Anton Sirkin maalaa pylvään kipsikoristeita Tuomiokirkon keskitornin suojahupun sisällä. Jokainen akanthuslehvä maalataan neljään kertaan: pohjamaali, välimaali ja kaksi kerrosta pintamaalia.
Helsingin helmi kirkastuu – puolet Tuomiokirkon julkisivuremontista tehdään tänä vuonna
Remontti jatkuu ensi keväänä Senaatintorin puolella ja sivurakennuksissa.
Tuomiokirkko on osittain rakennustelineiden peitossa, ja keskustorni on kokonaan huputettu. Pääsisäänkäynti on kadonnut työmaa-aidan taakse. Helmikuun lopussa aloitettu julkisivuremontti on täydessä vauhdissa samaan aikaan, kun toiminta jatkuu kirkon sisällä. Kirkossa käy keskikesällä 1000–1500 ihmistä päivässä.
Vuosien 2024–25 aikana valtakunnan pääkirkon julkisivu remontoidaan kokonaan, tukipylväiden juurista keskustornin huipulla sijaitsevan ristin sakaroihin asti.
– Edellinen suuri julkisivuremontti tehtiin 1990-luvun lopulla. Sen jälkeen pohjoispuolella ei ole tehty mitään, mutta Senaatintorin puolta ja molempia sivurakennuksia on korjattu eri kohdista kuuteen otteeseen, kertoo hankepäällikkö Kai Heinävaara Helsingin seurakuntayhtymästä.
Tämän jatkuvan korjauksen menetelmän huono puoli on se, että jokin kirkon kulma on usein työmaana, mikä haittaa seurakunnan perustoimintaa ja vaikuttaa kirkon yleisilmeeseen.
Hankepäällikkö Kai Heinävaara, maalaustöiden valvoja Raimo Laeslehto ja työnjohtaja Aivar Verk kiertävät Tuomiokirkon keskitornia.
Kalkkimaalit sekoitetaan kirkon pihalla
Korjaussuunnitelman arkkitehdit ovat Vilhelm Helander, joka suunnitteli julkisivuremontin myös 1990-luvulla, sekä Jaakko Penttilä.
– Tuomiokirkon kaltainen rapattu ja maalattu tiilirakennus vaatii jatkuvaa hoitoa, etenkin täällä ankarassa meri-ilmastossa, Helander sanoo.
– Pintarappaus ja maalaus muodostavat niin sanotun uhripinnan, jota korjaamalla suojataan alla olevia rakenteita. Maalauksessa käytetään perinteisiä kalkkimaaleja. Tiedämme, että ne eivät ole ikuisia, mutta ne ovat helposti huollettavia ja suhteellisen edullisia.
Vaikka kirkko näyttää upean valkoiselta, ammattilaiset tietävät, että seinät on maalattu kolmella eri vaaleanharmaan sävyllä. Tumminta niistä käytetään lähimpänä maata ja vaaleinta lähimpänä taivasta.
Maalien sekoittaminen aitoja maaväripigmenttejä käyttäen on oma taitolajinsa. Kalkkimaaleja kun ei voi tilata tehtaasta värikoodin avulla. Sävyerot ovat hyvin pieniä, mutta sitten kun niitä katsoo kaukaa isossa pinnassa, pienetkin sävyerot näkyvät Helanderin mukaan voimakkaasti.
– Maalit on sävytetty täällä työmaalla annettujen mallien mukaan. Ne on tehty ammattimaalarien sanoin ”ranteella”, sanoo maalarimestari Raimo Laeslehto.
Hän on suunnitellut ja valvonut rappaus-, maalaus- ja kultaustöitä lukuisissa Helsingin kirkoissa, myös ortodoksikirkoissa.
Urakkaan kuuluu keskitornin ristin kultaus, joka on tehty edellisen kerran vuonna 2009. Pohjatöiden tekeminen on aloitettu. Työntekijöitä suojaa katos, sillä paikalla ei saa tuulla eikä vetää yhtään. Ennen lehtikultakerrosta risti maalataan kullanvärisellä pohjamaalilla.
– Jos jostain tietystä kohdasta lähtee rappaus tai maali ei kestä, pitää myös selvittää, miksi niin käy. Ohjautuuko sinne jostain vesiä? Laeslehto havainnollistaa.
Kellotaulun viisarit, numerot, kehykset ja koristeet irrotetaan, hiekkapuhalletaan, maalataan ja kullataan.
Pylvään pää on korjauksen tarpeessa.
Korjattu pylvään pää.
Ville Turkia kittaa pylvään koristeita.
Kipsireliefit kunnostetaan konservaattorityönä. Kuvassa yläsnousemuksen reliefi.
Kantavien pylväiden alaosia tutkitaan remontissa. Vielä ei ole onneksi merkkejä pakkasrapautumisesta.
Pylväiden vaarana on pakkasrapautuminen
Nyt tutkitaan myös kantavien pylväiden kunto. Kirkon 24 pylvästä ovat jatkuvasti alttiina sateelle. Pakkanen ja sula vuorottelevat, ja kosteus valuu juureen. Riskinä on pakkasrapautuminen, jolloin pylvään runkomateriaalit tiili ja laasti pyrkivät rapautumaan pikkuhiljaa hiekaksi.
– Mutta ensimmäisen tutkitun pylvään alaosa näytti odotettua paremmalta. Märkää oli, mutta ei hiekkaa. Vielä tutkitaan pylväitä rasitetummalta puolelta, Senaatintorin puolelta. Tiilirakenteiden sisälle on onneksi jo 1800-luvulla tehty takorautarakenteita. Muutenhan nämä palkit olisivat varmaan tuhannen päreinä, Kai Heinävaara sanoo.
– Carl Ludvig Engel oli erittäin taitava arkkitehti. Hän loi kaunista arkkitehtuuria, jossa oli jalot suhteet, mutta kaikki perustui suureen tekniseen taitoon, Vilhelm Helander toteaa.
Seinässä kiinni olevien koristepilasterien alapäissä tiili on jo rapautunut valurautakuorien sisällä. Korjattavaksi tulee ainakin kymmenkunta pilasteria.
Arkkitehti Vilhelm Helander esittelee Tuomiokirkon rakennuspiirustuksia. Ensimmäistä kertaa on saatu täydelliset piirustukset 172-vuotiaasta kirkosta, kun kookas rakennus kuvattiin dronella joka suunnasta.
Työmaahissiä ei käytetä tilaisuuksien aikana
Miten sitten rakennustyömaa, seurakunnan viikkotoiminta ja kesän vilkas turistikausi mahtuvat samaan taloon?
– Seurakunnalta tulee joka maanantai kahden viikon lista kirkon tilaisuuksista. Siitä selviää, milloin pitää olla hiljaa ja milloin ei saa ajaa hissillä. Koko työmaan pitää tietää, että hissiä ei käytetä kesken hautajaisia tai vihkimistä tai jotain muuta tilaisuutta. Hissi pitää kovaa meteliä, joka kuuluu sisälle, Heinävaara sanoo.
Julkisivuremontin pääurakoitsija on Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy. Työnjohtaja Aivar Verkin alaisuudessa toimii 14 työntekijää, ja mukana on useampia kansallisuuksia. Alihankkijoita on useita, esimerkiksi kipsikoristeita uusii Entisöinti Athene Oy ja kultaustyöt tekee kultaajamestari Harri Virtanen työryhmineen. Sähköurakoitsija on AnsWatti Oy.
Remontissa korjataan kaikki julkisivut, ikkunat ja vaurioituneet koristeet. Vesikatteesta korjataan huonot kohdat, muuten käyttöikää on vielä jäljellä. Julkisivuvalaistus oikaistaan ja puhdistetaan. Keskustornin risti ja kellon viisarit kullataan.
Koko remontin budjetti tulee olemaan noin 4–5 miljoonaa euroa. Lopullinen kustannus riippuu muun muassa siitä, paljonko pylväitä ja pilastereita joudutaan korjaamaan. Remontti valmistunee loka–marraskuun vaihteessa 2025. Tulevana talvena töissä pidetään muutaman kuukauden tauko sääolojen vuoksi.
Työmaahissistä on hyvät näkymät Kruununhaan kattojen ylle.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Rapatessa roiskuu – aikoinaan eräs remonttiporukka piilotti Helsingin tuomiokirkon räystään alle vodkapullon
Hyvä elämäHelsingin tuomiokirkkoa remontoidaan parhaillaan – ja on remontoitu ennenkin. Entisaikojen työmailla meno saattoi äityä välillä hurjaksikin, mutta ammattitaitoa arvostettiin.
