Pääkaupunkiseudun seurakunnat käyttävät lasten ja nuorten hyväksi kymmeniä miljoonia euroja
Pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymät käyttävät ensi vuonna lapsi- ja nuorisotyöhön rahaa yhteensä 31,1 miljoonaa euroa ynnä toiminnan vaatimat tila- ja hallintokulut.

Pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymät käyttävät ensi vuonna lapsi- ja nuorisotyöhön rahaa yhteensä 31,1 miljoonaa euroa ynnä toiminnan vaatimat tila- ja hallintokulut.

Pääkaupunkiseudun seurakunnat käyttävät lasten ja nuorten hyväksi kymmeniä miljoonia euroja

Seurakuntien talousarvioista kerrotaan yleensä toimintamenot ja rakennusinvestoinnit. Kirkko ja kaupunki selvitti ne, mutta kysyi ensin, paljonko rahaa käytetään lapsiin ja nuoriin.

Pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien talousarvioesitykset ovat keskenään varsin erinäköisiä. Niitä on vaikea vertailla keskenään ja saada selvyyttä esimerkiksi siitä, paljonko eri seurakuntayhtymät käyttävät ensi vuonna rahaa lapsi- ja nuorisotyöhön.

Talousarviot kertovat päättäjille suuret linjat: investointi- ja käyttötalousmenot, henkilöstömenot, ennakoidut kirkollisverotulot, Suomen talouden kehityslinjat, toimintatuotot, toimintakatteet ja niin edelleen. Tämän lisäksi on tietoa yksiköittäin: hallinnon, viestinnän ja yhteisten toimintojen menot, tulot, henkilöstömäärät ja tavoitteet ja itse kunkin seurakunnan vastaavat luvut.

Joistakin asioista, kuten avustuksista, kerrotaan erittäin tarkasti. Selkeää kokonaiskuvaa siitä, millaisiin asioihin seurakuntalaisten verovaroja kokonaisuudessaan käytetään, on budjeteista kuitenkin vaikea hahmottaa.

Kirkko ja kaupunki pyysi Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymiltä tietoa erityisesti lapsi- ja nuorisotyöhön ensi vuonna käytettävistä rahoista. Tiedoissa ovat mukana päiväkerhot, pyhäkoulut, kouluikäisten toiminta, partio, rippikoulu, nuorten toiminta, erityisnuorisotyö, perhekerhot, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, muu lasten ja nuorten toiminta sekä kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävä työ.

Myös auttamistyöhön käytetään miljoonia

Pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymät käyttävät ensi vuonna lapsi- ja nuorisotyöhön rahaa yhteensä 31,1 miljoonaa euroa. Tästä luvusta Espoon osuus on 7,6, Helsingin 17,2 ja Vantaan on 5,3 miljoonaa euroa. Todellinen lasten, nuorten ja opiskelijoiden hyväksi käytettävä rahamäärä on kuitenkin vielä tätäkin suurempi, sillä näissä luvuissa ei ole mukana toiminnan vaatimien tilojen ja hallinnon kuluja.

Kun otetaan huomioon nämä, Vantaan luku nousee 9,6 miljoonaan euroon ja Helsingin luku 26,2 miljoonaan euroon. Espoon lukuja ei ole vielä saatavissa. Prosentuaalisesti Vantaalla käytetään lapsiin ja nuoriin seurakuntien toimintakuluista 34 prosenttia ja Helsingissä 23,7 prosenttia.

Vantaalla seuraavaksi eniten rahaa käytetään auttamistyöhön, jopa neljännes toimintamenoista. Mukana on diakonian lisäksi muun muassa sairaalasielunhoito ja perheneuvonta.

Isoista summista auttamisessa puhutaan myös muualla, sillä esimerkiksi Helsingissä pelkästään diakoniaan, ilman tila- ja hallintokuluja, on varattu 5,7 miljoonaa euroa.

Viime vuonna Kirkko ja kaupunki selvitti, että diakoniatyö auttoi pääkaupunkiseudulla ihmisiä yhden vuoden aikana yli 400 000 kertaa.

Ilmaista tämä auttaminen ei ole. Sitä varten maksetaan kirkollisveroa, jota pääkaupunkiseudulla kerätään maan alhaisimmalla veroprosentilla. Se on kaikissa seurakuntayhtymissä tasan yksi.

Helsingin säästöissä voidaan pitää hengähdystauko

Entä sitten se iso kuva? Miltä seurakuntien taloustilanne näyttää ensi vuoden budjettiin kirjattujen lukujen näkökulmasta? Mitä ajattelevat talousarvioehdotukset ja toimintasuunnitelmat kirkkovaltuustolle valmistelleet seurakuntayhtymien johtajat nykyhetkestä ja tulevista vuosista?

Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto kokoontui torstaina ja käsitteli budjetista annetut lausunnot. Yhteinen kirkkoneuvosto esittää valtuuston hyväksyttäväksi talousarviota, jonka käyttötalousmenot ovat 117,5 miljoonaa euroa. Ne ovat rahoja, joita käytetään toimintaan, henkilöstön palkkoihin ja hankintoihin. Rakennushankkeisiin Helsingin seurakuntayhtymä käyttää seuraavien kolmen vuoden aikana rahaa 59,6 miljoonaa euroa.

– Nämä ovat bruttoinvestoinnit seuraavien kolmen vuoden aikana. Eniten rahaa menee Lauttasaaren ja Kannelmäen kirkkojen sekä Hietaniemen kappelin peruskorjauksiin, kertoo Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki.

Helsingin seurakunnat keskittyvät erityisesti heihin, jotka kipeimmin tarvitsevat apua.
– Juha Rintamäki

Lauttasaaren kirkkoherra Rintamäki toimii yhtymänjohtajana oman virkansa ohella. Tehtävä on määräaikainen, mutta Rintamäelle esitetään siihen jatkoa. Hän oli ainoa hakija yhtymän johtajaksi sisäisessä haussa. Rintamäki on ollut keskeisessä roolissa seurakuntayhtymän toimintakulttuurin muutoksessa, jonka seurauksena on sekä säästetty että kehitetty uudenlaista toimintaa.

Mihin suuntaan aiot Helsingin seurakuntia kehittää, jos sinut valitaan yhtymänjohtajaksi seuraavaksi kahdeksi vuodeksi?

– Viime vuosina olen oppinut, miten tärkeätä on tehdä asioita yhdessä ja asettaa riittävän selvät tavoitteet. Haluaisin olla tekemässä Helsingistä sellaista seurakuntayhtymää, josta halutaan ottaa muualla Suomessa oppia, sanoo Rintamäki.

Rintamäen mukaan tavoitteena on, että Helsingin seurakuntien jäsen kokee olevansa osa kristittyjen yhteisöä, joka tukee häntä ja jossa hänen osaamistaan arvostetaan ja hyödynnetään.

– Helsingin seurakunnat toimivat helsinkiläisten tarpeiden pohjalta ja keskittyvät erityisesti heihin, jotka kipeimmin tarvitsevat apua. Työntekijän pitäisi voida kokea työskentelevänsä hyvässä työyhteisössä ja luottamushenkilöiden kokea tehtävänsä mielekkääksi. Haluan myös vahvistaa kirkon roolia yhteiskunnallisessa työssä pääkaupungissa, kiteyttää Rintamäki.

Jotta tuo voisi toteutua, seurakuntien talouden pitäisi olla kunnossa. Rintamäen mukaan Helsingin seurakunnissa on toteutettu mittava säästö: on luovuttu kiinteistöistä ja vähennetty henkilötyövuosia noin sadalla. Nyt talous on vakaalla pohjalla, joten säästöohjelmassa voidaan hengähtää.

– Silti meidän on jatkettava keskustelua siitä, minkä tekemisestä meidän on luovuttava ja mitä voisimme pääkaupunkiseudulla tehdä yhdessä, toteaa Rintamäki.

Rakentaako Vantaa itsensä hengiltä?

Vantaalla budjettikysymyksiin vastaa viimeistä päivää yhtymänjohtajana toimiva Juha Tuohimäki. Hän siirtyy Vantaan seurakuntayhtymästä hallintojohtajaksi Helsingin seurakuntayhtymään. Missä kunnossa Vantaan seurakuntien talous nyt on?

– Talous on hyvässä kunnossa. Viime vuosien tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä ja myös tälle vuodelle on odotettavissa ylijäämää. Ylijäämää on kerätty muun muassa tiedossa olevia investointeja varten. Menokuri on pidetty hyvin. Jäsenmäärän pienenemiseen on varauduttu, eivätkä verotulot ole romahtamassa, vastaa Tuohimäki.

Vantaan seurakuntien toimintamenoiksi on ensi vuonna arvioitu 31,5 miljoonaa euroa. Toisin kuin Helsingissä ja Espoossa, Vantaalla vuosien ajan kestänyt säästölinja jatkuu myös ensi vuonna ja todennäköisesti seuraavinakin. Seurakunnille myönnetyt menokehykset ovat 1,5 prosenttia pienemmät kuin tänä vuonna ja yhteisten palveluiden yksiköiden kaksi prosenttia pienemmät.

Kun verrataan Vantaata Helsinkiin, seurakuntien taloudessa on yksi silmiinpistävä ero: investointiohjelman suuruus.

Vantaan säästölinja ei selity vain jäsenmäärän pienenemisellä, varsinkin kun ainakin kahdessa seurakunnassa eli Vantaankoskella ja Tikkurilassa jäsenmäärän ennakoidaan Vantaan muuttovoiton vuoksi kasvavan. Eikä se selity Suomen yleisellä talouskehityksellä, joka on tällä hetkellä hyvä.

Kun verrataan Vantaata Helsinkiin, seurakuntien taloudessa on yksi silmiinpistävä ero: investointiohjelman suuruus. Helsingissä investoidaan rakentamiseen kolmen seuraavan vuoden aikana noin 60 miljoonaa. Paljon pienemmässä seurakuntataloudessa Vantaalla neljän vuoden aikana 43 miljoonaa euroa. Tai itse asiassa enemmänkin, 73,4 miljoonaa, jos mukaan lasketaan myös sellaiset kiinteistökehityshankkeet, jotka maksavat itsensä takaisin vuokra- tai myyntituotoilla.

– Minusta tuo 43 miljoonaa on tässä oikea luku, mutta onhan se paljon. Siinä on isoja hankkeita, kuten Tikkurilan uusi kirkko, Myyrmäen kirkon perusteellinen korjaus, Kivistön kirkon perusparannushanke ja Holman kurssikeskuksen kehittäminen, selvittää Tuohimäki.

Tuohimäen mukaan Kirkko Vantaalla ei ole investoimassa itseään hengiltä, mutta seurakuntapäättäjät joutuvat asettamaan hankkeita tärkeysjärjestykseen ja aikatauluttamaan niitä eri vuosille. Vantaa on säästänyt rakentamista varten ja saa niihin myös tuloja esimerkiksi Tikkurilan kirkkokortteliin ja Kivistön kirkon tontille tulevasta asunto- ja liikerakentamisesta. Lainaankin on varauduttu.

Aivan kaikki keskustelussa olevat toiveet eivät edes investointiohjelmassa näy. Pyhän Annan lastenkirkko, yksi Vantaan lukuisista sisäilmaongelmaisista rakennuksista, on myös mahdollinen korjauskohde.

– Meillä on investoinneissa kahden miljoonan euron vuotuinen korjausraha. On mahdollista, että sillä voitaisiin kattaa Pyhän Annan lastenkirkon korjaus ainakin osittain, pohtii Tuohimäki.

Espoossa säästöt on tehty

Entä Espoo? Käyttötalousmenot ovat ensi vuonna 44,1 miljoonaa euroa ja investoinnit 4,9 miljoonaa euroa. Kolmen seuraavan vuoden aikana investoinnit ovat yhteensä 27 miljoonaa, selvästi pienemmät kuin Vantaalla.

– Yhteinen kirkkovaltuusto saa joulukuussa käsiteltäväkseen Tapiolan kirkon peruskorjauksen. Se on raamipäätös, jonka loppusumma on 16,3 miljoonaa euroa. Toteutuksen pääosa asettuu vuosille 2020–2021, kertoo Espoon seurakuntayhtymän hallintojohtaja Risto Hämäläinen.

Hämäläisen mukaan Espoo on saavuttanut kolmevuotisen talouden tasapainotusohjelman tavoitteet, siksi ensi vuodelle ei ole asetettu säästötavoitteita.

– Espoon seurakunnat ja niiden yhteiset palveluyksiköt ansaitsevat tästä kiitoksen. Toki kiinteistökannan ikääntyessä on varauduttava myös odottamattomiin peruskorjauksiin. Näin ollen tarkkaa taloudenpitoa on jatkettava tulevinakin vuosina, sanoo Hämäläinen.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi