Toimittajalta: Sananvapausongelma on pahin siellä, missä vainotaan kristittyjä

Toimittajalta: Sananvapausongelma on pahin siellä, missä vainotaan kristittyjä

Rikkaus ja sananvapaus lisääntyvät yhtä jalkaa. Silti köyhyys ei selitä ihmiskunnan sananvapausongelmaa.

Osalle suomalaisista taisi olla kiusallista, kun ranskalainen Toimittajat ilman rajoja (TIR) -järjestö pudotti huhtikuussa julkaistussa sananvapausindeksissään Suomen koko maailman ykkössijalta. Luettelossa, jossa on 180 valtiota, tipahdimme sijalle kolme. Syylliseksi tapahtuneeseen nimettiin pääministeri Juha Sipilä, jonka sähköpostit Yleisradiolle tulkittiin ulkopuoliseksi lehdistönvapauden rajoittamiseksi.

Vapun alla saatiin myös toinen lehdistönvapautta mittaava indeksi. Amerikkalainen ajatushautomo Freedom House julkisti oman raporttinsa otsikolla Press Freedom's Dark Horizon. Raportti reagoi ketteränoloisesti muuttuneisiin olosuhteisiin eri maissa. Siinä huomautetaan siitä, miten Yhdysvaltain presidentti Donald Trump jatkuvasti nimittelee toimittajia epärehellisiksi valeuutisten tuottajiksi. Freedom Housella on varmasti omat intressinsä pelissä, mutta sen laatima yleiskuva on melko lailla sopusoinnussa TIR:n sananvapausindeksin kanssa. Yleiskuva on, että lännessä on vapaata, idässä ei. Ihmiskunnan vapain sana on Norjassa. Pahinta on Pohjois-Koreassa.

Ihmiskunnan tila on synkkä. Freedom Housen mukaan ainoastaan 13 prosenttia maapallon ihmisistä elää maissa, joissa lehdistö on vapaa. Edellisvuosiin nähden maailmanpolitiikan kärjistyminen on vain heikentänyt tiedonsaanti ja -levittämismahdollisuuksia.

Esimerkiksi naapurimaamme Venäjä on vasta sijalla 83 leimalla "ei vapaa". 42 prosenttia ihmiskunnasta elää maissa, joissa on vain osittainen lehdistönvapaus. Tähän lasketaan sellaisia ihmisoikeuksien kannalta hankalia tapauksia kuin Afganistan ja Kuwait. Peräti 45 prosenttia maailman kaikista ihmisistä kärsii lehdistönvapauden puuttumisesta kokonaan.

Maailman noin 7,5 miljardista ihmisestä jopa 6,5 miljardia kärsii vakavista lehdistönvapausongelmista.

Kun raha ei selitäkään kaikkea, henki selittää loput.

Kartalla sananvapausongelmien painopiste näyttää olevan useimmiten siellä, missä on köyhyyttä. Asia ei ole kuitenkaan tällä selvä, koska myös Persianlahden ökyrikkaissa maissa on todella merkittävä sananvapausongelma. Saudi-Arabiassa bloggaajia ruoskitaan julkisesti. Äskettäin tuomittiin kuolemaan mies, joka oli julkisesti kieltänyt uskonsa Allahiin.

Sananvapaus ja uskonnonvapaus kulkevat käsi kädessä. Kun sananvapausindeksejä vertailee Open Doors -järjestön katsaukseen kristittyjen vainoista, samat maat tulevat vastaan. Kymmenen pahiten kristittyjä vainoavaa maata, jotka ovat molempien sananvapausindeksien kaikkein ongelmallisimpien joukossa, ovat seuraavat: Pohjois-Korea, Somalia, Sudan, Syyria, Irak, Iran, Jemen, Eritrea, Libya, Saudi-Arabia, Uzbekistan ja Turkmenistan. Siellä, missä vainotaan kristittyjä uskonsa tähden, rajoitetaan kaikkein ankarimmin sananvapautta.

Kun raha ei selitäkään kaikkea, henki selittää loput. Mielestäni pahimpien sananvapausongelmien taustalla näkyy kolme tekijää. Yksi merkittävä ryhmä muodostuu maista, joilla on pitkä historia sotilasdiktatuurissa. Näitä maita on Etelä-Amerikassa ja Afrikassa. Toisen ryhmän muodostavat maat, joissa yhteiskunnallisen lainsäädännön perustana on islam. Toisinaan nämä kaksi yhdistyvät.

Kolmas tekijä on sosialismi, esimerkkinä Venezuela, jota hipit kymmenen vuotta sitten ihailivat internetin keskustelufoorumeilla. Hyvä uutinen on se, että kommunismin romahtaminen lisäsi sananvapautta maailmassa.

Isossa mittakaavassa Suomen tilanne on Sipilä-gatesta huolimatta erinomainen. Meillä sananvapauden uhka saattaa olla lähinnä korvien välissä eli itsesensuurissa. Yhdysvalloissa on esimerkkejä siitä, millaiseen itsesensuuriin joudutaan, kun pitää pelätä milloin kenenkin tunteita. Jos haluaa nostaa kissan pöydälle, pitää oman puheenvuoron alkuun liittää sana trigger warning, joka varoittaa siitä, että jollakulla voi laueta posttraumaattinen stressireaktio.

Alun pitäen hyvään pyrkivästä toimintamallista on nyttemmin muodostunut mekanismi, jolla eri mieltä olevien suut pannaan suppuun. Jopa 54 prosenttia amerikkalaisista opiskelijoista pelkää ilmaista mielipiteensä, koska he pelkäävät, että joku loukkaantuu.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi