Vantaan pehtoori
Tuomas Vaherlehto osallistui ruistalkoisiin elokuussa, jolloin kaupungin pelloilla kokeiltiin vanhoja sadonkorjuu- ja kylvömenetelmiä.

Tuomas Vaherlehto osallistui ruistalkoisiin elokuussa, jolloin kaupungin pelloilla kokeiltiin vanhoja sadonkorjuu- ja kylvömenetelmiä.

Vantaan pehtoori

Tuomas Vaherlehto pitää huolta Vantaan pelloista.

Katrinebergin kartanon vanhassa kivinavetassa Seutulassa on Vantaan kaupungin tilanhoitajan Tuomas Vaherlehdon työhuone. Rakennus siirtyi kaupungin omistukseen kuutisenkymmentä vuotta sitten. Nykyisin siellä on varasto-, toimisto- ja taukotilat tilanhoitajalle, kahdelle vakituiselle maataloustyöntekijälle ja kesäharjoittelijalle.

Vaherlehto tuli työharjoitteluun Vantaan kaupungille maanviljelysteknikoksi 1990-luvun alussa ja jäi sille tielleen. Hänestä tuli tilanhoitaja, ja työn ohessa hän opiskeli vielä agrologiksi.

— Olen syntynyt Espoossa. Maatalousalalle päädyin, koska suvussani on ollut monia maatalouden harjoittajia. Kesät vietin usein muualla kuin Espoossa, hän kertoo.

Nykyään Vaherlehto asuu Tuusulassa, eikä kaipaa sen enempää maanviljelijän elämää kuin mitä työn puolesta saa viettää.

— Töissä saa olla pellolla ihan tarpeeksi ja kotona leikata nurmikkoa, se riittää.

Myytävää ja silmäniloa

Vantaan kaupungilla on hoidettavanaan 360 hehtaaria peltoa, josta suurin osa on Seutulassa ja Petikon alueella. Suurin osa peltoalasta on tuotantopeltoja, loput ovat kesannolla, kukkapeltoina tai niittyinä.

— Lähes yhtä paljon peltoa on vuokrattuna yksityisille viljelijöille, sillä harva haluaa myydä peltoa täällä päin. Vuokrattuja peltoja on erityisesti Itä-Vantaalla, Tuomas Vaherlehto kertoo.

Kaupungin pelloilla kasvaa mallasohraa, vehnää ja ruista sekä öljykasveja rapsia ja rypsiä. Parhaiten vantaalaiset taitavat tuntea kaupungin kukkapellot, joilla kasvaa muun muassa auringonkukkaa ja ruiskukkaa. Kukkapellot tuovat kauneutta maisemaan ja koteihin, sillä kukkia saa käydä poimimassa.

Varat tilanhoitoon tulevat viljan ja öljykasvien myynnistä.

— Tila on voitollinen. Sen verran on tuloja, että pystytään kaikki investoinnit kattamaan, Vaherlehto toteaa.

Vaikka kaupunki onkin pohtinut toiminnan tehostamista tai yksityistämistä monella alalla, viljelytoiminta ei ole ollut uhattuna, eikä Vaherlehto ole huolissaan siitä, että kaupunki päättäisi luopua pelloistaan.

— Sellaista pohdintaa on ollut, että pitäisikö kaikki pellot vuokrata, mutta pelloista luopumista ei ole suunniteltu. Maisemanhoidollisesti pellot ovat tärkeitä. Kaavoituksen näkökulmastakaan mitään huolta ei pitäisi olla, sillä pellot sijaitsevat pääosin alueilla, jotka on kaavoitettu virkistysalueiksi.

Säiden armoilla

Vantaan tilanhoitajan työpäivät ovat vaihtelevia.

— Puolet on hallinnollista työtä ja puolet sitä, että kuljen tuolla pelloilla ja pyryissä. Talvella on kesään liittyviä valmistelutöitä, tarjouspyyntöjä ja auraushommia. EU-byrokratiaakin on hoidettava. Aina ei tiedä, pitäisikö sen kanssa itkeä vai nauraa, vaikka ei se ihan niin kauheaa ole kuin yleisesti luullaan, Tuomas Vaherlehto kuvailee.

Työpäivät ovat pisimmillään keväällä, jolloin tekemistä voi olla aamusta iltaan. Kaikki on tehtävä säiden ehdoilla.

— Sää ratkaisee kaiken. Se on työn huono puoli. Suunnittelu on vaikeaa, välillä pitäisi sopia asioita tietylle päivälle, mutta se ei välttämättä onnistukaan.

Sadonkorjuuaikaan työtä on paljon, mutta silloin säät rytmittävät työtä ja paperitöille jää väkisinkin aikaa.

— Aamuisin voi tehdä jotakin muuta, sillä puimaan voi lähteä vasta kello 10 ja 12 välillä, jolloin aamukaste on kokonaan haihtunut.

Säät määräävät myös sen, millainen sato kunakin vuonna tulee. Tämän vuoden satoa Vaherlehto kuvailee vaihtelevaksi, sillä osa kasveista kärsi kesällä kuivuudesta.

Työ lähes ennallaan

Suomen maatalous on viime vuosikymmeninä käynyt läpi monia muutoksia ja tilakoot ovat kasvaneet. Vantaan kaupungin peltoala on pysynyt lähes samana, eikä tilanhoitajan työkään ole paljon muuttunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, ellei käytössä olevia koneita lasketa.

Nykyisin suosiossa olevaan luomuviljelyyn siirtymistä Vantaalla ei toistaiseksi ole vakavissaan mietitty.

— Erään valtuustoaloitteen myötä asiaa selvitettiin, mutta näyttää siltä, ettei luomuviljelyyn olla siirtymässä. Ensinnäkin ihan kuluttajanäkökulmasta ajateltuna en tiedä, olisiko Kehä III:n vieressä kasvaneella luomuvehnällä ostajia. Luomuun siirtyminen kasvattaisi myös työmäärää huomattavasti, Vaherlehto pohtii.

Tuomas Vaherlehto pui syksyn satoa to 25.8.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: