Burhan Hamdon ja Hans Tuominen tapasivat Jude ja Aiwine Njilan, jotka ovat asuneet Hakunilassa 12 vuotta. Kuva: Hans von Schantz
Yhdessä tekeminen on Hakunilan vahvuus
Vuoden kaupunginosaksi valittu Hakunila on paluumuuttajien suosiossa.
– Yhdessä tekeminen ja yhdessä tukeminen, välittäminen sekä monimuotoisuus, luettelee kirkkoherra Hans Tuominen, kun hän pyytää kuvailemaan seurakuntaansa Hakunilaa.
– Vaikka Hakunilassa on paljon vähävaraisia ja pitkäaikaistyöttömiä, välittämistä ja välittömyyttä näkee joka päivä. Täällä on monia aktiivisia ihmisiä, jotka haluavat vaikuttaa siihen, että tämä on turvallinen ja hyvä paikka asua.
Suomen Kotiseutuliitto valitsi 7.8. Hakunilan Vuoden kaupunginosaksi. Raati kiitteli erityisesti hakunilalaisten yhteisöllisyyttä, joka näkyy erilaisten yhdistysten määrässä ja asukkaiden aktiivisessa osallistumisessa. Tuomisen mukaan seurakunta on alueella tasavertainen toimija muiden joukossa ja osallistuu esimerkiksi monien tapahtumien järjestämiseen.
– Vaikka kirkko on keskellä lähiötä, kaikki eivät tänne tule. Kun olemme mukana tapahtumissa, kohtaamme kaikenlaisia ja kaikenikäisiä ihmisiä. Pienet asiat voivat luoda myönteistä mielikuvaa seurakunnasta ja madaltaa kynnystä. Esimerkiksi Extreme Run -tapahtumassa tulee juostessa keskusteltua hyvin erilaisten ihmisten kanssa kuin kirkolla, Tuominen kertoo.
Mitkä ihmiset ja luonto!
Hakunila-seuran puheenjohtaja ja Hakunilan aluetoimikunnan puheenjohtaja Taisto Mäntynen on asunut Hakunilassa jo vuodesta 1973 asti. Hänen mielestään Hakunilan vahvuuksia ovat mukavat ihmiset ja upea luonto.
– Me olemme hirveän yhteisöllistä porukkaa. Ja jos tykkää liikkua luonnossa, tämä on ihan loistava paikka asua: on urheilupuisto, Sipoonkorpi ja Sotunki. Pääsee marjastamaan ja sienestämään.
Niin Mäntynen kuin Tuominenkin ovat huomanneet, että Hakunila on paluumuuttajien suosiossa. Nuoret aikuiset, jotka ovat aikoinaan viettäneet lapsuutensa Hakunilassa, palaavat tuttuihin maisemiin saatuaan itse lapsia. Mäntynen ei sitä ihmettele. Hänen mukaansa luonnonläheisyys houkuttelee ja asuminen on suhteellisen edullista.
– Muutenhan täällä väki alkaa olla aika iäkästä. Monet ovat asuneet täällä vuosikymmeniä, Mäntynen lisää.
Hänen mielestään palvelujen, kuten terveysaseman ja Kelan toimiston, säilyttäminen on vanhenevan väestön vuoksi ehdottoman tärkeää. Niitä asukkaat aikovat puolustaa viimeiseen asti. Ne sijaitsevat 1980-luvulla rakennetussa ostoskeskuksessa, jonka tulevaisuus on vielä auki.
– Hakunilassa on vain yksi varsinainen kohtaamispaikka ja se on ostari. Ihmiset haluavat käydä siellä ja viihtyvät siellä, Mäntynen sanoo.
Kulttuurikirjo tuttua jo 1990-luvulta
Monikulttuurisuus on ollut Hakunilassa arkipäivää 1990-luvulta asti. Nykyisin asukkaista on maahanmuuttajataustaisia yli 20 prosenttia. Joillakin koululuokilla saattaa yli puolet oppilaista puhua äidinkielenään muuta kuin suomea. Sekä Taisto Mäntynen että Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen toiminnanjohtaja Burhan Hamdon arvioivat, että yhdessä on jo opittu elämään eikä suurempia ongelmia ole viime vuosina ollut.
– Haluamme myös suojella meidän aluettamme, ettei täällä enää tapahdu sellaista kuin 1990-luvulla. Olemme vahtikoira. Rasismiin pitää puuttua heti, Hamdon lisää.
Vuonna 1998 perustettu Hakunilan kansainvälinen yhdistys tarjoaa neuvontaa, kursseja ja kerhoja ja järjestää monenlaisia tapahtumia. Kävijöitä on vuosittain noin 10 000.
– Tapahtumien avulla olemme saaneet maahanmuuttajat ja suomalaiset kohtaamaan toisiaan ja tutustumaan toisiinsa. Viime aikoina olemme saaneet mukaan myös eläkeläisiä, Hamdon kertoo.
Hakunila
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kelan konttorien sulkeminen huolestuttaa – "Osalla ei ole edes varaa bussimatkaan tai he eivät osaa käyttää bussikorttia"
AjankohtaistaKela lakkauttaa toimipisteensä Hakunilassa, Käpylässä ja Hakaniemessä syyskuun alussa.
