null Varusmiespappeuteen ei vaadita papin lipereitä

Rami Klemets, 19, suorittaa pisintä mahdollista 347 päivän asepalvelusta.

Rami Klemets, 19, suorittaa pisintä mahdollista 347 päivän asepalvelusta.

Hyvä elämä

Varusmiespappeuteen ei vaadita papin lipereitä

Oululaisella Rami Klemetsillä kertyy yli 600 kilometriä matkaa Dragsvikin varuskuntaan. Armeijaan houkuttelivat suvun perinne ja varusmiespappeus.

Nuoren miehen rintapielen nimilaatassa lukee beväringspastor eli suomeksi varusmiespappi. Harvassa paikassa saa yhtä komean kyltin rintaansa lukematta päivääkään teologiaa. Puolustusvoimissa se on kuitenkin mahdollista.

19-vuotias Rami Klemets valmistui viime keväänä ylioppilaaksi ja pääsi vielä samana keväänä opiskelemaan teologiaa Uumajan yliopistoon Ruotsiin. Opinnot saivat kuitenkin odottaa vielä vuoden ajan, sillä ensin Rami käy armeijan.

Erään arvion mukaan reilu puolet varusmiespapeista on Klemetsin tavoin juuri päässyt opiskelemaan teologiaa. Vastikään opinto-oikeuden saaneiden osuus on heinäkuun saapumiserässä suurempi kuin tammikuussa.

Valmiita pappeja hakeutuu varusmiespapeiksi harvakseltaan parin kolmen vuoden välein.

”Halusin saada varusmiespalveluksen mahdollisimman pian pois alta. Turha tätä on pitkittää tai lykätä. Tässä on nyt hyvä pitää lukion jälkeen palvelusvuosi”, kertoo Klemets.

Hän vastailee kysymyksiin napakasti kuin poliitikko. Mielikuva ei ole kaukaa haettu, sillä hän oli abiturienttivuotenaan RKP:n ehdokkaana eduskuntaan.

Poliitikon ura ei kuitenkaan auennut ensi yrittämällä. Oulun vaalipiiristä yhdenkään RKP:n ehdokkaan äänet eivät riittäneet kansanedustajaksi.

Toista video

KBG kokoontuu Raamatun äärelle

Klemets suorittaa parhaillaan varusmiespalvelustaan Uudenmaan prikaatissa Dragsvikin varuskunnassa. Se on Suomen ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto.

Nuorimies puhuu äidinkielenään ruotsia. Siksi Dragsvik oli hänelle helppo valinta.

”Isoisäni, kaksi setääni ja isäni ovat suorittaneet asepalveluksensa tässä samassa varuskunnassa. Suurin osa suvusta on täällä käynyt niin, miksi katkaisisin tradition”, Klemets toteaa.

Varusmiespappina hän on päässyt osallistumaan osana jatkokoulutusta sotilaspastorin ohjauksesessa kaatuneiden huollon koulutukseen, kenttähartauksiin ja -ehtoollisiin.

”Kaksi kertaa viikossa meillä kokoontuu kristillisten varusmiesten kerho eli KBG ruotsiksi. Pidämme pienen hartaustilaisuuden, johon varusmiehet saavat tulla ja hengähtää hetken”, Klemets kuvailee.

Hän uskoo, että koulutuksesta on hyötyä teologian opinnoissa ja reservissä. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa varusmiespapin tai -diakonin koulutuksesta saa opintopisteitä.

Varusmiespapin koulutuksen lisäksi Klemets suoritti aliupseerin koulutuksen ja erikoistui lääkintähuoltoon. Papiksi valmistuttuaan hän voi poikkeusoloissa toimia joko sotilaspappina tai esimerkiksi sidontapaikan johtajana.

Huumori huoltaa psyykettä

Klemets on päässyt haastamaan varusmiespalveluksessa itseään sekä fyysisesti että psyykkisesti. Yksi haasteista oli aliupseerikurssin 50 kilometrin marssi.

”Kun haaste oli vastassa ja sitä oli tekemässä, se tuntui huonolta. Jälkeenpäin tuntui kuitenkin hyvältä: tuli sellainen tunne, että sai jotakin tehtyä. Se oli loppujen lopuksi hauska kokemus”, kertoo Klemets.

Matka taittui tutussa porukassa. Suurin osa samalla marssilla olevista oli samalta aliupseerilinjalta ja osa jopa samasta tuvasta.

Klemetsin mukaan marssiessa motivoi lopputulos ja näyttämisen halu. Ilmapiiri pysyi positiivisena koko matkan ajan. Kaikki hakivat samaa päämäärää ja tekivät töitä sen saavuttamiseksi.

Marssiessa psyyke pysyi kunnossa fyysisestä rasituksesta huolimatta. Yksi keino oli huumori: pojat väänsivät vitsejä matkan varrella.

Sotilas- ja varusmiespappi sekä varusmiesdiakoni kantavat hihassaan kultaisten lehvien ympäröimää ristiä.

Sotilas- ja varusmiespappi sekä varusmiesdiakoni kantavat hihassaan kultaisten lehvien ympäröimää ristiä.

Miksi lähteä Ruotsiin opiskelemaan?

”Lukiossa uskonto oli yksi vahvimmista aineistani. Kun yliopistovalinnat tulivat vastaan, teologia vaikutti sellaiselta, että siitä on hyvä aloittaa”, Rami Klemets kertoo.

Hänen mukaansa vielä on vähän auki, mihin hän suuntaa maisterivaiheen jälkeen. Pappeus ei tunnu mahdottomalta ajatukselta. Ruotsista saatua yliopistotutkintoa voi hyödyntää myös Suomessa.

Ruotsin Uumajan yliopiston rinnalla hän pohti Turun Åbo Akademia. Uumajan etuna oli kuitenkin se, että todella moni hänen kavereistaan lähti opiskelemaan samaan kaupunkiin.

Ruotsalaisissa korkeakouluissa ei ole pääsääntöisesti pääsykokeita. Sisään haetaan lukion päättö- ja ylioppilastutkintotodistuksen pohjalta.

Osalle yliopistolinjoista haetaan pääsykokeella. Silloin on syytä suorittaa högskoleprovet eli korkeakouluvalmiutta mittaava koe. Kokeessa mitataan esimerkiksi matemaattisia kykyä ja kirjallista ilmaisutaitoa.

Klemetsin etuna on se, että hänen äidinkielensä on ruotsi. Suomenkielisiltä opiskelijoilta edellytetään vähintään kolmen vuoden opintoja tai viittä hyväksyttyä lukion ruotsin kurssia.

Lisätietoja Ruotsissa opiskelusta löytyy CIMO:n Maatieto.net -verkkosivuilta tai Ruotsin suurlähetystön sivuilta.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Kommentti: Kenttäpiispan blogikirjoituksella saattaa olla pitkät jäljet

Puheenvuorot

Pekka Särkiön ummehtuneita asenteita vilisseelle kirjoitukselle ei löytynyt ymmärrystä sen paremmin Puolustusvoimien kuin kirkonkaan johdossa, ja se on hyvä se.



Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.