null Viljelylaatikot loppuivat hetkessä, kun Munkkiniemen seurakunta hankki sellaiset

Kevättöitä. Talkoolaiset halusivat siemenet ripeästi kasvamaan Munkkiniemen kirkon pihan viljelylaatikkoihin. Sanna-Riikka Saarela oikealla annosteli lasten kanssa multaa. Sini Suomalainen on lapionvarressa lilassa hupparissa. Kottikärryjä työntävä Antti Tuomola valkoisessa tupsulakissa hoiti välillä arvokuljetuksia.

Kevättöitä. Talkoolaiset halusivat siemenet ripeästi kasvamaan Munkkiniemen kirkon pihan viljelylaatikkoihin. Sanna-Riikka Saarela oikealla annosteli lasten kanssa multaa. Sini Suomalainen on lapionvarressa lilassa hupparissa. Kottikärryjä työntävä Antti Tuomola valkoisessa tupsulakissa hoiti välillä arvokuljetuksia.

Viljelylaatikot loppuivat hetkessä, kun Munkkiniemen seurakunta hankki sellaiset

Kaupunkiviljelyä harrastetaan Helsingissä kolmen kirkon pihalla.

Kevätsade ei kangistanut kaupunkiviljelystä kiinnostuneita Munkkiniemen seurakunnan talkoissa. Parisenkymmentä aikuista ja koko joukko lapsia kirkasvärisissä sadeasuissaan touhusi Munkkivuoren kirkon takana kokoon viljelylaatikoita ja kärräsi niihin multaa huhtikuun viimeisenä viikonloppuna.

Viestiä seurakunnan hankkeesta levitettiin paikallisissa Facebook-ryhmissä. Tulos oli, että laatikot loppuivat saman tien.

– Äkkäsin talkoot netistä vain tunti sitten. Onnekseni sain vielä varattua oman laatikon, se olikin viimeinen vapaa, Talinrannasta pyöräillyt Satu Koponen, 42, kertoo hengästyneenä.

Kirkon viereisestä suuresta taloyhtiöstä tuli eniten talkoolaisia, mukana kokonaisia perheitäkin. Taloyhtiö lainasi talkoisiin kotikärryjä ja lapioita hyvän naapuruuden ja yhteisöllisyyden nimissä.

– Ympäristönäkökulma on kirkolle tärkeä. Kaupunkiviljely on teko, joka on sanoja. Se haastaa meitä miettimään, mistä ruoka tulee ja miten se on tuotettu, pohtii Merja Lang, 32. Hän on seurakuntaneuvostossa ensimmäistä kauttaan istuva ympäristöaktiivi.

Munkkiniemen seurakunta aloitti viljelyn Langin aloitteesta. Kun asialle löytyi laajempaa kiinnostusta, hanke hyväksyttiin seurakunnan sisällä ilman yhtään soraääntä.

– Kaupunkiviljely on yksi tapa pitää esillä ruuantuotannon ekologista jalanjälkeä. Sitä paitsi tuomme myös naapurustoa yhteen näillä viljelyksillä, Lang sanoo.

Merja Lang on toiminut nelisen vuotta kaupunkilaisten ympäristöjärjestössä Dodossa.

– Suurin osa ihmisistä asuu kaupungeissa, joten ympäristöongelmat ratkaistaan juuri niissä.

Langista Facebook on hyvä väline, jolla uusista hankkeista voidaan nopeasti levittää tietoa. Mutta mukaan pääsee, vaikka ei sitä käyttäisikään.

– Yhteyttä voi ottaa myös seurakunnan kautta.

 

Äkkäsin talkoot netistä vain tunti sitten. Onnekseni sain vielä varattua oman laatikon, mutta se olikin viimeinen vapaa.

Satu Koponen

Naapurissa asuvan Sanna-Riikka Saarelan, 36, mielestä seurakunnan kasvimaaidea on hieno.

– Viereisestä taloyhtiöstä on lastenkin kanssa helppo tulla tänne. He tietävät, että tämä on kirkon piha.

Saarelan perhepalaverissa on jo pohdittu, mitä ruvetaan kasvattamaan. Äitiä rikkaruohojen suitsimiskankaan levittämisessä auttava Helmi, 5, tietää jo.

– Porkkanoita.

Sisarusten Ainon, 10, ja Aapon, 8, kanssa on ollut puhetta myös salaatista. Muu on vielä auki.

Sanna-Riikka Saarelan puhe paljastaa savolaiset juuret. Mutta perhe on jo munkkivuorelainen. Juurtumista alueelle lisää vielä oma viljelylaatikko kirkon pihalla.

Ravintolapäivän perustajiin kuuluvalle Antti Tuomolalle, 31, oli selvää, että uusi mahdollisuus kaupunkiviljelyyn pitää hyödyntää. Mies tuntee hyötykasvit ravintola-alan kautta ja on siitä harvinainen munkkiniemeläinen, että hänellä on työpaikkansa yhteydessä pelto. Tuomola opastaa, että retiisejä voisi kylvää ensimmäiseksi. Ne kasvavat nopeasti, joten niiden sadonkorjuun jälkeen samaan paikkaan mahtuu kasvamaan muita vihanneksia.

– Ei kannata kasvattaa mitään, minkä saa marketista alle eurolla, Tuomola huomauttaa.

Viljelymahdollisuus tuo kirkolle monenlaisia ihmisiä.

– Tänne tulemalla osallistun seurakunnan työhön luultavasti 99 prosenttia enemmän kuin useimmat seurakunnan jäsenet, Tuomola pohtii.

 

Ei kannata kasvattaa mitään, minkä saa marketista alle eurolla.

Antti Tuomola

Myös Lauttasaaren kirkolla on kasvimaa. Sitä ylläpitää noin 15 ruokakunnan joukko. Tänä keväänä Lauttasaaressa tehdään kylvöt tehdään kolmannen kerran.

Paavalin kirkolla hoidetaan seurakunnan aktiivien voimin pihan kukkalaatikoita, joissa kasvatetaan jonkin verran myös mansikoita.

– Monelle on tärkeää, että seurakunta huolehtii ympäristöstä. Meidäthän on velvoitettu viljelemään ja varjelemaan, muistuttaa Merja Lang.

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: