Diakoniatyöntekijät Taina Leinonen (vas), Mari Paulasaari sekä Teija Lehto kohtaavat työssään asunnottomia ympäri vuoden. Asunnottomien yönä Espoonlahden kirkon salissa nukutaan makuupussien kanssa. Tapahtuman järjestävät Espoon seurakuntayhtymä, Espoonlahden seurakunta ja Lippulaivan kirjasto.
Asunnottomuuden taustalla on monta eri syytä – ”On tiettyjä asiakkaita, jotka viettävät koko päivän kirjaston tiloissa ja ovat luultavasti kodittomia”
Elinkustannusten ja asumisen kallistuminen ajaa ihmisiä yhä tiukemmalle. Espoossa on tavoitteena poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoden 2027 loppuun mennessä.
Joka vuorokausi noin sata koditonta ihmistä Espoossa saa yösijan virallisissa tilapäismajoituksissa. Aika monelle tulee asunnottomuudesta mieleen päihteitä käyttävä katujen mies, mutta se ei ole koko totuus. Naisten ja nuorten asunnottomuus on kasvanut ja koskettaa ihmisiä myös hyväosaisten kaupunkina pidetyssä Espoossa. Elinkustannusten ja asumisen kallistuminen ajaa ihmisiä yhä tiukemmalle.
– Viime keväänä oli oikein suma ja yhteydenottoja tuli paljon juuri Espoosta. Asunnottomissa on päihteidenkäyttäjiä, mutta myös ihmisiä, joilla ei ole päihdeongelmaa, sanoo Sininauhasäätiön Aimo-hankkeen palveluohjaaja Maarit Niemelä.
Hän mainitsee olleensa juuri apuna järjestämässä kotia nuorelle naiselle Olariin.
– Paljon on myös tilanteita, joissa koti lähtee alta monen tapahtuman summana: jäät työttömäksi, tulee ero ja asuntoon tulee putkiremppa samaan aikaan ja tämän jälkeen vuokra vielä nousee, eikä yksinkertaisesti ole vaan varaa maksaa sitä enää, palveluohjaaja Niemelä sanoo.
Aran tuorein asunnottomuusselvitys koskee vuotta 2024 ja sen mukaan Espoossa oli 404 yksielävää asunnotonta viime vuonna, heistä naisia 71 ja alle 25-vuotiaita 81. Espoon Asunnot Oy:ssä toteutui 101 häätöä vuonna 2024. Häädöistä 90 prosenttia johtui vuokravelasta.
Kodittomia on enemmän kuin tilastot kertovat
Osa ilman kotia olevista jää virallisten tilastojen ulkopuolelle. Suurin osa tilapäisesti asunnottomista espoolaisista majailee sukulaisten ja tuttavien nurkissa. Eräs asunnottomuuden parissa työskentelevä kertoo naisesta, joka asuu espoolaisessa kauppakeskuksessa.
– Asunnottomuus aiheuttaa sen, että ihmisiä on vaikea saada kiinni, kertoo puolestaan Sini Rautiainen etsivästä nuorisotyöstä.
Jalkautuvat etsivät nuorisotyöntekijät ovat liikkeellä iltaisin ja viikonloppuisin, ja kohtaavat 15–29-vuotiaita kauppakeskuksissa, koulujen pihapiireissä, skeittipaikoilla ja asemilla. Välillä kohtaamisissa nousee esille myös vakituisen asunnon puuttuminen ja yösijan etsiminen tuttavien sohvilta.
Tilapäismajoituksen paikat ovat koko ajan täynnä
Helsinki, Espoo, Turku ja Tampere kattavat yli puolet maan asunnottomuudesta. Vantaa pitää viidettä sijaa asunnottomien määrässä. Espoon kaupungin ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen yhteishankkeen tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus Espoosta vuoden 2027 loppuun mennessä.
Palvelulinjajohtaja Tapio Nieminen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aikuisten sosiaalipalveluista on yksi heistä, joka tekee työtä tämän tavoitteen eteen. Yksinelävien lisäksi myös espoolaisia lapsiperheitä joutuu koko ajan kodittomiksi. Haastatteluhetkellä syys–lokakuun vaihteessa asunnottomia lapsiperheitä oli Espoossa kaksitoista ja pariskuntia kolme. Heille sosiaalitoimi hankkii ostopalveluna tilapäisen asunnon.
Joskus asunnottomiksi joutuvilla perheillä on pieniä lapsia, joskus täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevia tai nippanappa 18-vuotiaita toisen asteen opiskelijoita. Tällöin yleensä kartoitetaan perheen tilannetta ja pohditaan yhdessä, olisiko parasta auttaa nuorta omilleen vai tukea yhä vanhemman kanssa asumista.
Olemme huomanneet, että on tiettyjä asiakkaita, jotka viettävät koko päivän kirjaston tiloissa ja ovat luultavasti kodittomia.
Olarinluoman vastaanottokoti järjestää tilapäismajoitusta päihteitä käyttäville espoolaisille yksineläville asunnottomille, eikä sinne tarvitse lähetettä tai ajanvarausta. Sen 25 paikkaa ovat päivittäin ja siis myös öisin koko ajan käytössä. Päihteettömille yksineläville katon pään päälle järjestää Viisikko Järvenperässä, jonka kaksi yksikköä ovat käytännössä koko ajan täynnä. Sen hätämajoituksessa vietetään yö kerrallaan yhteishuoneessa, jossa tilaa on noin 30 ihmiselle.
Viisikon kriisimajoituksessa on oma huone viiden hengen soluissa ja siellä ollaan tavallisesti pidemmän aikaa kuin yksi yö. Tällä puolella paikkoja on 24. Koska Viisikkoon tulijoita on enemmän kuin paikkoja, myös yksineläville joudutaan ostamaan tilapäismajoitusta ostopalveluna. Tilapäismajoituksen järjestämisen hintalappu Espoossa viime vuonna oli yhteensä noin 5,5 miljoonaa euroa sisältäen oman toiminnan ja ostopalvelut, kertoo Tapio Nieminen. Tästä tilapäisen asumisen osuus oli noin 2,2 miljoonaa euroa ja tuetun asumisen osuus noin 3,3 miljoonaa euroa. Nieminen korostaa, että luvusta puuttuu päihde- ja/tai mielenterveyspalveluiden kautta asumiseen saatua tukea.
Diakoniatyöntekijät Taina Leinonen (vas), Mari Paulasaari sekä Teija Lehto kohtaavat kodittomia kirkon ruokajakeluissa. Moni hakee niistä aineksia ja menee sitten läheiseen Lippulaivan kirjastoon kokkaamaan aterian. Lokakuussa diakoniatyöntekijät järjestävät nukkumismahdollisuuden Espoonlahden kirkossa.
Kirjastot tarjoavat suojaa asunnottomille
Lippulaivan kirjaston työntekijät näkevät päivittäin työssään, että asunnottomuuden poistaminen Espoosta ei ole vielä toteutunut.
– Olemme huomanneet, että on tiettyjä asiakkaita, jotka viettävät koko päivän kirjaston tiloissa ja ovat luultavasti kodittomia. Heillä on usein mukanaan paljon tavaraa ja joillain saattaa olla esimerkiksi matkalaukku, kertoo kirjastopedagogi Niina Bruun Lippulaivan kirjastosta.
Kodittomia ei ole vain Lippulaivan kirjastossa, vaan Bruun tietää muiden kirjastojen työntekijöiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta, että varsinkin isoissa aluekirjastoissa asunnottomia käy usein.
– Yksi syy tähän on varmasti se, että kirjasto on turvallinen tila, jossa voi levähtää ja nukkua. Lisäksi Lippulaivan yhteiskeittiössä voi laittaa ruokaa, Bruun sanoo.
Kirjaston työntekijät käyvät huolen herätessä kyselemässä tuntikausia tavaroidensa kanssa tiloissa olevilta, onko kaikki ok ja myös kertovat asunnottomien palveluista. Bruunin mukaan osa ihmisistä kuuntelee ja ottaa esimerkiksi auttajien yhteystietoja vastaan, mutta osa ei halua ollenkaan puhua asiasta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tuhannet tavalliset ihmiset huolehtivat kodittomista Roomassa – kolmen lukiopojan raamattupiiristä alkanut Sant'Egidio-yhteisö korostaa ystävyyttä köyhien kanssa
Ajankohtaista Hengellisyys”Tarvitsemme perhesiteiden rakentamista niiden kesken, joita verisiteet eivät yhdistä”, sanoo katolisen kirkon maallikkoliikkeessä toimiva lääketieteen professori Leonardo Emberti Gialloreti.
