Taina Kivinevaa jännittää vähän, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan.
Vuosi vapaalla
Taina Kivineva päätti hellittää hetkeksi.
Idea sai alkunsa pari vuotta sitten, kun Taina Kivineva teki pientä remppaa sulhasensa vanhassa kotitalossa Iitissä.
– Sanoin Pekalle, että ”voi vitsi kuule! Eiköhän me tehdä sellainen juttu, että minä jään vuorotteluvapaalle ja tulen tänne vuodeksi remontoimaan tätä huushollia”.
Nyt Hakunilan seurakunnan hallintosihteeri istuu vuorotteluvapaalla entisen kotinsa pöydän ääressä. Aikuiset tyttäret jäivät asumaan heidän Vaaralan-asuntoonsa, ja Taina muutti Lahteen Pekkansa kanssa. Alkuperäinen remppaidea jalostui matkan varrella.
– Mietin, että tarvitseeko vuorotteluvapaalle kuitenkaan asettaa niin yleviä tavoitteita. Jos töissä aina paahdetaan täysillä, onko mitään järkeä tehdä sitä samaa vapaalla?
– Jokapäiväisen remontoimisen sijaan asetin lopulta itselleni kaksi tavoitetta: olen Pekan kanssa ja nautin elämästä.
Paussi normaaliarkeen tuli Tainalle mieleen myös sen vuoksi, että hänestä tuntui, että työ vei liikaa voimia. Kun tuli illalla kotiin, ei olisi enää jaksanut juuri mitään.
– Mietin, onko minun elämäni nyt tätä. Vaikka työni on kivaa ja innostavaa ja työkaverit mukavia, niin tuntui, että halusin elämältä jotain muutakin.
Tähän asti, eli kuusi ja puoli vuotta, Tainan ja Pekan suhde on ollut etä- ja viikonloppusuhde. Mies kun ei voi maatilaansa muualle siirtää, Tainalla on oma työnsä Hakunilassa ja tyttärien opinnot olivat kesken.
– Olemme tavanneet Pekan kanssa viikonloppuisin. Kesällä olemme olleet enemmän hänen luonaan ja talvisin minun luonani. Alituinen matkustaminen alkoi kyllä jo väsyttää.
Tainan mielestä haastavinta etäsuhteessa on se, kun ei näe toista tarpeeksi ja on ikävä.
– Mutta toisaalta taas ei ole ollut sellaistakaan oloa, että olisimme kaukana toisistamme, kun olemme olleet molemmat niin sitoutuvaisia. Kun asuimme erillämme, soittelimme joka ilta vähintään sen verran, että sori, tänään en ehdi puhua, heippa.
Tainan mukaan etäsuhteessakin tarvitaan pelisääntöjä.
– On tärkeää sopia, milloin seuraavan kerran nähdään. Jos sitä ei tee, jää ihmeellinen lilluva olo, että koskahan me nähdään vai nähdäänkö ikinä.
Elämästä nauttiminen on Taina Kivinevalle ainakin sitä, että hän saa liikkua, lukea ja tehdä käsitöitä. Sukulaisten ja ystävien tapaaminen on myös mieluista. Ulkomaanmatkakin olisi kiva.
– Kirjastokortti Lahden kirjastoon on hankittu ja olen ilmoittautunut naisvoimistelijoiden jumppiin. Tänä vuonna haluan saada jotain näkyvää käsilläni aikaan, mutta haluan myös levätä, ja toivon, etten ahnehtisi liikaa tekemistä.
Vuorotteluvapaakorvaus on 70 prosenttia ansiosidonnaisesta päivärahasta. Normaalia pienempiin tuloihin täytyy asennoitua.
– Surkuttelin Pekalle, että voi miten vähän rahaa nyt tulee. Pekka sanoi, että ”ajattele, miten paljon sinä saat rahaa, etkä tee mitään”.
Taina ja Pekka ovat tutustuneet kotikaupunkiinsa kävelyretkillä. Uuden kodin olohuoneen lattialla on levällään 1500 palan palapeli, jota he kokoavat yhdessä.
Jaa tämä artikkeli: