null ”Minulla ei ollut ketään, kenelle puhua” – Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat turvapaikanhakijat tarvitsevat tukea rankkojen kokemustensa vuoksi

Seksuaalivähemmistöön kuuluva Samantha haki turvapaikkaa Suomesta syksyllä 2019. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin suhtaudutaan hänen kotimaassaan Nigeriassa hyvin vihamielisesti.

Seksuaalivähemmistöön kuuluva Samantha haki turvapaikkaa Suomesta syksyllä 2019. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin suhtaudutaan hänen kotimaassaan Nigeriassa hyvin vihamielisesti.

”Minulla ei ollut ketään, kenelle puhua” – Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat turvapaikanhakijat tarvitsevat tukea rankkojen kokemustensa vuoksi

Seksi samaa sukupuolta olevien kesken on kielletty 70 maassa, yhdessätoista maassa siitä voi saada kuolemantuomion. Suomesta turvaa hakevat ovat haavoittuvassa asemassa.

Suomeen saapui 4 550 turvapaikanhakijaa vuonna 2019. Yksi heistä oli nigerialainen Samantha, 43. Hän kuuluu seksuaalivähemmistöön.

Samantha kasvatettiin lapsena Nigeriassa katolisen kirkon jäseneksi. Hänelle kerrottiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen olevan kuvottavia, ja että olisi parempi kuolla kuin olla lesbo.

– Syrjintää ei tullut silti ainoastaan kirkosta, vaan kaikkialta. Edes vanhempani eivät usko, että nainen voisi rakastaa naista, Samantha sanoo.

– Kun ymmärsin 15-vuotiaana pitäväni naisista, minulla ei ollut ketään, kenelle puhua. Jouduin piilottelemaan itseäni jatkuvasti.

Nigerian lainsäädäntö on yksi maailman vihamielisempiä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan. Seksistä samaa sukupuolta olevan aikuisen kanssa voi saada kuolemantuomion ja julkisesta rakkaudenosoituksesta 10 vuotta vankeutta.

Samanthalla oli vaikeaa Nigeriassa. Hän joutui elämään kadulla, jossa hänet raiskattiin ja pahoinpideltiin. Hän päätti lähteä maasta vuonna 2006.

– Häpesin itseäni. Mutta tiesin, etten voi elää siellä, joten lähdin pois.

Turvapaikanhakijoiden määrää ei tiedetä

Seksuaaliset teot samaa sukupuolta olevan kanssa on kielletty 70 maassa lailla. Yhteensä 27 maassa teoista voi saada elinkautisen vankeusrangaistuksen ja 11:ssä kuolemantuomion. Kuudessa maassa, esimerkiksi Nigeriassa, kuolemantuomioita toteutetaan käytännössä.

Suomeen saapuvia sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin (HLBTI) kuuluvien turvapaikanhakijoiden määrää ei ole tilastoitu järjestelmällisesti. Maahanmuuttovirasto ei saa kerätä tilastoa arkaluontoisista asioista, kuten henkilön seksuaalisesta suuntautumisesta.

Euroopan unionin perusoikeusvirasto on asiaa selvittänyt. Sen mukaan Suomeen saapui noin 500 sateenkaarivähemmistöihin kuuluvaa turvapaikanhakijaa vuonna 2017. Virasto perustaa luvun Helsinki Pride -järjestöltä saatuihin lukuihin.

Muutama haastattelemani on joutunut "korjaavan raiskauksen" uhriksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijan Mercedész Czimbalmosin mukaan sateenkaari-ihmiset hakevat Suomesta turvapaikkaa kotimaassa kohdatun vainon takia. Czimbalmos on haastattelut 17 sateenkaarivähemmistöön kuuluvaa turvapaikanhakijaa ja turvapaikan saanutta henkilöä osana THL:n Moninaisesti parempi -hankkeen tutkimusta.

– Ihminen on saattanut jäädä esimerkiksi kiinni suhteesta samaa sukupuolta olevan kanssa. Sen jälkeen hänen henkensä on voinut olla uhattuna paikallisen lainsäädännön tai kunniaväkivallan takia, Czimbalmos sanoo.

– Muutama haastattelemani on joutunut ”korjaavan raiskauksen” uhriksi eli raiskauksen tarkoitus on ollut ”korjata” heidän seksuaalinen suuntautumisensa.

Monet sateenkaarivähemmistöihin kuuluvista turvapaikanhakijoista tulevat Lähi-idästä, Afrikasta tai Venäjältä. Czimbalmos muistuttaa, että myös Euroopan sisällä on maita, jotka suhtautuvat sateenkaarivähemmistöihin vihamielisesti.

Seksuaaliset teot samaa sukupuolta olevan kanssa on kielletty 70 maassa lailla. Ugandassa teoista voi saada elinkautisen vankeustuomion. Kuva: Isaac Kasamani/Lehtikuva

Seksuaaliset teot samaa sukupuolta olevan kanssa on kielletty 70 maassa lailla. Ugandassa teoista voi saada elinkautisen vankeustuomion. Kuva: Isaac Kasamani/Lehtikuva

Helsinki Pride tarjoaa keskusteluapua 

Helsinki Pride -yhteisön sosiaali- ja nuorisotyön asiantuntija Yasmin Yusuf tekee paljon yhteistyötä Suomeen saapuneiden HLBTI-turvapaikanhakijoiden kanssa. Yusuf vastaa yhteisön Together with Pride -työstä, joka keskittyy sateenkaaritaustaisten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten auttamiseen.

Helsinki Pridessa oli vuonna 2020 asiakkaana 320 turvapaikanhakijaa. Heistä osa on ollut asiakkaina jo pidempään. Yusuf arvioi uusia asiakkaita tulevan joka kuukausi.

– Suurin osa heistä on tullut Suomeen heidän identiteettiinsä kohdistuneen vainon takia, Yusuf sanoo.

Helsinki Pride tarjoaa turvapaikanhakijoille keskusteluapua. Ihmiset haluavat Yusufin mukaan kertoa työntekijöille esimerkiksi kotimaan traumaattisista kokemuksista sekä vaikeasta pakomatkasta Suomeen.

– He haluavat puhua myös perheestään. Vaikka perhe ei ole välttämättä hyväksynyt hakijan seksuaalista suuntautumista, voi heitä olla silti ikävä, Yusuf sanoo.

– Monet turvapaikanhakijat eivät ole pystyneet käsittelemään omia tunteitaan ja identiteettiään kotimaassa. Me annamme myös siihen keskusteluapua.

Yksilötapaamisten lisäksi Together with Pride järjestää sateenkaaritaustaisille turvapaikanhakijoille ryhmätoimintaa. Monet ovat Yusufin mukaan löytäneet näistä ryhmistä vertaistukea ja ovat alkaneet kutsua niitä perheikseen.

Helsinki Priden sosiaali- ja nuorisopalveluiden asiantuntija Yasmin Yusuf vastaa järjestön Together with Pride -toiminnasta. Tavoitteena on auttaa sateenkaari-ihmisiä, jotka ovat saapuneet Suomeen turvapaikanhakijoina tai pakolaisina.

Helsinki Priden sosiaali- ja nuorisopalveluiden asiantuntija Yasmin Yusuf vastaa järjestön Together with Pride -toiminnasta. Tavoitteena on auttaa sateenkaari-ihmisiä, jotka ovat saapuneet Suomeen turvapaikanhakijoina tai pakolaisina.

”Päätin, että oli vihdoin aika löytää itseni”

Samantha muutti ensin Nigeriasta Etelä-Afrikkaan vuonna 2006. Siellä hänelle sanottiin, että hän luuli olevansa lesbo, koska ei ole mennyt naimisiin. Siksi hän päätyi avioitumaan miehen kanssa ja sai hänen kanssaan lapsen.

Samantha koki joutuvansa yhä salaamaan ja piilottelemaan. Vuonna 2019 sai vihdoin riittää.

– Päätin, että oli vihdoin aika löytää itseni ja tulla vapaaksi, Samantha sanoi.

Samantha saapui Suomeen poikansa kanssa syyskuussa 2019. Hän kohtasi vastaanottokeskuksessa aluksi syrjiviä asenteita.

– Yksi mies kyseli minulta, onko paholainen vallannut minut. Että miksi olen tällainen, vaikka olen kaunis nainen.

Edessä oli pitkä turvapaikkaprosessi.

Sateenkaari-ihmiset tarvitsevat erityistukea turvapaikkaprosessissa

Maahanmuuttoviraston tehtävä on selvittää, onko turvapaikan myöntämiselle perusteita. Tämä tarkoittaa sateenkaari-ihmisten kohdalla sen selvittämistä, onko heidän identiteettinsä todellinen, ja koituuko siitä heille vaaraa kotimaassa.

Pakolaisneuvonnan johtavan lakimiehen Marjaana Laineen mukaan sateenkaarihakijoilta edellytetään turvapaikkahaastattelussa johdonmukaista ja yksityiskohtaista kertomusta heidän identiteetistään ja sen muodostumisesta.

– HLBTI-turvapaikanhakijat ovat haavoittuvassa asemassa eivätkä välttämättä pysty kertomaan omasta tilanteestaan viranomaisten edellyttämällä tavalla esimerkiksi traumaattisten kokemusten, häpeän tai kulttuuriin liittyvien syiden takia, Laine sanoo.

Pakolaisneuvonta on kansalaisjärjestö, joka tarjoaa oikeusapua turvapaikanhakijoille sekä maksutonta oikeudellista neuvontaa heikossa asemassa oleville ulkomaalaisille, kuten paperittomille ja ihmiskaupan uhreille.

Jouduimme tilanteeseen, jossa jopa tuhansien hakijoiden turvapaikkaprosessi ei tapahtunut oikeudenmukaisesti eikä perusteita selvitetty asianmukaisesti.

- Marjaana Laine

Laineen mukaan haavoittuvassa asemassa olevat sateenkaari-ihmiset voivat tarvita erityistukea ja apua, jotta he pystyvät kertomaan omista kokemuksistaan turvapaikkahaastattelussa.

– Tärkeintä olisi saada luottamussuhde hakijaan ja tunnistaa haavoittuvassa asemassa olevat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Laine sanoo.

Tässä ei onnistuttu Laineen mielestä vuonna 2015–17, kun Suomeen saapui paljon turvapaikanhakijoita. Tilanteeseen reagoitiin Laineen mukaan hätiköimällä ja nopeuden painottamisella laadun sijaan. Samalla oikeusturvaa heikennettiin ja haavoittuvassa asemassa olevia hakijoita ei tunnistettu. Iso osa sateenkaarihakijoista jäi Laineen mukaan ilman tarvitsemaansa tukea ja oikeusapua.

– Jouduimme tilanteeseen, jossa jopa tuhansien hakijoiden turvapaikkaprosessi ei tapahtunut oikeudenmukaisesti eikä perusteita selvitetty asianmukaisesti. On lukuisia ihmisiä, jotka ovat olleet valitus- ja uusintahakemuskierteessä vuodesta 2015, Laine sanoo.

Ongelmia ja vääriä päätöksiä on Laineen arvion mukaan vaikea korjata jälkikäteen. Tilannetta vaikeuttaa se, että viranomaiset eivät Laineen mielestä suostu valitus- ja uusintahakemusvaiheessa tunnistamaan niitä syitä, joiden vuoksi henkilön sateenkaari-identiteettiä ei ole saatu selville heti ensimmäisessä käsittelyssä.

Yasmin Yusufin mukaan sateenkaarivähemmistöihin kuuluvat turvapaikanhakijat kohtaavat ongelmia perhesiteisiin perustuvia oleskelulupia hakiessa. Ongelmia on näkynyt myös terveydenhuollossa, kuten sukupuolen korjaushoitojen jatkamisessa.

Yasmin Yusufin mukaan sateenkaarivähemmistöihin kuuluvat turvapaikanhakijat kohtaavat ongelmia perhesiteisiin perustuvia oleskelulupia hakiessa. Ongelmia on näkynyt myös terveydenhuollossa, kuten sukupuolen korjaushoitojen jatkamisessa.

Osa ongelmista on samanlaisia kuin kristinuskoon kääntyneillä 

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat turvapaikanhakijat kohtaavat myös muita ongelmia. Heidän ihmissuhteisiinsa ei Helsinki Priden Yasmin Yusufin mukaan esimerkiksi uskota.

– Heteroparisuhteen Suomessa solmineet turvapaikanhakijat saavat paljon helpommin perhesiteisiin perustuvan oleskeluluvan kuin suomalaisen kanssa parisuhteessa oleva homomies, Yusuf sanoo.

Yusufin mukaan viranomaiset myös sivuuttavat helposti asiantuntijoiden antamat lausunnot turvapaikanhakijan identiteetistä. Henkilö on voinut saada puoltavan lausunnon Helsinki Pridelta ja terveydenhuollon ammattilaisilta, eikä hänen sateenkaari-identiteettiinsä siltikään uskota.

– Samanlainen ilmiö näkyy kristinuskoon kääntyneillä turvapaikanhakijoilla. He ovat voineet saada lausunnon omalta kotiseurakunnalta ilman mitään vaikutusta, Yusuf sanoo.

Joskus epäasiallista kohtelua on tullut jopa vastaanottokeskusten työntekijöiltä.

- Yasmin Yusuf

Hakijoiden ongelmat näkyvät myös terveydenhuollossa. Yusuf on kuullut tapauksista, joissa transihmisen sukupuolen korjaushoidot on keskeytetty turvapaikkaprosessin ajaksi. Turvapaikanhakijat on oikeutettu vain välttämättömään terveydenhuoltoon, eikä korjaavia hormonihoitoja saa jatkaa, ennen kuin on saanut oleskeluluvan.

Turvapaikanhakijoille tarkoitetut vastaanottokeskukset eivät ole myöskään aina turvallisia sateenkaari-ihmisille. He ovat kokeneet Yusufin mukaan syrjintää, häirintää ja väkivallan uhkaa.

– Joskus epäasiallista kohtelua on tullut jopa vastaanottokeskusten työntekijöiltä. He ovat voineet viestiä sillä, mitä mieltä he ovat hakijan identiteetistä, Yusuf sanoo.

Väärällä turvapaikkapäätöksellä voi olla kohtalokkaat seuraukset

Yasmin Yusufin mielestä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden tilanne paranisi, jos heitä auttaviin organisaatioihin ja turvapaikkaprosessiin resursoitaisiin nykyistä enemmän rahaa.

– Meidän täytyy myös ymmärtää, että nämä ihmiset ovat vähemmistön vähemmistöä. Sen lisäksi että he kokevat syrjintää sateenkaari-identiteettinsä vuoksi, he kohtaavat myös rasismia esimerkiksi työpaikkaa tai asuntoa etsiessä, Yusuf sanoo.

Yusufin mukaan Helsinki Pride pyrkii tekemään mahdollisimman paljon yhteistyötä Maahanmuuttoviraston kanssa. Järjestö on esimerkiksi järjestänyt Maahanmuuttovirastolle koulutuksia.

Jos sateenkaari-identiteetti kyseenalaistetaan ja ihminen käännytetään, hän voi joutua pahimmassa tapauksessa hengenvaaraan.

- Marjaana Laine

Marjaana Laineen mukaan turvapaikkaprosessi on merkittävästi parantunut vuosista 2015–17. Maahanmuuttovirastossa on nyt paljon osaavia puhuttelijoita, jotka tietävät, miten haavoittuvassa asemassa olevia hakijoita tulee kohdata.

– Meillä on silti yhä paljon ihmisiä, joiden turvapaikkahakemus on jäänyt valitus- ja uusintahakemuskierteeseen vuonna 2015 tehdyn kiirehtimisen ja oikeusturvaheikennysten takia. Heitä pitää auttaa jollain tavalla, sillä tilanne on epäreilu.

Kaikkein tärkeintä olisi Laineen mukaan erityisosaamisen lisääminen Maahanmuuttovirastossa, hallinto-oikeuksissa ja oikeusavustajien joukossa. Jokaisella turvapaikanhakijalla on oma yksilöllinen tarinansa, ja erityisosaamista tarvitaan esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen osalta.

Laine muistuttaa, että kiirehdityillä päätöksillä voi olla vakavat seuraukset sateenkaarivähemmistön jäsenelle.

– Jos ihmisen sateenkaari-identiteetti kyseenalaistetaan ja hänet käännytetään kotimaahan, hän voi joutua pahimmassa tapauksessa hengenvaaraan. Samalla valtio rikkoo ehdottomia ihmisoikeuksia, kuten palautuskieltoa.

Samantha on löytänyt vertaisiaan ja voimaa Helsinki Priden toiminnan kautta. Hän ei aio koskaan lopettaa Together with Pride -ryhmätapaamisissa käymistä.

Samantha on löytänyt vertaisiaan ja voimaa Helsinki Priden toiminnan kautta. Hän ei aio koskaan lopettaa Together with Pride -ryhmätapaamisissa käymistä.

Samanthan tulevaisuuden toiveena ovat opinnot ja uusi työ

Samanthalle myönnettiin turvapaikka vuonna 2021. Prosessi kesti kaksi vuotta. Hän asuu vielä vastaanottokeskuksessa yhdeksänvuotiaan poikansa kanssa.

Samanthaa haastateltiin useaan otteeseen turvapaikkaprosessin aikana. Hän kävi myös psykologin ja sosiaalityöntekijän vastaanotolla. Samantha ei kertonut ensin identiteetistään, mutta maaliskuussa 2020 hänet ohjattiin Helsinki Priden piiriin. Samantha liittyi Yasmin Yusufin Together with Pride -toimintaan.

– Tuntui, kuin kivi olisi vierähtänyt sydämeltäni. Olen löytänyt vertaisia, joista on tullut tukeni ja perheeni. He ovat auttaneet minua ymmärtämään itseäni.

Samantha ei aio koskaan lopettaa Priden ryhmätapaamisissa käymistä. Hän tapaa siellä ystäviään viikoittain elokuvien ja pelien parissa.

Samantha työskentelee tällä hetkellä siivoojana. Hän aikoo seuraavaksi löytää asunnon, opiskelupaikan ja uusia töitä. Tulevaisuuden toiveammatti olisi hoitaja tai bussikuski.

– Minä en aio piilotella enää. Olen valmis elämään.

 
Samanthan nimi on muutettu asian arkaluonteisuuden vuoksi.

Maahanmuuttovirasto kouluttaa kaikki puhuttelijat kohtaamaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt

Maahanmuuttoviraston seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä vastaavan erityisylitarkastaja Hanne Rimpiläisen mukaan Maahanmuuttovirasto ei tilastoi Suomeen saapuvien HLBTI-turvapaikanhakijoiden määrää.

– Heitä on kuitenkin tullut aika paljon, Rimpiläinen sanoo.

Maahanmuuttoviraston tehtävänä on selvittää sateenkaarihakijan identiteetin uskottavuus. Tämä tehdään Rimpiläisen mukaan turvapaikkapuhuttelussa keskustelun avulla.

– Me ymmärrämme, että henkilö ei pysty välttämättä kertomaan ehjää tarinaa traumaattisten kokemusten vuoksi. Niissä tapauksissa puhuttelijan täytyy ottaa hakijan vapaassa, omasanaisessa kerronnassa saaduista tiedoista kiinni, ja ohajata hakijaa kertomaan aiheesta lisää. Keskusteluiden perusteella arvioidaan, ovatko henkilön kertomus kokemuksistaan ja identiteetistään uskottavia.

Kaikki Maahanmuuttoviraston puhuttelijat saavat Rimpiläisen mukaan Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) koulutuksen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden puhuttelussa. Haavoittuvassa asemassa olevat hakijat pyritään tunnistamaan ja heitä tuetaan prosessin aikana.

Puhuttelijat osallistuvat myös EASO:n sukupuolta, sukupuoli-identiteettiä ja seksuaalista suuntautumista käsittelevään koulutukseen.

Rimpiläinen toteaa, että 2015-16 aloittaneille puhuttelijoille kaikkea perehdytystä ei pystytty antamaan niin nopeasti, kuin normaalitilanteessa. Perehdytyksessä annettiin ensin peruskoulutukset kansainvälisestä suojelusta ja turvapaikkapuhuttelusta, ja syventävät koulutukset toteutettiin hieman myöhemmin.

On tietysti ymmärrettävää, että ihmiselle on voinut olla vaikea kertoa niin henkilökohtaisesta asiasta.

- Hanne Rimpiläinen

Hallinto-oikeuteen on Rimpiläisen mukaan tehty melko paljon valituksia turvapaikkapäätöksistä, jotka liittyvät hakijan sateenkaari-identiteettiin. Usein näissä tapauksissa henkilön seksuaalinen suuntautuminen on tuotu esille vasta valitusvaiheessa, jolloin asia palautetaan hallinto-oikeudesta Maahanmuuttoviraston käsiteltäväksi.

– On tietysti ymmärrettävää, että ihmiselle on voinut olla vaikea kertoa niin henkilökohtaisesta asiasta, Rimpiläinen sanoo.

Rimpiläisen mukaan palautuneet tapaukset käsitellään perusteellisesti, mikä vie aikaa.

– Meillä on varmasti tapauksia, jotka ovat olleet eri syistä turvapaikkaprosessissa vuodesta 2015 lähtien. Toisaalta uskon, että kaikki, jotka kertoivat seksuaalisesta suuntautumisestaan heti ensikäsittelyssä, ovat saaneet prosessinsa valmiiksi.

Rimpiläisen mukaan vastaanottokeskuksissa edistetään kaikkien yhdenvertaista ja tasapuolista kohtelua. HLBTI-hakijoille annetaan mahdollisuus liittyä Setan toimintaan, ja heidät voidaan tarvittaessa siirtää syrjäisemmistä keskuksista lähemmäs sateenkaaripalveluita.

Kaikille turvapaikanhakijoille annetaan suomalaisen yhteiskunnan kurssi, jossa kerrotaan myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä, sekä heidän oikeuksistaan Suomessa. Jos epäasiallista käytöstä sateenkaari-ihmisiä kohtaan silti esiintyy, hakijoita rohkaistaan Rimpiläisen mukaan kertomaan siitä henkilökunnalle.

– Jos epäasiallista kohtelua on tullut keskuksen henkilökunnalta, siitä voi kannella keskuksen johtajalle tai Maahanmuuttovirastoon, Rimpiläinen sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi