null ”En ollut koskaan ajatellut, että minä voisin räpätä. Se johtui siitä, että olimme nuoria mimmejä” – Nyt Fanni Noroila haluaa kirjoittaa räppiä, joka ei sulje ketään ulos

Rap-artisti ja näyttelijä Fanni Noroilan mielestä feminismissä ja kristinuskossa on paljon samoja arvoja. 

Rap-artisti ja näyttelijä Fanni Noroilan mielestä feminismissä ja kristinuskossa on paljon samoja arvoja. 

Hyvä elämä

”En ollut koskaan ajatellut, että minä voisin räpätä. Se johtui siitä, että olimme nuoria mimmejä” – Nyt Fanni Noroila haluaa kirjoittaa räppiä, joka ei sulje ketään ulos

Fanni Noroilalle feminismi on toiminut pelastusrenkaana epätasa-arvoisessa maailmassa. Hän näkee feminismissä ja kristillisissä arvoissa paljon samaa.

Sun kans oon oppinu elämään ilman huolia, ja rakastamaan mun huonompiakin puolia / Onneks me tavattiin jo nuorina / BFF-korut kaulas kun teinivuosina

Rap-duo Sofan ensimmäisen albumin nimikkobiisi BFF voisi kertoa Fanni Noroilan ja Sonja Kuittisen ystävyydestä. Ystävykset ovat tehneet omannäköistään räppiä vuodesta 2013 lähtien. Tuolloin rap-skene oli vielä valtaosin maskuliinista.

− Meidän ystävyytemme on turvallinen tila, jossa tehdä taidetta. Se saa meistä esiin supersankariversion.

Duo tekee musiikkia feministisistä lähtökohdista. Noroilalle feminismi on linssi, jonka läpi hän katsoo maailmaa.

− Feminismissä on paljon kristillisiä arvoja. Työ yhdenvertaisuuden puolesta on lähimmäisenrakkautta. Sitä Jeesuskin teki esimerkkinä meille muille.

28-vuotias Noroila löysi feministiset ajatukset opiskellessaan teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön linjalla.

Feminismi on toiminut hänelle pelastusrenkaana maailmassa, jossa kaikkia ei aina kohdella oikeudenmukaisesti. Se on myös tarjonnut selityksiä sille, miksi näin on.

”Olin lapsi, joka halusi pääosan jokaisesta näytelmästä”

Se, miten Noroila päätyi esiintyjäksi, on hänen omien sanojensa mukaan kliseinen tarina huomionkipeästä lapsesta, joka halusi pääosan jokaisesta koulun ja päiväkodin näytelmästä.

Kun Noroila oli lapsi, hänen isänsä Timo Pajunen-Noroila näytteli Hyvinkään harrastelijateatterissa. Noroila kulki isänsä mukana aluksi teatterin kulisseissa ja sitten näyttämöllä erilaisissa rooleissa. Myöhemmin isä siirtyi ammattilaisnäyttämöille ja teini-ikäinen Noroila hänen mukanaan.

Lukion jälkeen Noroila haki Taideyliopiston näyttelijäntyön linjalle ja pääsi sisään ensimmäisellä yrityksellä.

Sofa-duo sai alkunsa teatterikorkeakoulun toisen lukuvuoden aikana, kun Sonja Kuittinen ja Noroila päätyivät samaan pienproduktioon ja ystävystyivät.

− Muistan, kuinka yhtenä iltana istuimme sporapysäkillä, korkkasimme lonkerot ja sanoimme toisillemme, että nyt elämä on perseestä, mutta ensi kevät tulee olemaan upea.

− Sitten kevät koitti, ja huomasimme toistaneemme “upea kevät” -mantraa koko talven. Aloimme miettiä, mitä ”upea” meille tarkoittaa. Päädyimme siihen, että alamme tehdä kaikkea sitä, mitä olisimme halunneet tehdä, mutta emme ole uskaltaneet.

Räppääminen oli yksi ”bucket listille” päätyneistä asioista.

− Olin ollut rap-kulttuurin kuluttavana osapuolena, mutten ollut koskaan ajatellut, että minä voisin räpätä. Se johtui siitä, että olimme nuoria mimmejä.

Sofa pyrkii tekemään musiikkia, joka ei sulje ketään ulos

Ystävien kanssa käydyt keskustelut, erilaiset elämäntilanteet, elokuvat. Niistä Noroila löytää inspiraatiota lyriikoihinsa.

Toisinaan Noroila kirjoittaa tekstejä yksin, toisinaan yhdessä Kuittisen kanssa. Välillä laulu syntyy muutamassa tunnissa, joskus luomistyö vie viikkoja.

BFF-levyn biiteistä vastaa albumin toinen tuottaja, artisti Noah Kin.

Kajarit tuuttaa, Pemujen Matoja / Kajaalii luomilla, glitterpaloja / Kun tuun sisää klubii, heijastan valoja / Mun valovoima muistuttaa jumalaista haloa

Sotamaalauksii-biisin hahmo on joutunut piilottelemaan jotain itsessään, koska on kokenut, ettei voi olla kokonainen. Voin laittaa itsenikin siihen hahmoon. Biisi kuvaa hetkeä, jolloin tyyppi tajuaa, ettei voi jatkaa näin. Sitten laitetaan sotamaalaukset, mennään maailmaan ja otetaan oma tila.

Noroila ajattelee, että taiteella voi muuttaa maailmaa. Sofan pyrkimys on tehdä musiikkia, joka on luokseen kutsuvaa sekä ottaa huomioon monenlaiset lähtökohdat ja näkökulmat.

Koronapandemia pakotti pysähtymään

Vuoden 2020 piti olla Sofan läpimurtovuosi. Jos kaikki olisi mennyt suunnitelmien mukaan, maaliskuussa Noroila ja Kuittinen olisivat esiintyneet Tavastian lavalla levynjulkaisukeikalla.

− Tietysti harmittaa, ja välillä olemme käyneet keloja, mitä jos? Missä oltais?

Kulttuuriala ja lukuisat taiteilijat ovat kohdanneet koronan takia valtavia taloudellisia vaikeuksia. Noroilalta työt eivät onneksi loppuneet täysin. Hän on saanut tuloja näyttelijäntöiden ansiosta.

− On tosi iso etu, että taloutta pystyy turvaamaan muillakin keinoilla kuin musiikilla.

Viime vuodet ovat olleet kiireisiä, mutta korona pakotti pysähtymään. Noroilalle tuli tarve tutustua itseensä paremmin. Hän haki myös ammattiapua. 

Aiemmin tänä keväänä Noroila aloitti mielialalääkityksen. Hän oli sinnitellyt vuosia ilman, koska eräs lääkäri sanoi kauan sitten, että näyttelijänä hänen ei pitäisi käyttää lääkkeitä.

− Luovuuteni on nyt lähtenyt lentoon. Voin paremmin kuin koskaan.

”Antauduin sille, että yksin en pärjää”

Noroila tuli uskoon kaksi vuotta sitten.

− Tuli tunne, että nyt tarvitsen Jumalaa. Antauduin sille, etten pärjää yksin.

Lapsuudenperhe ei ollut erityisen uskonnollinen. Isän puolen suvussa on ortodokseja. Mummi opetti Noroilan rukoilemaan.

− Rukoilen kaikenlaisissa tilanteissa. Rukoilen enimmäkseen sitä, että rakkaus ja valo johdattaisivat päiviäni ja pystyisin valitsemaan sellaiset sanat ja teot, jotka rakentavat hyvää minulle ja muille.

− Mielestäni myös se, että antautuu ajatukselle, että elämä ei ole minun käsissäni, on rukoilua.

Noroila kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Uskosta huolimatta hänen suhteensa kristinuskoon on ristiriitainen.

− Olen feministi ja queer. Kirkko instituutiona ja sen tavat ja perinteet ovat sulkeneet minunlaisiani ihmisiä pois vuosien ajan.

Evankelis-luterilainen kirkko on pääkaupunkiseudulla osallistunut Pride-viikolle jo useana vuonna. Siitä Noroila antaa kiitosta.

− Kirkolla on kuitenkin vielä paljon haavoja, traumoja ja kipua korjattavana.

Entinen kympin tyttö on oppinut armollisuutta

Aina välil mä en kestä sua / Kun näät mun läpi, en voi piiloutua / Mut sillä sekunnil ku tarviit mua / Mä oon siel

Tää kestää vaikken kestä sua -laulu kertoo siitä, kun rakastaa jotakuta ihmistä, vaikka tämä samalla raivostuttaa. Noroila ja Kuittinen kirjoittivat laulun siskoilleen.

On koronan ansiota, että Noroila muutti toukokuun alussa saman katon alle pikkusiskonsa kanssa. Hän kuvailee siskoa parhaaksi ystäväkseen.

− Tulimme siihen tulokseen, että elämme sellaisessa maailman tilassa, että yksinasuminen on ahdistavaa. En muutenkaan usko yksin pärjäämiseen.

Olen ihminen ja olen vajavainen. Onneksi on Jumala, joka on täydellinen niin minun ei tarvitse olla.

Tulevista keikoista Noroila puhuu vältellen. Alkukesän keikat on peruttu. Tällä hetkellä näyttää siltä, että loppukesästä tai viimeistään alkusyksystä Sofa pääsee lavoille.

− Olen viime kesästä oppinut ajattelemaan, että keikka oikeasti toteutuu vasta, kun olen lavalla mikki kädessä. Näin suojelen itseäni.

Aiemmin Noroila oli täydellisyyteen pyrkivä kympin tyttö. Enää suorituksiin pyrkiminen ja menestyksen hakeminen eivät tunnu elämisen arvoiselta elämältä.

− Tämä ei tarkoita sitä, etten olisi kunnianhimoinen, mutta ura ja menestys eivät enää määritä minua. Ne ovat kivaa plussaa, mutta pärjään hyvin ilmankin.

− Usko on opettanut minulle armollisuutta. Olen ihminen ja olen vajavainen. Onneksi on Jumala, joka on täydellinen, niin minun ei tarvitse olla.

Toista video

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.