Vantaan seurakuntien talous on kunnossa, kiitos tarkan säästölinjan. Kuva: Micha Klootwijk
Vantaan seurakuntien tiukka budjettilinja jatkuu
Kirkkoneuvosto kuitenkin lisäsi rahaa kotimaiseen ja kansainväliseen auttamistyöhön.
Vantaan seurakuntien ensi vuoden talousarvio on tiukka, vaikkakaan ei miinusmerkkinen.
Toimintakulut ovat vajaat 33 miljoonaa euroa. Summa kasvoi hieman yhteisen kirkkoneuvoston 11.11. pitämässä kokouksessa, sillä kirkkoneuvosto halusi yksimielisesti lähes kaksinkertaistaa sekä kotimaiseen kriisiapuun että kansainväliseen katastrofiapuun tarkoitetut määrärahat.
Seurakuntien taloustilanne on vakaa, sillä Vantaalla on viime vuosina jo vähennetty kiinteistöjä ja myös henkilöstön määrä on laskenut.
Seurakunnissa on sekä karsittu menoja että mietitty keinoja jäsenyyden vahvistamiseen. Kirkosta eroaminen on tänä vuonna vähentynyt ja kirkkoon liittyminen lisääntynyt.
Tulevien vuosien taloutta suunnitellaan kuitenkin sillä oletuksella, että kirkkoon kuuluminen vähenee noin prosentin vuodessa. Tähän vaikuttaa myös Vantaan maahanmuuttajiin perustuva muuttoliike.
Ensi vuonna kirkollisveron tuoton oletetaan laskevan 2,7 prosenttia ja myös yhteisöveron vähenevän, koska se korvautuu nykytuottoa pienemmällä valtionosuudella. Verotuottojen yhteismäärä on 29,9 miljoonaa euroa eli ne eivät kata edes toimintamenoja. Muita tuottoja arvioidaan saatavan 9,9 miljoonaa euroa. Niitä tulee toiminnasta, maanomistuksesta ja vuokrista.
Veroprosentti Vantaalla on ensi vuonnakin maan alhaisimmalla tasolla eli 1,0 prosenttia. Se on sama kuin muualla pääkaupunkiseudulla.
Investoinneista suurimpia ovat Pyhän Laurin kirkon peruskorjaus, 1,2 miljoonaa euroa ja Hämeenkylän kirkon julkisivukorjaus, miljoona euroa. Myös Myyrmäen kirkkoa korjataan noin puolella miljoonalla eurolla.
Katastrofi- ja kriisiavun määrärahoihin lisäys
Yhteinen kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti lisätä budjettiesitykseen rahaa sekä kotimaiseen kriisiapuun että kansainväliseen katastrofiapuun. Ensi vuodelle varattiin ensin mainittuun 67 000 euroa ja jälkimmäiseen 60 000 euroa. Summat ovat lähes puolta suuremmat kuin tänä vuonna.
Vantaan seurakunnilla on paikallisseurakuntien omien avustusrahojen lisäksi yhteinen kotimaisiin kriisiavustuksiin varattu määräraha, jota on tänä vuonna jo kasvatettu rahojen loputtua kesken vuotta. Kansainvälistä katastrofiapua voidaan myöntää äkillisissä kriiseissä. Tänä vuonna apua on annettu Nepalin maanjäristyksen uhreille ja pakolaisten auttamiseen Euroopassa.
Veroprosentti Vantaalla on ensi vuonnakin maan alhaisimmalla tasolla eli 1,0 prosenttia. Sama prosentti on myös Espoossa ja Helsingissä."
Talousarvion yhteydessä päätetään kirkkovaltuustossa nyt myös ensi vuoden kansainvälisen vastuun määrärahasta eli tuesta kirkon lähetysjärjestöille, Kirkon ulkomaanavulle ja Merimieskirkolle. Aiemmin niistä on päätetty vasta seuraavana syksynä. Muutos johtuu Kirkkohallituksen toiveesta ja tarkoitus on helpottaa järjestöjen taloussuunnittelua.
Kirkkoneuvostossa esitys lähetysmäärärahojen jyvittämisestä eri järjestöille johti äänestykseen. Äänin 9-3 päätettiin esittää lähetysmäärärahojen jakamista kuudelle suomenkieliselle järjestölle. Vastaesityksessä kannatettiin tukea vain Suomen Lähetysseuralle ja Suomen Pipliaseuralle.
Yhteinen kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksymistä. Kirkkovaltuusto kokoontuu 1.12.
Jaa tämä artikkeli: