Oppositiojohtaja Maria Corina Machado ja opposition ehdokas Edmundo González protestoivat kuorma-auton lavalla presidentinvaalin virallisia tuloksia vastaan, jotka nostivat presidentti Nicolás Maduron voittajaksi. Mielenosoitus järjestettiin Venezuelan pääkaupungissa Caracasissa kaksi päivää vaalien jälkeen. (AP / Lehtikuva)
Venezuelan romahtaneessa demokratiassa luterilainen kirkko auttaa köyhyydestä ja väkivallasta kärsiviä – ”Kansalaisyhteiskunta haluaa muutosta, ja kansainvälisen yhteisön on tuettava tätä tahtoa”, sanoo ihmisoikeusjuristi Ruth Santisteban
Vilpillisten presidentinvaalien jälkeen Venezuela on ajautunut entistä syvemmälle poliittiseen, sosiaaliseen ja humanitaariseen kriisiin. Luterilainen kirkko tukee haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja perheitä.
Viime kuukausina kansainväliset uutistoimistot ovat raportoineet laajoista mielenosoituksista Venezuelan kaupunkien kaduilla. Presidentti Nicolás Madurolle ja tämän hallitukselle uskolliset turvallisuusjoukot ovat pidättäneet satoja mielenosoittajia ja oppositiopuolueiden aktiiveja.
Jännitteet leimahtivat sen jälkeen, kun hallituksen valvoma vaaliviranomainen julisti Maduron 28. heinäkuuta pidettyjen presidentinvaalien voittajaksi ja hän aloitti kolmannen peräkkäisen toimikauden. Riippumattomat tarkkailijat ovat pitäneet vaaleja epädemokraattisina, ja Venezuelan poliittinen oppositio on hylännyt vaalituloksen vilpillisenä.
– Jo ennen vaaleja raportoitiin, että 270 poliittista vankia oli telkien takana, mutta niiden jälkeen tilanne on pahentunut. Viranomaiset vainoavat ja kriminalisoivat oppositiota, toimittajia, ihmisoikeuksien puolustajia, kansalaisjärjestöjä ja jopa tavallisia mielenosoittajia, ihmisoikeusjuristi Ruth Santisteban sanoo.
Santisteban vastaa Suomen Lähetysseuran työstä Kolumbiassa, joka on Venezuelan naapurimaa Etelä-Amerikan pohjoisosassa. Venezuelassa Lähetysseuran paikallisena kumppanina ovat maan evankelis-luterilaisen kirkon (IELV) kaupunkiseurakunnat Valenciassa, Barquisimetossa ja maan pääkaupungissa Caracasissa.
Pahin rauhan ajan talouskriisi vuosikymmeniin
Venezuelan poliittinen oppositio on julkaissut internetissä kopioita riippumattomasti tarkastetuista äänestystuloksista, joiden mukaan sen yhteinen ehdokas Edmundo González voitti vaalit suurella marginaalilla. Vaalikeskusten tietojen avulla on pystytty todentamaan, että Maduro sai todellisuudessa vain 30 prosenttia äänistä ja González keräsi 70 prosenttia äänistä.
González astui opposition yhteiseksi ehdokkaaksi sen jälkeen, kun suositun keskustaoikeistolaisen Maria Corina Machadon ehdokkuus estettiin. Syyskuussa González julkaisi videoviestin, jonka mukaan hänet pakotettiin painostuksen alla tunnustamaan presidentti Maduro kiistanalaisten vaalien voittajaksi, ennen kuin hän haki turvapaikkaa Espanjasta.
Pahinta on, että viime kuukausina myös moni nuori mielenosoittaja on joutunut vankilaan.
Euroopan unioni, Yhdysvallat ja monet Latinalaisen Amerikan maat ovat kieltäytyneet tunnustamasta tulosta ja kehottaneet sen sijaan Venezuelan kansallista vaalilautakuntaa julkaisemaan yksityiskohtaisia tietoja äänestyspaikoista.
Ruth Santistebanin mukaan Venezuelassa oli 1970-luvulla Latinalaisen Amerikan vahvin demokratia, mutta presidentti Maduron ja häntä edeltäneen sosialistipresidentti Hugo Chávezin hallinnot ovat tuhonneet sen.
– Näissä vaaleissa ihmiset halusivat muutoksen, se on hyvin selvää. Venezuelassa vallitsee hyvin selkeä tahto palata demokraattiseen järjestelmään.
Pitkään jatkuneiden poliittisten levottomuuksien taustalla on Latinalaisen Amerikan viidenneksi suurimman talouden romahdus, joka alkoi presidentti Hugo Chávezin kaudella ja syveni vuonna 2015, kun öljyn maailmanmarkkinahinnat painuivat alas. Viimeisimpien väestötietojen mukaan noin 22 miljoonan asukkaan Venezuela on riippuvainen öljytuloista.
Talouskriisi on arvioitu pahimmaksi, minkä yksikään maa on kokenut rauhan aikana 1900-luvun puolivälin jälkeen. Se on johtanut räjähdysmäiseen inflaatioon, laajaan työttömyyteen, julkisten palvelujen alasajoon sekä pulaan monista perushyödykkeistä kuten elintarvikkeista ja lääkkeistä.
Vuonna 2021 katolinen Andrés Bellon yliopisto julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan kolme neljästä venezuelalaisesta elää äärimmäisessä köyhyydessä. Nälkä, sairaudet, rikollisuus ja kuolleisuus ovat johtaneet siihen, että noin kahdeksan miljoonaa ihmistä on lähtenyt maasta.
– Humanitaarinen hätätila on arvioitu vakavimmaksi Syyrian jälkeen. Kaikkiaan 19 miljoonaa ihmistä on avun tarpeessa, eikä heillä ole riittävää terveydenhuoltoa ja ravintoa, Santisteban sanoo.
Seurakunnat auttavat orvoksi jääneitä Lähetysseuran tuella
Muuttoliikkeen seurauksena Venezuelassa on paljon rikkinäisiä perheitä. Monilta lapsilta puuttuu taloudellinen ja kokonaisvaltainen turva heidän vanhempiensa lähdettyä maasta. Lapsia on jätetty isovanhempien luokse tai he ovat jääneet kokonaan ilman huoltajaa.
Kriisin aikana Venezuelan hallintoa on arvosteltu huonosta taloudenhoidosta, korruptiosta, poliittisen vallan keskittämisestä, lehdistön painostamisesta, ihmisoikeusloukkauksista ja väkivallasta. YK:n ihmisoikeusneuvoston tutkijaryhmän mukaan presidentti Nicolás Maduro ja hänen hallituksensa ovat suoraan vastuussa tuhansista murhista ja järjestelmällisestä kidutuksesta.
– Pahinta on, että viime kuukausina myös moni nuori mielenosoittaja on joutunut vankilaan. Heitä on kidutettu hirvittävillä tavoilla sekä loukattu seksuaalisesti ja psykologisesti, Ruth Santisteban sanoo.
Oppositio voi todistaa voittaneensa vaalit, joten mahdollisuuksia on paljon.
Syvä yhteiskunnallinen kriisi vaikuttaa myös Venezuelan evankelis-luterilaiseen kirkkoon, jonka jäseniä on lähtenyt maasta monien muiden tavoin. Jäljelle jääneiden elämäntilanne ja yhteiskunnallinen asema on vaikea. Seurakunnat vievät kriisistä kärsiville ihmisille ja perheille lääkkeitä ja ruokatarpeita ja tarjoavat läheisensä menettäneille ja heistä eroon joutuneille hengellistä, psykososiaalista ja emotionaalista tukea.
Suomen Lähetysseura tukee luterilaisten seurakuntien diakoniatyötä sekä perhe-, lapsi- ja varhaisnuorisotyötä, johon kuuluvat esimerkiksi poikien turvakoti ja San Blasin köyhällä asuinalueella toimiva esikoulu. Tällä hetkellä seurakunnat pitävät huolta kuudestakymmenestä nuoresta, joiden tausta on eri tavoin haavoittuva, ja tukee heidän kouluttautumistaan.
Lähetysseuran tuella kirkko parantaa myös naisten toimeentulo- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja ehkäisee heihin kohdistuvaa väkivaltaa.
Venezuelan luterilainen kirkko saa taloudellista apua myös Luterilaiselta maailmanliitolta ja Yhdysvaltojen evankelis-luterilaiselta kirkolta, ja seurakunnat tekevät yhteistyötä katolisen kirkon Caritas-järjestön kanssa.
Ruth Santisteban on toiminut ihmisoikeuskysymysten parissa useissa järjestöissä. ”Puolustan aina kärsiviä ihmisiä hallinnosta riippumatta. Minun on ollut helppo työskennellä luterilaiselle kirkolle”, hän sanoo. (valokuva: Esko Jämsä)
Syvästä kriisistä huolimatta Ruth Santisteban näkee Venezuelan tilanteessa monta toivoa herättävää asiaa. Presidentinvaalissa oppositio sai koottua voimansa yhteisen ehdokkaan taakse. Äänestystuloksen väärentäminen onnistuttiin estämään ja vaalivilppi pystytään todistamaan.
Rauhanomainen paluu demokratiaan edellyttää sitä, että kansalaisyhteiskunta järjestäytyy ja kansalaiset tulevat tietoiseksi oikeuksistaan.
Santisteban näkee toivoa erityisesti nuorissa, jotka ovat toimineet rohkeasti muutoksen puolesta. Hän kiinnittää huomiota myös siihen, että Brasilia, Chile ja Kolumbia ovat vaatineet Maduroa julkaisemaan äänestystuloksen vahvistavat asiakirjat.
– Oppositiolla on äänestystuloksia koskevat paperit. He voivat todistaa voittaneensa vaalit, joten mahdollisuuksia on paljon.
Syyskuun viimeisellä viikolla pidetyssä YK:n yleiskokouksessa Kolumbian presidentti Gustavo Petro toisti kantansa, ettei tunnusta presidentti Maduron voittoa 28. heinäkuuta pidetyissä vaaleissa. Santistebanin mukaan Petro pyrkii rakentamaan yhteistä linjaa Meksikon ja Brasilian hallitusten kanssa, jotta Venezuelan tilanteeseen löydetään poliittinen ratkaisu.
Ihmisoikeusjuristi korostaa, että paluu demokratiaan edellyttää kansainvälisen yhteisön tukea.
– Mutta ei sillä tavalla, millä Yhdysvallat on käytännössä päättänyt monen maan kansalaisten tahdosta viimeisten vuosikymmenten aikana. Nyt muutosta haluaa Venezuelan kansalaisyhteiskunta, ja kansainvälisen yhteisön on tuettava tätä tahtoa. Muuten edessä on paljon verenvuodatusta poliittisen vallan säilyttämiseksi, Santisteban sanoo.
Lähteet: BBC, CNN, New York Times, Helsingin Sanomat sekä Suomen Lähetysseura.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Aseiden vaikeneminen ei vielä tuo rauhaa, luottamus on rakennettava uudelleen”, psykososiaalisen rauhanrakennuksen asiantuntija Riina Isotalo kertoo
AjankohtaistaVäkivallasta on pitkä tie siihen, että ihmiset oppivat uudestaan elämään toistensa kanssa. Suomen Lähetysseura auttaa tässä monilla konfliktialueilla.
