null Miika Auvinen antaa äänen vainotuille kristityille – niille, joiden kirkkoja poltetaan, Raamatut kielletään ja joiden henki on vaarassa

Open Doorsin Suomen johtaja Miika Auvinen vierailulla Keniassa. Auvinen on tutustutunut kristittyjen tilanteeseen muun muassa Irakissa. Hän kertoo kirjassaan myös vierailusta kristittyjen kodissa kokoontuvassa ryhmässä maassa, jonka nimeä hän ei voi paljastaa.

Open Doorsin Suomen johtaja Miika Auvinen vierailulla Keniassa. Auvinen on tutustutunut kristittyjen tilanteeseen muun muassa Irakissa. Hän kertoo kirjassaan myös vierailusta kristittyjen kodissa kokoontuvassa ryhmässä maassa, jonka nimeä hän ei voi paljastaa.

Miika Auvinen antaa äänen vainotuille kristityille – niille, joiden kirkkoja poltetaan, Raamatut kielletään ja joiden henki on vaarassa

Open Doorsin toiminnanjohtaja on tottunut lukemaan vainosta ja väkivallasta. Toisinaan työläppäriltä luettu tieto vie silti polvilleen.

Äskettäin vietettiin tapaninpäivää. Harva tulee nykypäivänä ajatelleeksi, että päivää vietetään ensimmäisen uskonsa vuoksi tapetun Jeesuksen seuraajan Stefanoksen muistoksi. Päivä on vapaapäivä muiden joukossa, osa joulunpyhiä.

Vielä harvempi pysähtyy miettimään, että syrjintä tai suoranainen uskonnollinen vaino eivät ole vain muinaista historiaa, vaan osa satojen miljoonien kristittyjen arkea. Suomessa uutiskynnystä ei ylittänyt se, että Nigeriassa ääri-islamilainen Boko Haram hyökkäsi kristittyyn kylään, tappoi kymmenkunta ihmistä ja poltti kirkon. Muun muassa CNN ja BBC kertoivat tapahtuneesta.

Maailman suurimman vainottuja kristittyjä auttavan järjestön Open Doorsin Suomen osaston johtajalle Miika Auviselle tämäntapaiset uutiset ovat enemmän kuin tuttuja. Kun hän avaa läppärinsä ja kirjautuu järjestönsä intranettiin, hän löytää sieltä ajantasaista tietoa kymmenien maiden tilanteesta.

– Meillä on kattavampi kuva kristittyihin kohdistuvasta vainosta kuin millään muulla järjestöllä. Jos joka asiaa jäisi pohtimaan, en pystyisi tekemään työtäni. Välillä jokin yksittäinen tieto puhkaisee panssarin ja vie polvilleen, Auvinen sanoo.

Hän mainitsee pari esimerkkiä. Joulunpyhinä tuli tieto kolumbialaisesta papista, jonka kaksi pientä lasta jäivät ilman isää. Pappi oli saanut monia jengiläisiä luopumaan huumeista ja paikallinen huumekartelli koki tämän uhkana. Niinpä pappi tapettiin.

– Elokuussa 2018 Intian Punjabissa neljä äärihindulaista miestä raiskasi ja tappoi yhdeksänvuotiaan tytön. Hyökkäys pienen tytön kimppuun oli kosto siitä, että perhe oli kääntynyt vastikään kristityiksi, Auvinen kertoo.

Joka päivä kahdeksan kristittyä tapetaan uskonsa vuoksi

Open Doorsin mukaan yli 260 miljoonaa kristittyä kymmenissä maailman maissa joutuu maksamaan kovaa hintaa siitä, että he ovat kristittyjä. Vainoa on monenlaista: perheen ja yhteisön ulkopuolella ajamista, alistettua asemaa, syrjintää koulutuksessa ja työpaikoilla, omaisuuden tuhoamista, vangitsemisia, kidutusta ja väkivaltaa.

Open Doorsin mukaan joka päivä tapetaan kahdeksan kristittyä ja raiskataan 23 kristittyä heidän uskonsa vuoksi. Joka viikko hyökätään keskimäärin 182 kristilliseen kirkkoon. Auvinen muistuttaa, että jokainen uhri on yksilö, ihminen, ei numero.

