eivät varmastikaan. Vihapuhetta ei ole kattavasti määritelty eikä sitä, missä raja menee. Vihapuhetta määritellään julkisessa keskustelussa usein musta tuntuu -periaatteella.
Sananvapausrikoksista selviää yleensä pienillä sakoilla.
– Kyllä, mutta ei ole olemassa vain yhdenlaisia sananvapausrikoksia. Esimerkiksi kunnianloukkauksesta tai yksityiselämää koskevan tiedon levittämisestä selviää sakoilla, mutta lapsipornon levittämisestä voi tulla vankeutta.
Ihmisellä pitää olla oikeus haukkua pomonsa Facebookissa.
– Pitää olla oikeus, sillä pomon haukkuminen sinänsä ei ole oikeudellisesti rangaistavaa. Pomo voi tietysti vetää tuollaisesta omat johtopäätöksensä. Se, miten työntekijät voivat käyttäytyä somessa, on työpaikan sisäinen asia.
On yhteiskunnallisesti merkityksellistä, että verotiedot ovat julkisia ja niitä saa julkaista.
– Verotietojen julkisuus auttaa pitämään yhteiskunnan avoimena. Verotiedot eivät ole julkisia vain Suomessa, vaan myös muissa Pohjoismaissa. Ne antavat mahdollisuuden seurata ansiotason kehittymistä ja auttavat mediaa vallanpitäjien vahtikoiran roolissa. Julkaisemiselle pitää kuitenkin olla joku syy ja pitää muistaa, että julkaiseminen ja tietojen julkisuus ovat kaksi eri asiaa. Kuka tahansa voi käydä verotoimistossa katsomassa kenen tahansa verotiedot.
Saamansa henkilökohtaisen kirjeen sisällöstä saa kertoa muille ja sisältöä saa jopa julkaista.
– Kirjesalaisuus ei sitä estä. Luottamuksellisen viestinnän osapuolet saavat julkaista ja kertoa muille kirjeen sisällöstä. Voi olla kuitenkin muita säännöksiä, joita rikotaan, jos kirjeen sisältöä julkaisee.
Jumalanpilkan kieltävä uskonrauhapykälä on aikansa elänyt.
– Kyllä. Sitä on yritetty poistaa varmaan 1900-luvun alusta alkaen. Kun katsoo maita, joissa tuollainen laki yhä on, Suomi ei ole kovin hyvässä seurassa. Se, mitä lailla halutaan suojella, toteutuu muissa laeissa kuten siinä, että kiihottaminen tiettyä kansanryhmää vastaan on kiellettyä.
Poliitikot painostavat mediaa Suomessa vain harvoin.
– Kyllä ja ei. Kun media tekee poliitikoista mukavia juttuja tai ikävät jutut koskettavat muita poliitikkoja kuin itseä, kaikki menee hyvin, mutta kun media häiritsee omia asioita, silloin poliitikkokin voi pyrkiä vaikuttamaan. Poliitikkojen ja median välillä on aina ollut pientä vastakkainasettelua, ja niin sen pitää mennäkin.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Toimittajalta: Sananvapausongelma on pahin siellä, missä vainotaan kristittyjä
PuheenvuorotRikkaus ja sananvapaus lisääntyvät yhtä jalkaa. Silti köyhyys ei selitä ihmiskunnan sananvapausongelmaa.