Hyvää pyhää: Vaikka elämä täällä loppuisi, yhteys ei lopu – helatorstaita vietetään Jeesuksen taivaaseen ottamisen muistoksi
Helatorstain nimi periytyy ruotsin kielestä ja tarkoittaa pyhää torstaita.
Voi noita pyhän kirjan ilmaisutapoja! Johanneksen evankeliumissa on kuvaus herkästä hetkestä. Jeesus jättää jäähyväisiä oppilailleen, mutta sanailun kierteet ovat sellaisia, että tilanteen koskettavuus meinaa hukkua monimutkaisuuden alle. Ensilukemalta jää soimaan vain muutama sana ja joukko kysymyksiä. Minne Jeesus tahtoo ottaa oppilaita mukaansa? Missä hän kirkastui? Kuka rakastaa ja ketä?
Monimutkaisten lauseiden takana on viisautta, jonka tiedetään nykyisen ihmismielen tutkimuksen mukaan lisäävän turvallisuuden tunnetta. Valmistautuminen antaa aikaa käsitellä tulevaa eroa. Ihminen tarvitsee sellaista. Jos läheinen tai ystävä katoaa äkillisesti elämästä, se jättää syvät jäljet. Jatkossa on vaikea luottaa pysyvyyteen ihmissuhteissa. Kipeää kohtaa varjellakseen ihminen helposti käpertyy itsensä ympärille.
Tällaista haavaa Jeesus ei halua jättää. Lähestyvän eron tullessa hän ennakoi ja kertoo lähdöstä oppilailleen. Hän rukoilee, tietenkin, ja hän puhuu tulevaisuuden kuvista. Kiemuraisten lauseiden takana on lohdullinen viesti. Hän ei halua eroa, vaan tahtoo olla ihmistensä kanssa. Sen takia vaikka elämä loppuisi, yhteys ei lopu, puhelee Jeesus.
Kirkkauden katseleminen ei sanoiksi puettuna ole kovin kummoinen lupaus, mutta sanojen takana tuo hetki on muutakin kuin valoa. Se on täyttymyksen kokemus. Ehkä sitä voisi verrata hetkeen, jolloin näkee vihdoin jotain kauan kaipaamaansa.
Vaikka Jeesus rukouksessaan puhuu siitä, kuinka hän on opettanut ja yhä opettaa Jumalan nimeä, voi ajatella hänen puhuvan ennemminkin Jumalan olemuksen tuntemisesta. Jeesuksen sanat kaivertavat kerros kerrokselta pois Vanhan testamentin kiivaan ja ankaran Jumala-kuvan. Sen sijaan Jeesus puhuu Isästään. Poikansa kautta hänen rakkautensa ulottuu kaikkiin ihmisiin. Jumalan olemus on kuin syleily, johon mahtuu mukaan.
Jäähyväisten aika
Helatorstain nimi periytyy ruotsin kielestä ja tarkoittaa pyhää torstaita. Silloin juhlitaan sitä, että Jeesus poistui näkyvästä maailmasta ja astui ylös taivaisiin. Sitä ennen hän oli ilmestynyt oppilailleen pääsiäisen ja ylösnousemuksensa jälkeen neljänkymmenen päivän ajan. Jotkut kristityt uskovat, että kuolleiden rakkaiden läsnäolon voi tuntea tai kokea unissa yhtä kauan aikaa.
14.5.
Helatorstaita vietetään Jeesuksen taivaaseen ottamisen muistoksi. Päivän raamatuntekstissä (Joh. 17:24–26) Jeesus rukoilee oppilaittensa puolesta ja valmistaa heitä tulevaan aikaan maailmassa ilman häntä.
Samastu ensimmäisen helatorstain kertomukseen
Jeesuksen taivaaseen astumisesta kerrotaan Raamatun Apostolien teot -nimisessä osassa. Siellä tapahtumaa kuvataan näin: ”Hänet otettiin taivaaseen apostolien silmien edessä. Pilvi vei hänet heidän näkyvistään...”
Lue tapahtuman koko kuvaus Apostolien tekojen ensimmäisestä luvusta. Pysähdy sitten miettimään, millainen kirjallinen kertomus se on. Jää pohtimaan, mikä hämmästyttää tai tökkii ja miksi. Ajattele tekstin ensimmäisiä kuulijoita ja sitä, mitä he halusivat ymmärtää Jeesuksesta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Hyvää pyhää: Rauha ja rakkaus tarvitsevat yhä puolestapuhujia
HengellisyysJeesuksen seuraajat on kutsuttu myös tänä päivänä kertomaan ihmisille anteeksiannosta ja parannuksen tarpeesta.