– On monia tilanteita, joista emme voi julkisuudessa puhua ihmisten turvallisuuden vuoksi. Autamme kadonneita ja vangittuja kristittyjä yhteyksiemme kautta ja kulissien takana, koska muuten vaarantaisimme heidän henkensä, Auvinen kertoo.

Irakissa asui 2000-luvun alussa vielä 1,5 miljoonaa kristittyä. Nyt heitä on jäljellä enää runsaat 200 000. Kuvassa Qaragoshin kaupunkiin palanneet kristityt viettävät joulua kirkossa, jota Isis vaurioitti, kun se piti kaupunkia hallussaan. Paavi Fransiscus matkaa maaliskuussa Irakiin. Irakin parlamentti päätti tämän vuoden joulukuussa julistaa joulun viralliseksi vapaapäiväksi.

Irakissa asui 2000-luvun alussa vielä 1,5 miljoonaa kristittyä. Nyt heitä on jäljellä enää runsaat 200 000. Kuvassa Qaragoshin kaupunkiin palanneet kristityt viettävät joulua kirkossa, jota Isis vaurioitti, kun se piti kaupunkia hallussaan. Paavi Fransiscus matkaa maaliskuussa Irakiin. Irakin parlamentti päätti tämän vuoden joulukuussa julistaa joulun viralliseksi vapaapäiväksi.

Open Doorsin sinnikäs työ johtaa myös tulokseen, usein osana muuta kansainvälistä painostusta. Näin kävi esimerkiksi paljon uutisoidussa Asia Bibin tapauksessa. Kristittyä viiden lapset äitiä syytettiin Pakistanissa jumalanpilkasta. Hän vietti kymmenen vuotta vankilassa ja häntä uhkasi hirttotuomio. Bibiä puolustanut ministeri ammuttiin. Lopulta Pakistanin korkein oikeus vapautti hänet ja Bibi pääsi pakoon ulkomaille.

Hyvät uutiset ja tunne siitä, että tekemälläni työllä on merkitystä, auttavat jaksamaan huonoja uutisia.

Auvinen osallistui laajaan kampanjaan organisoimalla 1 500 postikortin lähettämisen Pakistaniin tukemaan vankilassa viruvaa kristittyä naista.

– En tiedä, saiko hän niitä koskaan, mutta olen tavannut toisen vankeudessa olleen kristityn, joka kertoi saaneensa suurta lohtua tiedosta, että hänen puolestaan rukoillaan eri puolilla maailmaa. Tällaiset hyvät uutiset ja tunne siitä, että tekemälläni työllä on merkitystä, auttavat jaksamaan huonoja uutisia, Auvinen sanoo.

Kulttuurit ovat erilaisia, ihmiset pohjimmiltaan samanlaisia

Miika Auvinen on lähetystyöntekijäperheen lapsi. Hänen isänsä on Medialähetys Sanansaattajien toiminnanjohtajan tehtävistä eläkkeelle jäänyt pappi Juha Auvinen. Vastikään ilmestyneessä kirjassaan Kun ovet avautuvat (Päivä 2020) Miika Auvinen kertoo tiestään Open Doorsin ensimmäiseksi toiminnanjohtajaksi. Hän oli perustamassa Hollannissa päämajaansa pitävän järjestön Suomen osastoa vuonna 2015.

– Kun olin lapsi, vietimme useita vuosia lähetystyössä Papua-Uudella-Guinealla. Siellä opin kaksi tärkeää asiaa, jotka liittyvät työhöni. Ensimmäinen niistä on se, että vaikka kulttuurit ja kulttuuriset tavat ovat erilaisia, ihmiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia. Sama tarve rakastaa ja tulla rakastetuksi sekä löytää elämään syvempi merkitys koskee meitä kaikkia, Auvinen kertoo.

Toinen tärkeä asia oli kokemus siitä, millaisen hinnan monet kristityksi halunneet saivat uskostaan maksaa, kun he joutuivat kyläyhteisönsä hylkäämiksi. Kysymys, miten hän voisi tällaisia ihmisiä auttaa ja vahvistaa, palasi Auvisen mieleen opiskeluaikana.

Auvinen päätyi Suomessa opiskelemaan teologiaa ja palveli muutaman vuoden järjestötyössä. Sieltä Auvisen tie vei kuudeksi vuodeksi liike-elämän palvelukseen. Hän menestyi siellä hyvin, mutta hintana oli burnout. Kun Open Doors haki Suomen toiminnan käynnistäjää, Auvinen haki paikkaa. Hänen mukaansa bisnesosaamisesta on ollut hyötyä toiminnan organisoinnissa ja varainhankinnassa.

Miksi kristittyjen vainosta on vaiettu?

Vaikka Suomessa on aiemminkin ollut järjestöjä ja toimijoita, jotka ovat auttaneet uskonsa vuoksi sorrettuja kristittyjä, silti itse asia on ollut pienen piirin toimintaa. Vasta aivan viime vuosina on esimerkiksi mediassa alettu uutisoida kristittyjen tilanteesta, silloinkin satunnaisesti.

– Luulen, että siihen on kaksi syytä. Ensinnäkin Suomessa on ollut vahva yhtenäiskulttuuri, jossa kristinuskolla on ollut näkyvä asema. On ollut vaikea ymmärtää, että monessa maassa tilanne on aivan toinen, kristityiltä evätään uskonnonvapaus ja monet muut ihmisoikeudet, Auvinen pohtii.

Toinen tilanteeseen vaikuttava asia on Auvisen mukaan suhde Neuvostoliittoon ja YYA-henki. Se, että Suomessa jouduttiin pelkäämään naapurimaan reaktioita, johti muun muassa siihen, että Suomi oli ainoa Länsi-Euroopan maa, jossa oman maan viranomaiset pyrkivät aktiivisesti estämään Raamattujen viennin itänaapuriin. Mediassa ei myöskään kovin aktiivisesti kerrottu ihmisoikeusluokkauksista kommunistisissa maissa.

– Tämä varovainen asenne suhteessa kristittyjen vainoon elää osin yhä.

Työ alkoi Raamattujen salakuljetuksesta

Raamatut ovat keskeisessä roolissa kansainvälisen Open Doors -järjestön syntyhistoriaa. Hollantilainen Andrew van der Bijl, 92, joka käytti työssään peitenimeä Brother Andrew, suomessa puhutaan veli Andreaksesta, perusti järjestön viemään Raamattuja niitä kaipaaville rautaesiripun takana oleville kristityille. Itä-Euroopan kommunistisissa maissa kirkkojen toiminta oli hyvin rajoitettua ja aktiivisesti uskoaan ilmaisevia vainottiin. Raamatuista oli huutava pula ja monet seurakunnat toimivat maan alla.

– Järjestömme työ syntyi vastauksena suureen tarpeeseen. Oli paljon ihmisiä, jotka halusivat henkilökohtaisista riskeistä huolimatta saada Raamatun. Heille se oli Jumalan rakkauskirje ja toivon tuoja, Miika Auvinen sanoo.

Maailmassa on yhä neljätoista maata, joissa Raamatun omistaminen on jopa hengenvaarallista. Raamattu on joko kokonaan virallisesti kielletty tai käytännössä kielletty. Lisäksi 34 maata rajoittaa Raamatun saantia tai myyntiä esimerkiksi niin, että kirjaa saa lukea tai ostaa vain kirkon seinien sisällä. Moni kuitenkin kaipaa pyhää kirjaa, joten Open Doors jatkaa Raamattujen vientiä näihin maihin.

Tiukimmin Raamattuun suhtautuvien maiden joukossa on runsaasti islamilaisia maita, kuten esimerkiksi Afganistan ja Somalia. Open Doorsin kristittyjen vainoja raportoivan World Watch -listauksen kärjessä oleva Pohjois-Korea esittelee turisteille muutamia auki olevia kirkkoja. Todellisuudessa ne ovat teatteria, sillä kristityt ovat joko maan alla tai vankileireillä.

Miika Auvinen kuuntelemassa uskonsa vuoksi vainotun kristityn kokemuksia.

Miika Auvinen kuuntelemassa uskonsa vuoksi vainotun kristityn kokemuksia.

Voiko Open Doorsin tietoihin luottaa?

