Yhteys ystäviin ja pankkiin
Terttu Kivi tietää, että Olotilassa voi juoda kahvia, syödä, jutella, lukea ja käyttää nettiä.
Kaipaatko rauhallista kahvihetkeä ilman hermoja raastavaa taustamusiikkia? Rupattelua toisten ihmisten kanssa? Missä sellaista nykyään on? Ehkä jossain maaseudulla — vaan osataan sitä kaupungissakin. Rauhallisen paikan löytää Tikkurilan Olotilasta. Sen on bongannut myös Terttu Kivi, 65.
— En oikein muista, miten löysin Olotilan aikoinaan. Luultavasti vain kävelin ohi, kurkistin ikkunasta ja kävelin sisään.
Kivi on käynyt Olotilassa niin kauan kuin se on ollut toiminnassa, viitisentoista vuotta. Entistä tärkeämmäksi taukopaikaksi se tuli hänen jäädessään eläkkeelle. Kahvi, voileipä ja Helsingin Sanomat aloittavat hänen päivänsä.
— Olotilassa on kylän parhaat voileivät. Ne ovat aina tuoreita, kehuu Kivi.
Kenelle tahansa tarkoitettu tapaamispaikka pyörii pääsääntöisesti vapaaehtoisten työtekijöiden voimin. Ainoa seurakuntien palkkaama työntekijä on diakoni Pia Talvela.
Pankkiasiat hoituvat kätevästi
Terttu Kivi käy Olotilassa joskus joka päivä, toisinaan harvemmin. Hän on eläkkeellä, mutta tekee vielä satunnaisesti töitä. Ennen hän teki toimistotyötä, mutta reilu kymmenen vuotta sitten hän sai siitä tarpeekseen.
— Tuli sellainen olo, että en halua enää mennä leimaamaan kellokorttia kello yhdeksäksi. Ystäväni keksi suositella minulle taksinkuljettajan työtä.
Kivi suoritti taksikurssin ja istahti ratin taakse vakituisesti. Nykyisin hän ajaa muutaman vuoron kuukaudessa.
— En minä olisi pystynyt lopettamaan työtä noin vain. Tykkään taksinkuljettajan työstä, minusta on tosi kiva tavata erilaisia ihmisiä, Kivi kertoo.
Kivi ei ole osallistunut Olotilan ryhmätoimintaan. Käsityöryhmä ehkä kiinnostaisi, mutta nykyisessä elämänvaiheessa, kun vielä tekee töitä, omaehtoinen poikkeaminen Olotilaan sopii hänelle paremmin.
Sähköposteja kuvien kera
Olotilassa on kaikkien käytössä oleva tietokone. Terttu Kivi ei nykyään sitä varsinaisesti tarvitse, koska kotona on oma kannettava, mutta aiemmin se oli tarpeen.
— Olin pois kotoani pidemmän aikaa ja sanoin silloin irti nettisopimukseni. Kun palasin takaisin, kävin hoitamassa pankkiasiani ja lukemassa sähköpostini Olotilan tietokoneella. En muuten edes muista, milloin olen viimeksi käynyt pankissa!
Kivi ajatteli jo, ettei enää nettiyhteyttä uudestaan kotiinsa hankkisikaan. Mutta kun tuli talvi ja pimeys, hän totesi, että kyllä se kuitenkin on niin kätevä.
Kotikoneen asensi käyttöön oma poika, joka hoiti myös sähköpostiosoitteen äidilleen. Sähköpostit kulkevat muun muassa ystävättärelle, joka asuu Lontoossa.
— Ystävättäreni ei ole sähköpostin käytöstä niin innostunut. Minun pitää aina ensin soittaa hänelle, että avaapa nyt postisi. Hänen tyttärensä on sitten usein se, joka sen aukaisee, Kivi kertoo.
Facebookia Kivi vierastaa — ainakin vielä, vaikka yhä enemmän palvelu vetää puoleensa myös vanhempia ihmisiä. Facebookissa voi oppia lisää tapaamistaan ihmisistä.
— Sain kutsun ja vastasin siihen, mutta omaa käyttäjäprofiilia en ole Facebookiin luonut.
— Nyt harjoittelen tietokoneella kuvien pienentämistä niin, että ne voi lähettää sähköpostitse. Minä istun koneen ääressä ja poika antaa ohjeita puhelimitse.
Tietokoneen käytön oppii vanhempikin
Terttu Kivi kertoo, että Olotilan tietokoneelle ei yleensä ole ruuhkaa. Silti hän ei ole jäänyt pitkäksi aikaa koneelle surffailemaan, koska tulee tunne, että joku muu voi tarvita sitä. Olotilassa käy kaikenikäisiä, mutta Kiven mukaan melko suuri osa on eläkeläisiä.
— Voi olla, että moni tämän ikäinen ei osaa käyttää tietokonetta. Minä käytin tietokonetta toimistotöissä, mutta tietotekniikka oli vielä ihan lapsen kengissä silloin. Ei meillä mitään nettiyhteyttä ollut. Lähinnä konetta käytettiin niin kuin kirjoituskonetta. Laskentataulukkoa käytimme kyllä, Kivi muistelee.
Vaikeinta tietokoneen käytön opettelussa oli Kiven mielestä hahmottaa se, että siinä on niin paljon erilaisia toimintoja. Pojaltaan Kivi on saanut hyvän ohjeen, että aina kannattaa ensin lukea, mitä näytöllä sanotaan, ennen kuin tekee mitään.
— Minun ikäiseni eivät osaa ajatella, että netti on mahdollisuus! Tietokoneen käytön oppii kyllä, se ei ole vaikeaa. Siksi olisikin hyvä, jos joku esimerkiksi Olotilassa opastaisi sen käyttöön, innostaa Kivi.
Olotiloja
-
Tikkurilan Olotila, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Avoinna arkisin klo 9.30–15.
-
Länsimäen kirkon Olohuone, Kerokuja 9. Avoinna arkisin klo 11–14.
-
Martinristin kahvila Olotila, Laajaniitytie 2. Avoinna ma, ti ja ke klo 11–14.
-
Myyrmäen kirkon kahvila Olotila, Uomatie 1. Keskiviikkoisin klo 11–14 takkahuoneessa.
Olotilojen toiminnassa ja käytännöissä on yksilöllisiä eroja.
Jaa tämä artikkeli: