Kuva: Timo Saarinen
Vantaalaisen kirkollisverolla saisi pari pitsaa kuukaudessa
Pääkaupunkiseudulla kirkollisveroprosentti on 1,0. Selvitimme Vantaata esimerkkinä käyttäen, mihin vantaalaisen kirkollisvero, 16,50 e kuukaudessa, kuluu.
Vuonna 2015 vantaalaiset seurakuntalaiset maksoivat kirkollisveroa vajaat 25,8 miljoonaa euroa. Lisäksi seurakunnat saivat 5,2 miljoonaa euroa yhteisövero-osuutta korvauksena kirkon yhteiskunnallisista tehtävistä ja noin 8,5 miljoonaa euroa vuokra-, myynti- ja rahoitustuottoja ja toiminnasta kertyneitä tuloja.
Osa näistä rahoista menee suoraan kuluihin. Esimerkiksi verotuksesta Vantaan seurakunnat maksoi valtiolle yli 760 000 euroa. Kirkollisvero on tavallaan jäsenmaksu, jonka kantaminen ostetaan valtiolta. Vero on Vantaalla maan alinta tasona eli 1,0. Yhtä pieni veroprosentti on Helsingissä, Espoossa ja Turussa.
Seurakunnat maksavat myös kirkon sisäistä veroa eli keskusrahastomaksua vähävaraisimpien seurakuntien avustamiseen ja kokonaiskirkon toiminnan pyörittämiseen. Tähän meni viime vuonna runsaat 2,4 miljoonaa euroa.
Toiminta tarvitsee tiloja ja hallintoa
Entä menot? Perinteinen tapa on erotella vero- ja maksukulut, kiinteistöt, hautausmaat ja hallinto. Sen jälkeen 39,5 miljoonasta eurosta toimintaan jää 18,4 miljoonaa euroa.
Parempi tapa on kohdistaa hallinnon ja tilojen tuomat kustannukset osaksi toimintaa ja muistaa, että hallintokulut johtuvat toiminnasta. Ei iltapäiväkerho voi toimia, jos sillä ei ole kattoa päällä ja palkattua ohjaajaa. Vihkipari tarvitsee avioliiton esteet tutkivan virastotyöntekijän, papin sekä kirkon, joka pidetään kunnossa. Apua etsivä tarvitsee diakoniatyöntekijän, joka kuuntelee. Hauta pitää kaivaa, urkuja soittaa ja toiminnasta kertoa, jotta sinne tiedetään tulla.
Kun edellä mainitut kulut otetaan huomioon, seurakunnalliseen toimintaan käytettiin Vantaalla viime vuonna lähes 29,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin kirkollisveron tuotto. Seurakunnan muut tulot auttavat pitämään kirkollisveroprosentin alhaisena. Lisäksi taloutta hoidetaan hyvin.
Kirkollisvero ei kata toimintakuluja
Kolmasosa seurakuntien toimintamenoista katetaan muilla tuloilla kuin seurakuntalaisen maksamalla kirkollisverolla.
Jos käyttää paljon seurakunnan palveluja, hyödyn saa itselle, mutta seurakunnan ideaan kuuluu, että omasta jaetaan hyvää myös muille.
Vantaalaisen maksama keskimääräinen kirkollisvero on hieman yli 198 euroa vuodessa. Summa on laskettu jakamalla kirkollisverotulot seurakuntien jäsenmäärällä, joka vuodenvaihteessa 2014–15 oli vajaat 130 000 henkeä.
Eniten rahaa käytetään lapsiin ja nuoriin
Mitä summalla, joka on 16,50 euroa kuussa, saadaan aikaan?
Tuosta rahasta hieman yli kuusi euroa kuukaudessa käytetään lapsi- ja nuorisotyöhön. Vantaan seurakunnilla oli viime vuonna 46 päiväkerhoa, joissa oli 634 kerholaista. Seurakunnan 21 iltapäiväkerhossa oli 643 kerholaista. Perhekerhoissa kirjattiin vuoden aikana 12944 aikuisten ja 19976 lasten käyntikertaa. Lisäksi pidettiin kouluikäisten kerhoja ja järjestettiin pyhäkouluja.
Rippikoulu tavoittaa 69,4 prosenttia kaikista rippikouluikäisistä vantaalaisista. Lähes 700 halusi jatkaa seurakunnan isosena. Muissa nuorten ryhmissä oli yli 500 jäsentä.
Vantaan seurakuntien 412 työntekijästä joka neljäs toimii lasten, nuorten ja opiskelijoiden parissa. Iso osa työstä tehdään muualla kuin kirkkotiloissa.
Seurakuntien työntekijät kohtaavat tuhansia ihmisiä myös sairaaloissa, työpaikoissa ja perheneuvonnassa, usein vaikean kriisin keskellä.
Koulujen ja päiväkotien kanssa tehdään paljon ja monipuolista yhteistyötä. Vantaan ammattikorkeakouluissa, kauppaoppilaitoksessa ja ammattiopistossa toimii oppilaitospappeja ja diakoni.
