null ”Musiikki voi olla aktivismia” – Queer-feministinen kuoro laulaa yhteisöllisyydestä ja tasa-arvoisesta rakkaudesta

Kuoronjohtaja Kirsi Marttinen halusi konsertissa kunnioittaa kirkkotilaa ja valitsi ohjelmiston, joka sopii sekä kappeliin että Pride-viikkoon.

Kuoronjohtaja Kirsi Marttinen halusi konsertissa kunnioittaa kirkkotilaa ja valitsi ohjelmiston, joka sopii sekä kappeliin että Pride-viikkoon.

Hyvä elämä

”Musiikki voi olla aktivismia” – Queer-feministinen kuoro laulaa yhteisöllisyydestä ja tasa-arvoisesta rakkaudesta

Helsingin queer-feministinen kuoro esiintyi Pride-viikolla Kampin kappelissa. Kuorolaisten mielestä se osoittaa, että sateenkaariteemaiselle musiikille on tilausta myös kirkoissa.

Kampin kappeli on täynnä ihmisiä. Hyräily ja laulu valtaavat tilan, kun kuorolaiset kävelevät yleisön ohi sisään ja asettuvat kappelin etuosaan. Kuorolaulajat ovat somistautuneet sateenkaaren eri väreihin.

– Olemme kirkon kappelissa ja esitämme tänään queer-musiikkia. Sateenkaari-ihmisinä meidän ei tarvitse täällä pelätä, mutta kaikkialla maailmassa näin ei edelleenkään ole. Siksi Pride on tärkeä, kuoronjohtaja Kirsi Marttinen sanoo yleisölle.

Pride-viikolla pääkaupungin seurakunnat ovat järjestäneet monipuolista ohjelmaa, muun muassa Kampin kappelissa kuullaan sateenkaariteemaista musiikkia eri iltoina. Viikon avaa Helsingin queer-feministinen kuoro.

Kuoro sai alkunsa syksyllä 2020. Marttinen oli ystävänsä Maria Röngän kanssa kiinnittänyt huomiota siihen, että Helsingissä oli muun muassa homokuoro, mutta feministisiä tai queer-henkisiä kuoroja ei ollut. Musiikkia rakastava, pitkään kuorolaulua harrastanut Marttinen päättikin yhdessä Röngän kanssa perustaa kuoron, joka keskittyy yhdenvertaisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja feminismin teemoihin.

Kuorokonsertin yleisöstä mukaan kuoroon

Aluksi kuorolaulajia oli vain kourallinen, mutta vuosien saatossa laulajien määrä on kasvanut tasaisesti. Tällä hetkellä Helsingin queer-feministisessä kuorossa laulaa aktiivisesti noin 25 henkilöä, jotka ovat keskenään eri ikäisiä ja erilaisista taustoista. Osa laulajista on liittynyt mukaan kuoroon konsertin yleisöstä.

– Jokaisen esiintymisen jälkeen olemme saaneet uusia jäseniä kuoroon, kiinnostuneita on ollut ja ihmiset löytävät mukaan, Marttinen sanoo.

Marttisen mukaan yksi tärkeä teema Helsingin queer feministisessä kuorossa on yhteisöllisyys. Queer-sana ei määrittele osallistujia liian tiukkaan lokeroon, vaan antaa paljon vapauksia määritellä omaa suuntautumistaan, eikä kuoroon pääsyn ehtona ole, että olisi itse sukupuoli- tai seksuaalivähemmistössä.

Queer-henkisyys ja feministinen ote näkyy myös ohjelmistovalinnoissa ja kuorotoiminnan käytännöissä. Jokaisessa kappaleessa on yhteys feminismiin sekä yhdenvertaisuuteen, esimerkiksi Kampin kappelissa kuultiin tuttu joululaulu Oi kuusipuu kuoron uudelleen sanoittamana Oi seksismi, jossa kritisoidaan naisiin kohdistuvaa seksismiä.

– Musiikki voi olla aktivismia, Marttinen toteaa.

Yksi kuoron laulajista on helsinkiläinen Aura Hynynen. Vuonna 2022 Hynynen vietti välivuoden opinnoistaan ja kaipasi harrastusta. Hän kuuli ystävältään kuorosta, haki koelauluihin ja pääsi mukaan.

Aura Hynynen on ollut kuorossa laulajana mukana aktiivisesti vuodesta 2022.

Aura Hynynen on ollut kuorossa laulajana mukana aktiivisesti vuodesta 2022.

– Olen ollut todella tyytyväinen. Kuorossa on hauska, huumorintajuinen ja toisistaan huolta pitävä yhteisö, hän kuvailee.

Musiikki tuo asioita näkyväksi

Kuoro on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi tallinnalaisen sateenkaarikuoron kanssa. Sen lisäksi kuoro on vieraillut Italiassa Euroopan sateenkaarikuorofestivaaleilla viime vuonna. Festivaaleilla oli tuhansia sateenkaarikuorolaulajia eri puolilta Eurooppaa ja muutama kuoro myös Yhdysvalloista.

Myös ympäristöteemat ovat tärkeitä kuoron toiminnassa. Kuoro oli keväällä mukana ympäristölainsäädäntöön vaikuttamaan pyrkivässä Choirs for Ecoside Law -projektissa, jossa pyritään levittämään tietoisuutta kansainvälisen luonnontuholain lisäämisestä Rooman perussääntöön. 

– Kuorolaulun kautta voi viedä eteenpäin tärkeää sanomaa ja antaa ajattelemisen aihetta. Toisaalta voi kertoa tarinoita, joihin toiset voivat samaistua, Hynynen sanoo.

Kuoronjohtaja Kirsi Marttisen mukaan musiikin kautta voi nostaa esille aiheita, jotka muuten saattaisivat jäädä vaille huomiota. 

Kuoronjohtaja Kirsi Marttisen mukaan musiikin kautta voi nostaa esille aiheita, jotka muuten saattaisivat jäädä vaille huomiota. 

Kuorossa kannustetaan kokeilemaan sovittamista ja sanoittamista, ja kuoro järjestää omia sanoitustyöpajoja. Yksi kuoron konserteissa esitettävä kappale on Miksei kukaan rakastu minuun? Kirsi Marttinen kirjoitti tekstin runona 15 vuotta sitten, ja se sovitettiin kappaleeksi, joka on nyt osa kuoron vakio-ohjelmistoa.

– Kirjoitin runon kolmekymppisenä, kun tuntui, että kaikki ympärillä menevät naimisiin ja saavat lapsia. Itse elin yksin ja mietin, mistä se johtuu. Siinä tekstissä on kuitenkin tietynlainen toiveikkuus ja ajatus, että elämä on hyvää näinkin, hän pohtii.

Marttinen kokee, että sanoitusten avulla voidaan tehdä näkyväksi asioita, jotka muuten olisivat näkymättömiä. Hänen mukaansa musiikin voima on vaikuttamisessa, kun odottamattomat lyriikat naurattavat ja liikuttavat yleisöä. Huumorin ja musiikin kautta pystyy avaamaan tärkeitä teemoja, joita yleisö voi jäädä pohtimaan kotiin lähtiessään.

Queer-lauluja kirkkotilassa

Kirsi Marttinen eikä Aura Hynynen kumpikaan koe ristiriitaa laulaa queer-aiheisia kappaleita kirkon tilassa. Heidän mukaansa myös tällaiselle musiikille on kirkoissa tilausta.

– Jos miettii, niin Jeesushan oli tietynlainen anarkisti, hän halusi ravistella yhteiskunnan rakenteita ja saada ihmisiä ajattelemaan. Kirkollinen tila voi tarkoittaa ihmisille hyvin monenlaisia asioita, Marttinen pohtii.

Kuorolle on tärkeää kunnioittaa kappelitilaa, ja siksi kaikkein räväkimmät kappaleet jätettiin pois Kampin kappelin konsertin ohjelmistosta. Sen sijaan huomio keskittyi feminismiin, tasa-arvoon ja rakkauteen.

Kuoro esitti Kampin kappelissa niin kansanlauluja, tuoreempia hittejä kuin omiakin kappaleita.

Kuoro esitti Kampin kappelissa niin kansanlauluja, tuoreempia hittejä kuin omiakin kappaleita.

 – Arvostamme sitä, että meidät haluttiin ja kutsuttiin, mutta haluamme silti pysyä aitoina sille, mitä me olemme. Me laulamme sateenkaariteemoista ja tasa-arvosta, siitä emme luovu, Hynynen kertoo.

Hynynen pitää ainutlaatuisena sitä, että Pride-viikolla niin suuri joukko ihmisiä kokoontuu yhteen saman ylpeyden ja rakkauden teemojen äärelle. Samaan aikaan hän korostaa, että Priden aikana läsnä on myös protestin elementti, sillä maailmassa ei kaikkialla voi elää sateenkaari-ihmisenä ilman pelkoa ja ahdistusta.

– On korvaamattoman hienoa nähdä, miten Helsinki Pride on niin valtavan suuri tapahtuma, täynnä yhteisöllisyyttä ja hyväksyntää. Me juhlimme rakkautta, eihän hienompaa asiaa ole, hän sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.