Neljä kristinuskoon kääntynyttä afganistanilaista on hakenut turvaa pastori Gottfried Martensin seurakunnasta Berliinissä.
Yhä useammat maasta poistamista pelkäävät turvapaikanhakijat hakevat kirkkoturvan suojaa Saksassa
Lähes 200 turvapaikanhakijaa kuukaudessa saa Saksassa turvaa kirkosta. Joukossa on kristityksi kääntyneitä afganistanilaisia.
Kirkkoturvan hakijoiden määrä on kasvanut Saksassa viime vuosina tuntuvasti. Liittovaltion maahanmuutto- ja pakolaisviraston BAMF:in tietojen mukaan viime vuonna kirkkoturva myönnettiin 2 386 tapauksessa. Maahanmuutto- ja pakolaisviranomaisille ilmoitettiin siis kuukausittain lähes 200:sta myönnetystä kirkkoturvasta.
Valtaosa Saksassa viime aikoina kirkkoturvaa hakeneista kuuluu Dublin-järjestelmän piiriin. Dublin-järjestelmä määrittelee minkä EU-maan vastuulle turvapaikanhakijan turvapaikkahakemuksen käsittely kuuluu. Käytännössä käsittelystä vastaa se maa, jonne turvapaikanhakija ensimmäisenä jättää turvapaikkahakemuksensa.
Dublin-asetuksen piiriin kuuluvien maiden nähdään olevan takaisin palautettaville turvapaikanhakijoille turvallisia maita. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen, toteaa Berliinin ja Brandenburgin osavaltioiden turvapaikka kirkossa -yhdistyksen toiminnanjohtaja Felix Wolf.
– Tiedämme, että ihmiset, jotka palautetaan Bulgariaan, Kroatiaan, Liettuaan tai Puolaan, ovat uhattuina. Meillä on lukuisia kuvauksia näistä maista Saksaan paenneilta ihmisiltä, jotka ovat joutuneet rajavartiolaitoksen vartijoiden pahoinpitelyn kohteeksi tai pidätetyiksi. Mainitsemani maat eivät ole turvallisia maita pakolaisille, eivätkä vastaa käsitystämme ihmisoikeuksien periaatteesta. Ihmisoikeusstandardeja ei noudateta kaikissa EU-maissa samalla tavoin, Wolf sanoo.
Jokaisen tilanne arvioidaan perusteellisesti
Kirkon puoleen käännytään yleensä äärimmäisessä hädässä, kuten kielteisen turvapaikkapäätöksen ja sitä seuraavan maasta poistamisuhan vuoksi. Kirkkoturvaa ei kuitenkaan myönnetä läheskään kaikille sitä hakeville, eikä tätä mahdollisuutta edes tarjota kaikissa seurakunnissa tai yhteisöissä. Esimerkiksi Berliinin ja Brandenburgin osavaltioissa kirkkoturvaa myöntävien seurakuntien määrä vaihtelee 25–30 välillä.
– Jokaisen kirkkoturvaa hakevan tilanne arvioidaan perusteellisesti. Se, että henkilöä uhkaa palauttaminen esimerkiksi Bulgariaan tai Kroatiaan, ei vielä ole riittävä peruste. Päätös turvapaikan myöntämisestä on aina vaikea, koska hakijoita on paljon enemmän kuin paikkoja, Felix Wolf sanoo.
Liittokansleri Friedrich Merzin hallituksen kiristyneellä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikalla ei ole Felix Wolfin mukaan ollut välitöntä vaikutusta kirkkoturvaan, mutta se on lisännyt epävarmuudentunnetta.
– Kiinnostus kirkkoturvaan on lisääntynyt. Saamme tuntuvasti enemmän kyselyjä maasta poistamisen uhan alla olevilta ihmisiltä. He pelkäävät nyt päätöksen täytäntöönpanoa. On ymmärrettävää, että he ovat epävarmoja ja peloissaan.
Kirkkoturvaa hakevan pakolaisen elämä on uhattuna. Usein häntä odottaa kidutus ja jopa kuolemanvaara, jos hänet lähetetään takaisin lähtömaahansa.
Poliisit vartioivat konetta, johon lastattiin Leipzigissa 81 Afganistaniin palautettavaa ihmistä. Heinäkuinen palautuslento oli toinen sen jälkeen, kun taliban nousi valtaan elokuussa 2021. Kuva: DPA/Lehtikuva
Saksan valtio sallii kirkkoturvan, mutta lainsäädännöllistä suojaa se ei tarjoa. Kirkkoturvaa myöntävät kirkot ja yhteisöt ovat velvoitettuja paitsi tekemään ilmoituksen jokaisesta kirkon ja seurakunnan tiloissa suojaa saavasta henkilöstä maahanmuutto- ja pakolaisvirastolle myös perustelemaan, miksi henkilölle on myönnetty kirkkoturva.
Saksan osavaltioiden kirkkoturvakäytännöissä on Felix Wolfin mukaan kuitenkin eroja.
– Esimerkiksi Bremenissä ja Hampurissa viranomaiset ovat hakeneet kirkon tiloista kirkkoturvassa olleita henkilöitä. Kirkkoturva on aina riippuvainen osavaltioiden hallituksista ja siitä, hyväksyvätkö ne kirkkoturvan rikkomisen.
Useat poliitikot ovat arvostelleet kirkkoja siitä, että ne myöntävät kirkkoturvan liian köykäisin perustein.
Afganistaniin palautettu kristitty tapettiin
Berliinissä hiljattain sattunut neljän kristinuskoon kääntyneen afganistanilaisen pakolaisen tapaus on herättänyt laajaa julkista keskustelua kirkkoturvan tilasta.
Afganistanista kotoisin olevat miehet olivat hakeneet turvapaikkaa alun perin Ruotsista, jossa he myös asuivat ja työskentelivät kymmenen vuoden ajan. He pakenivat Ruotsista Hampuriin sen jälkeen, kun heidän oleskelulupansa peruttiin ja heitä uhkasi palautus Afganistaniin.
Miehet hakivat kirkkoturvaa berliiniläisestä Dreieinigkeitskirkosta saatuaan Hampurin viranomaisilta viime keväänä ilmoituksen maasta poistamisesta. Hampurin viranomaisten mukaan miesten turvapaikkahakemuksen käsittelystä on vastuussa Ruotsi, koska miehet olivat jättäneet turvapaikkahakemuksensa ensimmäisenä siellä.
Afganistaniin lähetettävien islamista kristinuskoon kääntyneiden elinaika on mitattavissa pikemminkin viikoissa kuin kuukausissa.
Itsenäisen evankelis-luterilaisen Dreieinigkeitskirkon pastorin Gottfried Martensin mukaan miehille myönnettiin kirkkoturva, koska Ruotsin nykyinen hallitus sallii Afganistanista paenneiden takaisin lähettämisen.
– Yksi seurakuntamme jäsen lähetettiin takaisin Afganistaniin. Hänet tapettiin pian sinne saapumisensa jälkeen, koska hän oli kääntynyt kristinuskoon. On erittäin perusteltua olettaa, että talibanien kontrolloimaan Afganistaniin lähetettävien islamista kristinuskoon kääntyneiden elinaika on mitattavissa pikemminkin viikoissa kuin kuukausissa.
Hampurin ja Berliinin välinen neljää pakolaista koskeva konflikti sai traagisen käänteen, kun siviilipoliisit pidättivät yhden kirkkoturvassa olleista miehistä kirkon edustalla olevalta kadulta, ja hänet palautettiin Ruotsiin.
– Olemme vakuuttuneita siitä, että tämä kristinuskoon kääntynyt mies on hengenvaarassa, jos Ruotsin viranomaiset lähettävät hänet Afganistaniin. Kirkkoturvan suojaan tulevat eivät ole rikollisia, joita yritämme suojella poliisilta. Me emme piilota ketään, vaan yritämme suojella ihmisiä, joita uhkaa kuolemanvaara, jos heidät palautetaan lähtömaahan. Pastorina koen, että näiden ihmisten suojeleminen on kristillinen velvollisuuteni, Martens sanoo.
Talibanin sotilaita pitämässä yllä järjestystä Kabulissa. Kristityksi kääntyminen maassa on kiellettyä ja siitä voidaan rangaista kuolemantuomiolla. Kuva: Ebrahim Noroozi/AP/Lehtikuva.
Onko kirkkoturva vaarassa?
Felix Wolf pitää hyvin mahdollisena sitä, että Ruotsi lähettää kirkkoturvasta haetun pakolaisen Afganistaniin.
– Ruotsista ajatellaan yleensä, että se on hieno lomamaa, ja että se on erinomainen hyvinvointivaltio. Maahanmuuttopolitiikan osalta se ei enää ole esimerkillinen maa. Ruotsi lähettää ihmisiä maihin, jotka eivät ole turvallisia. Seuraamme Ruotsin hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa hyvin kriittisesti, Wolf toteaa.
Saksan liittotasavallassa kirkkoturvaliike on toiminut vuodesta 1983 lähtien. Berliinissä ei ole reilun 40-vuotisen kirkkoturvaliikkeen aikana koskaan aiemmin rikottu kirkkoturvaa. Felix Wolf pitää tapausta epätavallisena. Onko kirkkoturva kenties vaarassa?
– En näe tällä hetkellä vaaraa. Poliitikkojen keskuudessa on ymmärrystä kirkkoturvalle ja sen tarpeellisuudelle. Kirkkoturvaa on viime aikoina rikottu joissakin kaupungeissa, mutta ne ovat käsittääkseni edelleen yksittäisiä tapauksia, Wolf arvioi.
Mikä on kirkkoturva?
Kirkkoturvan suojaa voivat Saksassa hakea uskontokunnasta, sukupuolesta ja alkuperämaasta riippumatta ihmiset, joita uhkaa maasta poistaminen. Maasta poistaminen voi tarkoittaa joko palauttamista ei-turvallisena pidettyyn Dublin-maahan tai alkuperämaahan lähettämistä. Kirkkoturvalla, jota myöntävät sekä evankeliset että katoliset seurakunnat, voidaan saada poistamisuhan alla olevalle henkilölle lisäaikaa, sillä mikäli henkilöä ei ole kuuden kuukauden kuluessa palautettu asiaankuuluvaan maahan, hänen turvapaikkahakemuksestaan on automaattisesti vastuussa Saksa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Berliinissä toimii pakolaiskirkko – ”Olen läsnä silloin, kun juristit eivät voi auttaa”, sanoo kirkon pappi Carmen Khan
AjankohtaistaUskontoa ei kysytä, vaan ihmisiä autetaan tarpeen mukaan. Viime aikoina kirkkoon on tullut paljon ukrainalaisia sotapakolaisia.