Vantaalaiset saavat monenlaista apua
Kun seurakunnan jäsen kaivaa kukkarostaan 2,65 euroa, hän näkee summan jolla kuukausittain auttaa apua tarvitsevia vantaalaisia.
Vantaan seurakunnilla oli viime vuonna 38 diakoniatyöntekijää ja heidän rinnallaan yli 800 vapaaehtoista auttamassa tukea tarvitsevia lähimmäisiään. Syksyllä 2015 seurakunnat oli mukana käynnistämässä koko maassa ainutlaatuista hanketta eli Yhteistä pöytää, jonka kautta jaetaan kaupoista saatua hävikkiruokaa ja pyritään pääsemään eroon ruokajonoista.
Seurakuntien diakoniaruokailuissa söi lähes 10 400 ihmistä, ruokakasseja jaettiin vajaa 400. Avoimissa kahviloissa kävi yli 26 000 ihmistä. Diakonia-avustuksia annettiin hiukan yli 200 000 eurolla. Taloudellista apua tärkeämpää oli henkinen tuki ja neuvonta, jota annettiin tapaamisissa yli 4 700 eri ihmiselle.
Seurakuntalaisten verovaroilla autetaan myös kirkkoon kuulumattomia – hädän tullen ei kysytä jäsenyyttä, vaan tarvetta. Apua annetaan myös erilaisissa vertaisryhmissä muun muassa sureville ja mielenterveysongelmista kärsiville.
Ulkomailla vantaalaiset auttavat Kirkon Ulkomaanavun, lähetysjärjestöjen ja Merimieskirkon kautta. Rahaa siihen kului 80 senttiä kuukaudessa jäsentä kohti, mutta apua saivat kymmenettuhannet. Seurakuntien kansainvälisyydestä kertoo se, että työtä tehdään noin 30 maassa.
Kirkko näkyy arjessa, juhlassa, kriiseissä ja mediassa
Hengellisyys on tietenkin kirkon ytimessä. Jäsenen rahoista jumalanpalveluselämään käytetään 1,60 euroa kuukaudessa. Jumalanpalveluksia järjestettiin viime vuonna 1447 kertaa. Niissä kävi 126 000 ihmistä.
Seurakuntapappeja Vantaan seurakunnissa oli 61. He ovat mukana seurakuntalaisten iloissa ja suruissa, arjessa ja juhlassa. Kirkollisista toimituksista eli avioliittoon vihkimisistä, kasteista ja hautajaisista suurin osa pidetään perheen tai suvun kesken. Hääyössä ja Kastepäivässä juhlia viettävät kuitenkin useat pariskunnat ja kasteperheet.
Kirkollisia toimituksia oli viime vuonna yli 2700. Niihin käytettiin seurakuntalaisen kuukausittaisesta kirkollisverosta 1,75 euroa.
Seurakuntien työntekijät kohtaavat tuhansia ihmisiä myös sairaaloissa, työpaikoissa ja perheneuvonnassa, usein vaikean kriisin keskellä. Lisäksi seurakunnat järjestävät erilaisia toimintaryhmiä ja hengellisiä tilaisuuksia aikuisille. Näihin kohtaamisiin käytetään seurakuntalaisen rahoja 1,65 euroa kuukaudessa.
Monelle seurakunta on tärkeä myös musiikin vuoksi. Kirkot ovat Vantaalla merkittäviä konserttipaikkoja. Lähes 600 vantaalaista laulaa seurakunnan kuorossa. Musiikkiin kuluu kirkollisverosta 60 senttiä kuukaudessa.
Seurakuntien tapahtumat ja niiden tarvitsemat tilat menevät hukkaan, jos tieto ei kulje eteenpäin. Viestintään käytetään seurakuntalaista kohti 1,45 euroa kuukaudessa. Sillä jäsenet saavat Vantaan Laurin ja verkkomedia Valomerkin. Seurakunnan verkkosivut ja sosiaalinen media tavoittavat heidätkin, jotka eivät lue lehteä. Pääkaupunkiseudun seurakuntien Jouluradio oli viime vuonna kuudenneksi kuunnelluin radiokanava kuuluvuusalueellaan.
Yhä suurempi osa kaikesta edellä mainitusta tapahtuu muualla kuin seurakuntien omissa tiloissa. Seurakunta näkyy erilaisissa paikallisissa tapahtumissa ja on tärkeä yhteistyökumppani niin kaupungille kuin monenlaisille yhdistyksille ja järjestöille. Tätä kautta kahdesta pitsasta tulee enemmän kuin kolme, yhteistyöllä kun kaikki saavat enemmän aikaan.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pääkaupunkiseudun seurakunnat käyttävät lasten ja nuorten hyväksi kymmeniä miljoonia euroja
AjankohtaistaSeurakuntien talousarvioista kerrotaan yleensä toimintamenot ja rakennusinvestoinnit. Kirkko ja kaupunki selvitti ne, mutta kysyi ensin, paljonko rahaa käytetään lapsiin ja nuoriin.