Kuva: Lotta Numminen
Vartin retriitti: Ei ostettavissa eikä lahjottavissa
Paimen on hän, jonka rakkaus kannattelee yksinäisimpänä hetkenä.
Paimen-psalmi eli Psalmi 23 on yksi tunnetuimpia raamatunkohtia. Se luetaan usein hautajaisissa. Psalmissa tartutaan toivoon hyvästä johdattajasta. Psalmin kertoja puhuu luottavaisesti Herrasta, jota kutsuu omaksi paimenekseen. Rukouksen sanat ovat vuosisatojen ajan rauhoittaneet lukijaansa ja rohkaisseet valitsemaan luottamuksen pelon sijaan. Psalmin säkeissä kuljetaan vaihtuvien maisemien läpi. Kuvaus kiteyttää jotain olennaista ihmiselämästä ja sydämen kamppailuista.
Psalmissa ei paeta vaikeuksia vaan kuljetaan niiden kautta. Vihollisetkin kohdataan silmästä silmään. Paimen on läsnä jokaisessa elämäntilanteessa ja vastaa ihmisen tarpeisiin.
Elämä ei ole turvallista ja maailma on vaarallinen paikka. Siksi Psalmin kertoja haluaa turvautua suojelevaan paimeneensa. Paimen on hän, joka voi viedä turvaan. Paimen on hän, jonka rakkaus kannattelee yksinäisimpänä hetkenä. Paimen on hän, joka tarjoaa kodin kulkijalle matkan jälkeen.
Paimenella on ehdoton sydän. Jeesus kuvaa itseään Johanneksen evankeliumissa oikeana paimenena, joka ei peräänny vaaran tai vaikeuksien uhatessa. Hän ei ole ostettavissa eikä lahjottavissa. Hän ei puhu tyhjiä sanoja, vaan laittaa henkensä alttiiksi lampaiden puolesta.
Ihminen joutuu pimeisiin laaksoihin, saa varjoja sieluunsa ja kantaa kiviä sydämessään. Hyvä Paimen runnellaan ristillä ja hän nousee aamunkoitteessa ylös haudasta. Hänen äänensä hiljeni lyhyeksi kuoleman hetkeksi kaksi vuosituhatta sitten. Pääsiäisaamun ylösnousemuksen jälkeen tuo ääni tavoittaa jokaisen ihmissydämen, joka haluaa kuulla.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
