Nigeriassa osoitettiin 6. tammikuuta mieltä uskonnollisen väkivallan uhrien muistoksi. Jouluaattona ainakin 140 ihmistä kuoli, kun aseistautuneet miehet hyökkäsivät syrjäisiin kyliin Plateaun osavaltiossa maan keskiosassa. Kuva Sunday Alamba / AP / Lehtikuva.
World Watch -raportti 2024: Kristittyihin kohdistuva väkivalta pahenee edelleen Afrikassa
Viime vuonna neljä viidestä kristittyjen surmasta tapahtui Nigeriassa. Kristittyjen vaino on äärimmäistä tai erittäin vakavaa 15 valtiossa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, kertoo Open Doors -järjestön vuotuinen raportti kristittyjen uskonnonvapaudesta.
Pastori Zacharias kuuli toukokuussa kotikylästään karmeita uutisia. Hän yritti soittaa ja kysyä perheensä vointia, mutta linjat olivat poikki. Kotiin kiirehtiessään häntä vastaan tuli valtava määrä järkyttyneitä ihmisiä, osa heistä mudan peitossa.
Pastorin päästyä perille hänen pahin pelkonsa osoittautui todeksi. Hänen vaimonsa ja poikansa oli tapettu ja kotinsa poltettu. Loukkaantuneita ja kuolleita oli kaikkialla. Islamistien oppeja omaksuneet paimentolaiset olivat jälleen hyökänneet, tällä kertaa Keski-Nigerian Mangun alueella.
17. tammikuuta julkistettu Open Doors -ihmisoikeusjärjestön raportti kertoo, että kristittyihin kohdistuneet vainot ovat pahentuneet Afrikassa etenkin Nigerian ja Sahelin alueella.
Raportin mukaan neljä viidestä tapetusta kristitystä on saanut surmansa Nigeriassa. Saharan eteläpuolella sijaitsevista Afrikan valtioista viisitoista sijoittuu vakavimman vainon tasolle. Esimerkiksi Nigerissä, Burkina Fasossa ja Malissa islamistit hallitsevat laajoja alueita, eivätkä hallitukset kykene suojelemaan kansalaisiaan väkivallalta.
– Taustalla on useita ulkomailta tuettuja ääri-islamistiryhmiä, jotka hyödyntävät valtioiden epävakautta, Open Doors Finlandin ulkosuhdejohtaja Miika Auvinen kertoo.
Joka seitsemättä kristittyä vainotaan
Open Doors luettelee vuosittain World Watch -vainoraportissaan 50 valtiota, joissa kristityt kohtaavat voimakkainta vainoa. Tänäkin vuonna kärjessä oli kommunistinen diktatuuri Pohjois-Korea. Toiseksi vaikein tilanne on raportin mukaan Somaliassa. Kolmanneksi nousi Libya.
Raportin mukaan joka seitsemäs maailman kristitty kokee vakavaa vainoa uskonsa vuoksi. Surmansa heistä sai tutkimusjaksolla arviolta 5 000 ihmistä, mutta luku voi järjestön mukaan olla paljon suurempikin.
Kirkkoihin sekä kristillisiin kouluihin ja sairaaloihin hyökättiin lähes 15 000 kertaa. Määrä on seitsenkertainen edelliseen raportointikauteen verrattuna. Pahoinpitelyjä ja uhkauksia on tullut tilastojen kerääjien tietoon 43 000 tapausta, mikä on kolminkertainen luku edelliseen verrattuna. Kodeistaan paenneiden ja pois ajettujen määrä kaksinkertaistui lähes 280 000 tapaukseen.
Puolisotilaalliset joukot vartioivat joulupäivänä 2023 Pyhän perheen katolista kirkkoa Srinagarissa, Intian hallitsemassa Kashmirissa. Kuva Muzamil Mattoo / NurPhoto / Lehtikuva.
Intiassa vaalit lisäävät levottomuutta
Hinduenemmistöinen Intia on raportissa sijalla 11. Tänä keväänä edessä olevat parlamenttivaalit ovat lisänneet maan rauhattomuutta. Tapettujen määrä yhdeksänkertaistui ja nousi 160 kuolonuhriin.
Myös hyökkäykset kirkkoihin, kristillisiin kouluihin ja kristittyjen koteihin moninkertaistuivat. Väkivallan taustalla ovat erityisesti yhteenotot Manipurin osavaltiossa etnisten ryhmien välillä. Hyökkäykset laajenivat eri etnisistä taustoista tulevia kristittyjä vastaan. Sekä kansainväliset että paikalliset mediat ovat uutisoineet hyökkäyksistä.
Kiinassa, joka on luettelossa sijalla 19, suljettiin 10 000 kirkkoa. Kommunistihallitukset kiristivät rajoituksia myös Väli- ja Etelä-Amerikan maissa. Sijalle 30 nousseessa Nicaraguassa uskonnonvapautta ja muita ihmisoikeuksia puolustanut piispa Rolando Álvarez menetti kansalaisuutensa ja sai 26 vuoden vankeustuomion helmikuussa 2022.
Valopilkkujakin löytyy. Vaikutusvaltaisen kansainvälisen vaikuttamisen avulla Álvarez ja 18 muuta pappia vapautettiin tällä viikolla ja luovutettiin Vatikaaniin.
Vaino tuottaa pakolaisuutta
Kristittyjen vainojen maailmanlaaja lisääntyminen näkyy myös pakolaisuutena. Kristittyjen pakolaisten määrä on raportointikaudella kaksinkertaistunut. Maailman yli 100 miljoonasta pakolaisesta yhä useampi on kristitty.
– Ja yhä useammin heidän pakolaisuutensa syynä on heidän uskontonsa, Miika Auvinen toteaa.
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa oli vuoden 2022 lopussa yli 34 miljoonaa pakolaista. Heistä 16 miljoonaa oli kristittyjä.
– Kaikista Saharan eteläpuolella elävistä kristityistä kolme prosenttia on pakolaisia. Se on iso joukko.
Raportista pistää silmään kaksi maata, jotka ovat parantaneet sijoitustaan. Ne ovat Afganistan ja Jemen. Uutisotsikoiden perusteella on vaikea kuvitella, että näissä maissa on päästy eteenpäin uskonnonvapauden saralla.
Auvinen toteaa, että valtion sijoitus voi laskea, vaikka tilanne huonontuisi, jos tilanne muissa maissa huonontuu vielä enemmän.
– Jemenissä ihmisiä tulee monien vaikeuksien keskellä uskoon. Me tuemme salassa kokoontuvien ryhmien jäseniä. Monet tarvitsevat ruoka-apua, Raamatun, lääkkeitä, hengellistä tukea ja rohkaisua, Auvinen kertoo.
Taliban hillitsee teloituksia
Afganistanista on ollut vaikea saada tietoja Talibanin viimeisimmän hallintokauden aikana. Miika Auvisen mukaan maassa ei ole raportointikaudella järjestetty suuria teloitustapahtumia.
Tälle voi hänen mukaansa olla useita selityksiä. Taliban on käsittänyt, että maa on kipeästi ulkomaisen avun tarpeessa, eivätkä teloitukset lisää ulkomaiden yhteistyöhalukkuutta.
Toinen syy on Auvisen mukaan todennäköisesti se, että kiinni saadut kristityt ovat Talibanille hyödyllisempiä elävinä kuin kuolleina.
– He haluavat selvittää, millaisia kristittyjen verkostoja maassa toimii.
Näissä maissa kristittyjä vainotaan eniten
1. Pohjois-Korea
2. Somalia
3. Libya
4. Eritrea
5. Jemen
6. Nigeria
7. Pakistan
8. Sudan
9. Iran
10. Afganistan
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Joka seitsemäs maailman kristityistä on vainottu tai syrjitty – jihadistinen väkivalta voimistuu Afrikan mantereella
AjankohtaistaKristittyjen asemaa seuraavan Open Doors -järjestön julkaisema tuore raportti antaa synkän kuvan sekä kristittyjen asemasta että demokratian kehityksestä.
