null Vantaalla kokeillaan jonottomia mielenterveys- ja päihdepalveluita

Psykiatrinen sairaanhoitaja Liisa Kjellberg auttaa mielenterveyden ongelmissa Tikkurilan terveysaseman palvelupisteessä. Kuva: Esko Jämsä

Psykiatrinen sairaanhoitaja Liisa Kjellberg auttaa mielenterveyden ongelmissa Tikkurilan terveysaseman palvelupisteessä. Kuva: Esko Jämsä

Ajankohtaista

Vantaalla kokeillaan jonottomia mielenterveys- ja päihdepalveluita

Uudenlaiset tukimuodot saivat vantaalaiset hyvin liikkeelle syksyllä. Alkuinnostuksen jälkeen kävijämäärät ovat hieman hiipuneet.

Tikkurilan ja Martinlaakson terveysasemilla aloitettiin syyskuussa kokeilu, jossa mielenterveys- ja päihdeongelmiin saa apua vuoronumerolla arkisin kello 8–15. Vastaanotolle pääsee nopeasti ilman lähetteitä tai pitkää jonottamista.

Terveysasemien palvelupisteissä oli käynyt joulukuuhun mennessä yhteensä yli 400 asiakasta. Sen jälkeen kävijöitä on ollut vähemmän.

Suurin osa asiakkaita on hakenut apua mielenterveyden ongelmiin. Kävijöissä on ollut työelämässä olevia, opiskelijoita, työttömiä ja eläkeläisiä, mutta suurin ikäryhmä on muodostunut nelikymppisistä naisista ja miehistä.

– Mielenterveyden ongelmiin on haettu apua enemmän osittain sen vuoksi, että niitä on muutenkin enemmän kuin päihdeongelmia. Päihdeongelmaisille on tarjolla myös enemmän omia erityispalveluja, sanoo kokeilun yhteistyökoordinaattori Lauri Kuosmanen.
 

Kokeilu päättyy helmikuun lopussa, jolloin katsomme, jatkammeko sitä."
– Yhteistyökoordinaattori Lauri Kuosmanen

 

– On hienoa, että vantaalaiset ovat rohkaistuneet hakemaan mielenterveysongelmiinsa apua. Moni kokee ne häpeällisinä, mutta olisi toivottavaa, että ihmiset uskaltaisivat hakeutua avun piiriin jo alkuvaiheessa ennen kuin tilanne muuttuu vaikeammaksi.

Kuosmasen mukaan nelikymppisten iso osuus saattaa kertoa siitä, että he elävät usein kuormittavaa elämänvaihetta, johon kuuluvat perhe ja työ sekä usein myös huoli omista vanhemmista.

– Osa kävijöistä onkin ollut omaisia, jotka ovat käyneet hakemassa palvelupisteessä tukea läheisensä mielenterveys- tai päihdeongelmiin, Kuosmanen kertoo.
 

Kokeilu jatkuu helmikuun loppuun

Mielenterveys- ja päihdepalvelupisteiden työntekijät ovat HYKS psykiatrian ja Vantaan päihde- ja mielenterveystyön ammattilaisia. Vastaanotolla kartoitetaan potilaan tilanne, annetaan ohjeita itsehoitoon ja tarvittaessa selvitetään soveltuvin jatkohoitopaikka ja varataan sinne aika.

Palvelupisteiden asiakkaat on ohjattu yleensä omalle terveysasemalle, A-klinikalle ja kolmannen sektorin palveluihin. Osa on hyötynyt pelkästään käynnistä palvelupisteessä.

Lauri Kuosmanen toivoo, että vantaalaiset löytäisivät vielä paremmin tämän matalan kynnyksen palvelun.

– Eihän mikään uusi toimintamuoto lähde niin helposti käyntiin. Kokeilu päättyy helmikuun lopussa, jolloin katsomme, jatkammeko sitä. Mutta jos kokeilua ei jatketa, on keksittävä jotain muita vastaavia keinoja tavoittaa mielenterveys- ja päihdeongelmaisia.

Kokeilussa on seurattu myös sitä, miten eri organisaatioiden työntekijät työskentelevät yhdessä ja miten työnjako toimii.

– Työnjako on toiminut hyvin. Näin on voitu samalla harjoitella sotea varten, koska sen myötä tämäntyyppinen yhteistyö tulee ajankohtaiseksi joka tapauksessa, Kuosmanen toteaa.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Arvio: Marko Annala kertoo hevilaulajan tiestä läpi masennuskausien

Hyvä elämä

Mokoma-yhtyeen laulajan kirjoittama romaani, Värityskirja, perustuu vahvasti hänen omaan elämäänsä.


Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.