Vantaalla ei ole isoa kummipulaa
Kirkolliskokouksessa pohdittiin, riittäisikö lapselle yksi kummi, jos kahta ei tahdo löytyä. Nykyisen kirkkolain mukaan lapsella pitää olla vähintään kaksi konfirmoitua luterilaiseen kirkkoon kuuluvaa kummia. Joskus tällaisia luotettuja ystäviä tai sukulaisia ei vanhempien lähipiirissä kovin monta ole.
Vantaalla lapsia ei kummien puutteen vuoksi ole jäänyt kastamatta, mutta joskus vanhempien on kummien saamiseksi pitänyt nähdä tavallista enemmän vaivaa. Kirkolliskokouksen jäsen, Korson kirkkoherra Kari Pekka Kinnunen kertoo joutuneensa kerran turvautumaan jopa poikkeukselliseen menettelyyn.
— Kuulutin jumalanpalveluksessa, ryhtyisikö joku kummiksi kastetilaisuuteen. Tällainen menettely täyttää tietenkin vain kirjaimen, ei kummiuden sisältöä. Kummi on paitsi kasteen todistaja, myös esirukoilija, kristillisen kasvatuksen tukija ja aikuinen ystävä, jonka pitäisi olla läsnä lapsen elämässä, Kinnunen korostaa.
Yksi kummi voisi riittää
Kinnusen mukaan kahden kummin vaatimuksesta pitäisi voida joustaa. Hyvä ratkaisu voisi olla, että kirkkoherra antaisi luvan siihen, että kummeja on poikkeuksellisesti vain yksi.
— Yksi hyvä kummi riittäisi ja olisi myös alkukirkon käytännön mukainen. Siellä kummeja oli yksi. Hänen tehtävänsä oli opastaa kastettava mukaan seurakunnan toimintaan. Varmasti suurin osa valitsee silti jatkossakin lapselle useamman kummin. Perinne on niin vahva ja kummiuden arvostus korkealla, sanoo Kinnunen.
Samalla kannalla ovat muut vantaalaiskirkkoherrat. Hakunilan kirkkoherran Reijo Liimataisen mukaan ei ole teologista estettä sille, että lapsella olisi vain yksi kummi. Tikkurilan kirkkoherran Janne Silvastin mielestä säädöksistä pitää voida tinkiä, jos käytännön elämä tekee niiden noudattamisen mahdottomaksi.
Vantaankosken kirkkoherra Jaakko Simojoki arvelee, ettei edes kirkkolain muutosta tarvittaisi, vaan lakia voidaan tulkita joustavasti. Hämeenkylän kirkkoherra Jukka Nevala korostaa, ettei kaste saa jäädä kummista kiinni. Rekolan kirkkoherra Mikko Matikainen on samaa mieltä, vaikka pitääkin nykykäytäntöä hyvänä.
Kaikki kirkkoherrat huomauttavat, että kummeja on Vantaalla usein kolme tai neljä. Kummi löytyy joko kaveripiiristä tai sukulaisista. Maahanmuuttajien kohdalla voitaisiin Kinnusen mukaan joskus tarvita avuksi seurakunnan "kummipankkia".
— Heillä ei aina ole lähipiiriä, josta etsiä kummia. Vapaaehtoiseksi kummiksi ryhtyvän pitäisi kuitenkin olla muutakin kuin nimellinen kummi. Hänestä voisi tulla lapsen ja perheen tukihenkilö, pohtii Kinnunen.
Kummeja lisätään melko usein
Paljon yleisempää kuin kummin puute kastetta sovittaessa on kummien lisääminen jälkeenpäin. Tämä on muutaman vuoden ajan ollut mahdollista erityisistä syistä. Luvan kummin lisäämiseen antaa kirkkoherra.
— Näitä pyyntöjä tulee ainakin kymmenen vuodessa, kertoo Kinnunen.
Myös muiden kirkkoherrojen mukaan kummeja lisätään melko usein. Yleensä lapsen perheen ja kummin välinen yhteys on katkennut vuosia sitten eikä kummius toteudu.
Jaa tämä artikkeli: