”Jeesus otti pilven kuin taksin ja lähti” – Matti Myllykosken mukaan kristityn ei tarvitse omaksua Raamatun tekstien maailmankuvaa
Helatorstain raamatuntekstissä Jeesuksen taivaaseenastumisesta näkyy antiikin ihmisten ymmärrys maailmasta.
”Kun hän oli sanonut tämän, hänet otettiin ylös, ja pilvi vei hänet heidän näkyvistään.”
Kohtaus, jossa oppilaat tähyävät taivaalle Jeesuksen etääntyessä, tuo mieleen taivaalle kohoavan kuumailmapallon. Uusi testamentti käsittelee Jeesuksen taivaaseenastumista vain lyhyesti, ja sunnuntaisin kirkossa lausuttu uskontunnustus on vieläkin niukkasanaisempi: ”astui ylös taivaisiin”.
– Evankelista Luukkaan mukaan Jeesus otti pilven kuin taksin ja lähti. Ensimmäisille kristityille oli ongelmatonta ajatella, että taivas, jonne Jeesus meni, on konkreettinen paikka, sanoo Uuden testamentin tutkija Matti Myllykoski.
Myllykoski toteaa, että ensimmäiset kristityt olivat antiikin ihmisiä, joilla oli oman aikansa kolmikerroksinen maailmankuva.
Evankeliumi ei rakennu sen varaan, että ihmiset uskovat pelkkiä faktoja.
Ylhäällä oli taivas, jossa Jumala vallitsi taivaallisine sotajoukkoineen. Taivaankansi oli kuin kuparisepän takoma kupu, jonka yläpuolella olivat veden ja lumen varastot. Ihmisten asuttama maanpinta lepäsi pilarien tai perustusten varassa, ja sen alla oli sheol, kuolleiden valtakunta. Alhaalla velloivat myös maanalaiset vedet, jotka olivat peräisin syvästä alkumerestä.
Luukas vastasi lukijoidensa kysymyksiin
Kristitty fundamentalisti ajattelee, että vanhojen Raamatun kertomusten on oltava historiallisesti tosia. Ateisti taas saattaa tokaista, että kristittyjen pyhä kirja sisältää paikkaansa pitämättömiä taruja.
– Kumpikin on tavallaan oikeassa, mutta evankeliumi ei rakennukaan sen varaan, että ihmiset uskovat pelkkiä faktoja, Matti Myllykoski sanoo.
Myllykoski pitää kohtuuttomana vaatimuksena, että menneiden aikojen kristittyjen pitäisi olla luonnontieteelliseltä ja historialliselta tietämykseltään oman aikansa yläpuolella. Sen sijaan hän kääntää katseen tekstien symboliseen tasoon.
Luukas kirjoitti varhaisille kristityille, jotka tiesivät, että kuolleista noussut Jeesus oli poissa. Tästä seurasi kysymys, missä hän on nyt. Ilmassa oli myös vanha odotus Jumalan valtakunnan konkreettisesta toteutumisesta maan päällä.
Luukas vastasi selittämällä lukijoilleen, miten asiat tapahtuivat ja mikä niiden merkitys oli. Jeesuksen taivaaseen ottaminen liittyy lupaukseen Pyhästä Hengestä, jonka kautta Jeesus on läsnä kristityn elämässä.
– Emme enää usko varhaisten kristittyjen maailmankuvaan, mutta voimme jakaa sen, millä tavalla he käyttivät näitä tekstejä. Kyse on vuorovaikutuksesta Jumalan kanssa ja sanoista, joilla lähestymme häntä, Myllykoski sanoo.
– Ensimmäisille kristityille oli ongelmatonta ajatella, että taivas, jonne Jeesus meni, on konkreettinen paikka, Matti Myllykoski sanoo.
Raamatun tekstien merkitys ei riipu niiden erehtymättömyydestä
Matti Myllykoski on huomannut, että kristittyjen hengellinen elämä painottuu yhä enemmän henkilökohtaiseen kokemukseen: miten usko vaikuttaa sisimmässä ja minkälaisia tunteita ja ajatuksia sellaiset sanat kuin armo, Henki, synti ja vapaus herättävät?
– Näiden asioiden merkitys ei ole sidottu Raamatun erehtymättömyyteen. Kyse on siitä, millaisesta elämästä nämä tekstit viestittävät, minkälaisia tunteita ja ajatuksia ne herättävät ja millaisia ihmisiä meidän tulisi olla.
Myllykosken mukaan moni konservatiivinen kristitty pelkää, että sisäistä kokemusta painottava hengellinen elämä muuttuu uushenkisyydeksi. Häntä itseään asia ei huolestuta.
– Kristityn identiteetti kiinnittyy pitkään ja vahvaan traditioon. Olen itse identiteetiltäni kristitty enkä yleisuskonnollinen ihminen. Hengellinen kotini on vuorovaikutuksessa näiden tekstien kanssa.
Helatorstaita vietetään Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi. Tänä vuonna helatorstai on 26.5.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Hyvää pyhää: Rauha ja rakkaus tarvitsevat yhä puolestapuhujia
HengellisyysJeesuksen seuraajat on kutsuttu myös tänä päivänä kertomaan ihmisille anteeksiannosta ja parannuksen tarpeesta.
