– Minusta on loukkaavaa väittää, että on sillä tavalla värisokea, ettei huomaa ihmisten ihonvärejä. Näin sanovat vain valkoiset ihmiset, jotka eivät ole kokeneet, miten eri tavalla sinuun suhtaudutaan, kun et kuulu enemmistöön, kansanedustaja Fatim Diarra sanoo. Hänet kuvattiin työhuoneellaan Pikkuparlamentissa.
Intersektionaalista feminismiä kannattaa varoa seitsemästä syystä – ”Höpönlöpöä”, vastaa Naisunionin puheenjohtaja Fatim Diarra
Suomen teologisen instituutin pääsihteeri, konservatiivikristitty Soili Haverinen on huolissaan valkoisten heteromiesten leimaamisesta alistajiksi.
Intersektionaalinen feminismi selitetään yleensä tähän tapaan: samalla ihmisellä voi olla useita syrjinnälle altistavia tekijöitä. Esimerkiksi varakas, terve ja korkeakoulutettu heteronainen on monella tavalla etuoikeutetummassa asemassa kuin köyhä, vammainen ja kouluttamaton homomies.
Syrjinnälle altistavilla ominaisuuksilla on taipumus voimistaa toistensa vaikutusta, ja ne on syytä ottaa yhteiskunnassa huomioon.
Toive kuulostaa kauniilta – mutta on pohjimmiltaan jotain muuta. Tätä mieltä on konservatiivikristitty Soili Haverinen, joka on Suomen teologisen instituutin uusi pääsihteeri. Hän työskenteli Päivi Räsäsen (kd) erityisavustajana tämän viime ministerikaudella ja tekee nyt väitöskirjaa sukupuolen teologiasta.
Haverinen on huolissaan intersektionaalisesta feminismistä, joka ajaa hänestä ihmiset toisiaan vastaan. Hänen mukaansa ajattelutavan taustalla on marxilainen liike, jossa ihmiset jaetaan keskenään taisteleviin alistajiin ja alistettuihin.
Haverinen on esittänyt intersektionaalisesta feminismistä seitsemän väitettä. Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja, vihreiden kansanedustaja Fatim Diarra ottaa niihin kantaa.
1. väite: ”Intersektionaalinen feminismi kuulostaa pinnallisesti kristilliseltä lähimmäisenrakkaudelta, mutta ei ole sitä.”
Fatim Diarra:
– Kristillisen lähimmäisenrakkauden avulla voi asettua toisen asemaan. Suurinta rakkautta on ymmärtää ihmisten moninaisuutta ja ottaa se huomioon.
– Ihmisen normi on yhä keski-ikäinen valkoinen diplomi-insinöörimies, mutta jos maailma rakennetaan vain heidän ehdoillaan, se on haitallista muille. Esimerkiksi lääkkeitä testataan usein vain aikuisilla miehillä, vaikka ne saattavat toimia eri lailla ihmisillä, joiden kehoon kuukautiskierto vaikuttaa. Autojen törmäystestinuket ovat keskimittaisen miehen kokoisia, joten turvapalikat osuvat keskimittaisilla naisilla eri kohtiin.
2. väite: ”Valtaidentiteettiryhmiin kuuluvaa ihmistä, kuten valkoista heteromiestä, pidetään lähtökohtaisesti alistajana.”
– Tuo on höpönlöpöä! Olen itsekin hetero ja naimisissa miehen kanssa.
– Väite viittaa varmaan siihen, että jos päätöksentekijöissä on pelkkiä heteroita, on helppo unohtaa, että seksuaalisuus ja sukupuolisuus ovat valtavan moninaisia asioita. Palvelujen ja lainsäädännön pitäisi vastata kaikenlaisten perheiden tarpeisiin.
– Jos pelkät miehet päättävät perhe-etuusasioista, he saattavat helposti unohtaa, että naisethan tekevät suurimman osan hoivatyöstä. Jos vain naiset päättävät jostain asiasta, saattaa unohtua, että ai niin, miehillä on se armeijakin.
Suomen teologisen instituutin tuore pääsihteeri Soili Haverinen kuvattiin Luther-kirkossa.
3. väite: ”Julkinen tila ja valta halutaan jakaa niin, että syrjitymmässä asemassa olevat saavat niitä eniten. Muilta halutaan viedä oikeus kommentoida kaikkia asioita julkisuudessa.”
– En ymmärrä väitettä. Jos ajattelen nykyistä työpaikkaani Suomen eduskuntaa, niin täällä on eniten valkoisia, keski-ikäisiä heteromiehiä. Myös lehdet ovat täynnä heitä.
– Intersektionaalisen feminismin näkökulma on tämä: kun tehdään päätöksiä, jotka koskevat tiettyä ihmisryhmää, myös heidän pitäisi saada osallistua keskusteluun.
– Kun vaikka suunnitellaan kaupunkia, pitää ottaa keskusteluun mukaan ihmiset, joilla on liikuntarajoitteita. Jos kaupungit rakennettaisiin vain minun ehdoillani, ne tehtäisiin 37-vuotiaalle toimintakykyiselle naiselle, joka kävelee mukulakivillä kymmenen sentin koroilla. Silloin unohtuisi, että tarvitsemme matalia kynnyksiä ja penkkejä.
4. väite: ”Intersektionaalisessa feminismissä ihmiset jakautuvat eri identiteettien mukaan heimoihin, jotka taistelevat vallasta keskenään.”
– Kun puhutaan heimoista, taustalla saattaa olla ajatus, jonka mukaan kasvissyöjät ovat heimo, mutta lihansyöjät eivät. Ja polkupyöräilijät ovat heimo, mutta autoilijat eivät. Minusta ne ovat kaikki yhtä lailla identiteettejä.
– On tosiasia, että ihmisten eri ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten heitä kohdellaan. Tiedetään, että romaninimellä ei pääse työhaastatteluun samalla CV:llä, jolla perinteisellä suomalaisnimellä pääsee.
– On tarkoitushakuinen väite, että intersektionalistinen feminismi usuttaisi erilaiset ihmiset vastakkain. Tavoitteena on yhteiskunta, johon monenlaiset ihmiset voivat osallistua.
Mitä Jeesus tekisi? Tämä Jeesuksen kuva sai osumia talvisodassa Luther-kirkossa.
5. väite: ”Kun ihmiskunta jakaantuu vallasta taisteleviin identiteettiryhmiin, se poistaa vahvemmilta velvollisuuden huolehtia heikommista.”
– Asia on päinvastoin. Osalla meistä on enemmän resursseja tai parempi asema yhteiskunnassa kuin toisilla. Kun ymmärtää etuoikeutensa, saa kiinni siitä, että ei ole ehkä päässyt asemaansa tekemällä kaikkea itse.
– Vanhempani ovat korkeakoulutettuja ja kannustivat minua opiskelemaan, joten oli tilastollisesti aika todennäköistä, että päädyin yliopistoon. Minut laitettiin ranskalais-suomalaiseen yksityiskouluun Munkkiniemeen, ja minulle ostettiin vaihto-oppilasvuosi Kanadassa, jotta oppisin puhumaan täydellistä englantia. Tällaiset asiat ovat auttaneet minua menestymään elämässä.
– Intersektionaalinen feminismi auttaa huomaamaan ihmisten väliset erot ja tekemään päätöksiä, joilla vahvemmat tukevat heikompia. Helsingissä kouluihin annetaan enemmän opettajia niillä alueilla, joilla on enemmän köyhyysriskiä lisääviä tekijöitä, kuten maahanmuuttajia ja työttömyyttä.
6. väite: ”Jaettu ihmisyys, yleiset ihmisoikeudet ja yksilönvapaus kyseenalaistetaan.”
– Intersektionaalisessa feminismissä puolustetaan jakamattomia ihmisoikeuksia. Niiden ytimessä on jokaisen oikeus olla juuri sellainen kuin on.
7. väite: ”Jos intersektionaalista feminismiä sovelletaan johdonmukaisesti, se vaarantaa yhteiskuntarauhan.”
– Tässä säikähdetään termiä, joka kuvastaa todellista elämää.
– Feministinä pyrin tasa-arvoon kaikkien ihmisten välillä. Kristittynä lähimmäisenrakkaus merkitsee minulle sitä, että haluan tukea erityisen kovaa niitä ihmisiä, jotka eivät ole syntyneet yhtä onnekkaaseen tilanteeseen kuin minä.
Soili Haverinen on Kirkko ja kaupunki -median johtokunnan jäsen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Soili Haverinen aloittaa ensimmäisenä naisena konservatiivikristittyjen instituutin johdossa – ”En pidä uskottavana, että ihminen olisi kehittynyt apinasta”
HengellisyysSuomen teologisen instituutin pääsihteeri näkee maskuliinisuuden ihmiskuntaa eteenpäin työntävänä voimana. ”Voisimme joskus naisina osoittaa kiitollisuutta miehille kaikesta siitä hyvästä, mitä he ovat historian aikana puolestamme tehneet.”