Open Doors seuraa kristittyjen tilannetta sekä reaaliaikaisesti että julkaisemalla vuosittaisen raportin ja listan, jossa on tarkan analyysin jälkeen otettu 50 eniten kristittyjä vainoavaa maata. Osa tiedoista saadaan järjestön laajan kenttätoiminnan kautta. Open Doorsilla on toimintaa 70 maassa ja hyvät yhteydet kirkkoihin ja muihin järjestöihin.

Raportin laadinnassa hyödynnetään järjestön omaa tutkimusyksikköä, sen tekemää kyselytutkimusta ja avoimia lähteitä. Niitä ovat muun muassa eri ihmisoikeusjärjestöt, YK, valtiolliset lähteet, media ja erilaiset ulkopuoliset asiantuntijat ja laitokset. Raportin auditoivat The International Institute of Religious Freedom -tutkimuslaitoksen tutkijat.

Miika Auvisen mukaan järjestön toiminnalle on oleellista, että sen tietoihin voidaan luottaa. Sitä hyödyntävät muun muassa eri maiden viranomaiset. Suomessa Open Doorsin tietoja käytetään muun muassa Maahanmuuttoviraston maatietoyksikössä. Iso-Britanniassa pääministeri tapaa paikallisen Open Doorsin johtajan vuosittain. Saksassa liittokansleri Angela Merkel kiitti järjestön 60-vuotisjuhlassa sen tekemää kehitysyhteistyötä.

Kansainvälinen media julkaisee uutisia sekä vuosittaisesta raportista että Open Doorsin vuoden varrella esille nostamista uutisaiheista. Tänä vuonna on kerrottu muun muassa siitä, miten koronapandemiaa on monissa maissa käytetty kristittyjä vastaan jättämällä nämä avun ulkopuolelle. Siksi Open Doors on vienyt heille hätäapua, kuten ruokaa.

Vaikka Auvinen iloitsee siitä, että maahanmuuttovirasto käyttää Open Doorsin hankkimia tietoja maatiedoissaan, hän toivoo, että niitä hyödynnettäisiin paremmin myös yksittäisasioiden ratkaisuissa sekä oikeusistuimissa. Niitä ja YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n ohjetta, joka muistuttaa siitä, että olennaista vainon riskiä arvioitaessa ei ole vain vaikeasti mitattava henkilön vakaumus, vaan se, miten vakaumus julkisuudessa näkyy. Erityisen vaarallista on palauttaa julkisesti kristityksi kääntyneitä muslimeita.

– Monissa maissa tästä seuraa riski joutua hengenvaaraan tai kidutetuksi. Siksi toivon viranomaisilta ja tuomioistuimilta tarkkaa harkintaa. Meillä on epäilyksiä siitä, että ihmisiä on kadonnut tai jopa surmattu, Auvinen sanoo.

Open Doors korostaa puolueettomuuttaan

Open Doors on poliittisesti sitoutumaton järjestö. Ulkoapäin sitä on kritisoitu joskus vasemmistolaisena, useammin oikeistolaisena, kritisoihan se kristittyjen kohtelua muun muassa kommunistisissa maissa. Mediabiasfactcheck.com –sivustolla järjestön viestinnän arvioidaan olevan keskustaoikeistolaisesti kallellaan ja yleensä luotettavaa. Kritiikkiä sivusto antaa siitä, ettei kaikkia lähteitä paljasteta.

Kysymykseen, onko järjestö antikommunistinen, Auvinen vastaa viittaamalla sen perustajaan veli Andreakseen. Kun tältä kysyttiin asiaa, Andreas vastasi, ettei järjestö ole sen paremmin kommunismia vastaan tai puolesta vaan Jeesuksen puolella.

Open Doors haluaa tukea vainojen uhreja, vaikka taustalla olisi mikä ideologia tahansa.

Eikä järjestö Auvisen mukaan ole myöskään islamofobinen, vaikka se kritisoikin kristityn vähemmistön kovaa kohtelua monissa islamilaisissa maissa ja nostaa esille ääri-islamilaisten järjestöjen veriset iskut kristittyjä vastaan. Auvisen mukaan veli Andreas on sanonut, että muslimien rakastamisen tulee olla jokaisen kristityn sydämenasia. Auvinen lisää, että sama koskee muitakin ihmisiä, sillä niin Jeesuksen esimerkki velvoittaa.

– Open Doors haluaa tukea vainojen uhreja, vaikka taustalla olisi mikä ideologia tahansa. Fakta on, että useimpien islaminuskoisten maiden lainsäädäntö rajoittaa kristittyjen uskonnonvapautta. Vainon taustalla voi olla myös uskontoa jyrkästi tulkitseva yhteisö tai ääri-islamilaiset terroristijärjestöt, Auvinen sanoo.

Intialaiset kristityt osoittavat mieltään vuonna 2015, koska maassa tehtiin useita hyökkäyksiä kristillisiin kirkkoihin. Myös tänä vuonna maassa on tehty lukuisia hyökkäyksiä kristittyjä vastaan.

Intialaiset kristityt osoittavat mieltään vuonna 2015, koska maassa tehtiin useita hyökkäyksiä kristillisiin kirkkoihin. Myös tänä vuonna maassa on tehty lukuisia hyökkäyksiä kristittyjä vastaan.

Yksi keskeinen vainon syy on myös nationalismin ja uskonnon yhdistäminen. Näin on esimerkiksi valtaosin buddhalaisessa Myanmarissa ja hindulaisessa Intiassa, joka oli järjestön vuoden 2020 listalla kymmenen.

Intiassa äärihindut ovat ottaneet kohteekseen sekä kristittyjä että muslimeja. Taustalla on myös maan jyrkkä kastijako, jossa kristityt kuuluvat usein alhaisina pidettyihin kasteihin ja kastittomiin. Intian hallinnosta kertoo paljon se, että ihmisoikeusjärjestä Amnesty International joutui keskeyttämään Intian osastonsa toiminnan, koska maan hallitus jäädytti sen pankkitilit ja halusi hiljentää sen.

Auvisen mukaan uskonnollinen vaino on aina vakavaa ja ihmisoikeuksien vastaista riippumatta siitä, minkä uskonnon edustajia vainotaan.  Sama koskee ateistien vainoa. Maissa, joissa kunnioitetaan uskonnonvapautta ja sananvapautta usein moni muukin asia on kunnossa.

Järjestö tahtoo pysytellä kirkollisten kiistojen ulkopuolella

Entä mikä on Open Doorsin teologinen tausta? Palveleeko se yhtä lailla kaikkia kristittyjä?

– Autamme kaikkia kristittyjä ja pysyttelemme kirkollisten kiistojen ja kirkkopolitiikan ulkopuolella. Vaikka veli Andreas on protestantti, hän vei jo työn alussa Raamattuja kaikille niitä tarvitseville kirkoille. Venäjän ortodoksinen kirkko sai niitä miljoona. Irakissa ja Syyriassa, jossa Isis tuhosi kirkkoja ja tappoi kristittyjä, tärkeimmät yhteistyökumppanimme ovat perinteisiä katolisia ja ortodoksisia kirkkoja. Järjestö on yhteiskristillinen ja ekumeeninen, Auvinen kertoo.

Suomessa Open Doors on viiden toimintavuotensa aikana luonut toimivat yhteydet eri kirkkokuntiin. Auvinen on tavannut useita piispoja ja kirkon ulkoasioista ja lähetystyöstä vastaavia.

– Yleensä mitä enemmän ihmiset seuraavat asioita maailmalla, sitä paremmin he työhömme suhtautuvat.

Mitä muuta Open Doors tekee kuin jakaa Raamattuja ja tuo asioita esille?

– Me tarjoamme traumaterapiaa, henkistä ja hengellistä tukea ja käytännön aineellista apua. Koronakriisin aikana sadattuhannet kristityt ovat saaneet paikallisten kumppaneidemme kautta hätäapua tilanteissa, joissa he ovat jääneet valtiovallan apua vaille uskontonsa vuoksi. Meillä on yksin Irakissa paikallisten kirkkojen tukena 125 toivon keskusta. Lisäksi annamme muun muassa mikrolainoja, joilla toimeentulonsa menettäneet pääsevät uuden elämän alkuun.

– Emme ole lähetysjärjestö, vaan avustusjärjestö, joka tukee aina paikallisia kristittyjä, toimii heidän kanssaan ja heidän ehdoillaan.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi