– Mitään julistavaa näissä klubeissa ei ole, vaan kysymyksiä pyritään lähestymään niin objektiivisesti kuin mahdollista, sanoo Jussi Tuurna.
Säveltäjä Jussi Tuurna perusti uskonnonfilosofisen klubin – ”Tärkeintä on löytää kysymyksiä”
Isot kysymykset alkoivat vaivata Jussi Tuurnaa viisikymppisenä. Hän lähti opiskelemaan teologiaa ja löysi uskonnonfilosofian. Nyt hän haluaa jatkaa pohdintoja yhdessä toisten kanssa Hyvän Paimenen kirkolla Pakilassa.
Miksi maailmassa on pahaa? Millaisia ihmiskäsityksiä on olemassa? Mikä on uskonnon ja tieteen suhde? Tällaisia kysymyksiä säveltäjä Jussi Tuurna huomasi aikuisiällä pyörittelevänsä. Yli viisikymppisenä hän päätti vihdoin sukeltaa niihin syvemmälle ja palasi yliopistoon, tällä kertaa opiskelemaan teologiaa.
– Minulle oli järisyttävä kokemus tajuta, mitä uskonnonfilosofia on. Sehän yhdisti kaiken, mitä olin pohtinut vuosia, Tuurna muistaa.
Nyt hän valmistelee gradua, joka liittyy filosofi Hans Jonasin ihmiskäsitykseen. Graduaiheestaan hän innostui niin, että ”puhuisi siitä vaikka kuinka”. Tutkielman teon sivutuotteena syntyikin ajatus uskonnonfilosofisista klubeista yliopistokontekstin ulkopuolella. Tuurna tarjosi ideaa kotiseurakuntaansa Pakilaan, ja siellä innostuttiin heti.
Lopputulos: Hyvän Paimenen kirkolla istutaan takkatulen ääreen tänä keväänä neljänä keskiviikkoiltana. Tuurna pitää alustuksen ja johdattelee sen jälkeen rentoa keskustelua.
– Ajatus ei ole löytää vastauksia vaan miettiä yhdessä, mistä kaikista näkökulmista uskonnonfilosofisia kysymyksiä voisi lähestyä.
Ikiaikaiset kysymykset nostetaan pöydälle
Uskonnonfilosofia voi kuulostaa monimutkaiselta, mutta tosiasiassa se valottaa ajatusmalleja, jotka vaikuttavat jokapäiväisen yhteiskunnallisen keskustelun taustalla. Esimerkiksi erilaisia ihmiskäsityksiä on Jussi Tuurnan mielestä mielekästä pohtia jo siksi, että se auttaa ymmärtämään ihmisten erilaisuutta.
– Käsitteistö auttaa hahmottamaan, miksi me toimimme kuten toimimme, hän uskoo.
Tuurna lupaa, että uskonnonfilosofisilla klubeilla keskustelu ei ole korkealentoista teoriaa, vaan kiinnostavia asioita käsitellään ymmärrettävästi ja maanläheisesti.
Hän kaavailee klubien sopivan kaikenlaisille ikiaikaisista kysymyksistä kiinnostuneille ihmisille. Ei tarvitse kuulua Pakilan seurakuntaan tai edes kirkkoon, eikä tarvitse olla mitään pohjatietoa sen kummemmin uskonnosta kuin filosofiastakaan. Osallistujat saavat kysyä, vastata tai olla hiljaa, miten kukakin haluaa.
– Mitään julistavaa näissä klubeissa ei ole, vaan kysymyksiä pyritään lähestymään niin objektiivisesti kuin mahdollista.
Jussi Tuurna kuvattiin kirkon yläsalissa, jossa uskonnonfilosofinen klubi kokoontuu tänä keväänä neljä kertaa.
Jussi Tuurna tunnetaan taiteen kentältä
Työssään Jussi Tuurna on käsitellyt isoja aiheita aiemminkin, mutta taiteen kautta. Hän on vastannut musiikista esimerkiksi Pirkko Saision teatteriproduktioissa Homo!, Slava! Kunnia ja Musta Saara.
– Taiteessakin minua ovat kiinnostaneet eettiset kysymykset. Teologiassa käsitellään samoja asioita, mutta instrumentti on toinen, Tuurna summaa.
Ryhmien vetämisestä hänellä on niin ikään paljon kokemusta taiteen kentältä – hän on muun muassa opettanut musiikkia Teatterikorkeakoulussa viisitoista vuotta. Oman ajatteluapparaatin ja opetusosaamisen tuominen muiden iloksi kotiseurakuntaan tuntuu Tuurnasta mielekkäältä tavalta jakaa saatua hyvää.
– Kai minulla on jokin sisäinen eetos, että en halua hautoa pohdintojani yksin vaan uskon, että yhteinen jakaminen rikastuttaa kaikkia. Toivon, että klubien seurauksena löydämme ainakin uusia hyviä kysymyksiä!
Uskonnonfilosofinen klubi Hyvän Paimenen kirkon yläsalissa (Palosuontie 1) keskiviikkoisin 22.3., 5.4., 26.4. ja 10.5. kello 18.30–20. Ei ilmoittautumista. Lisätietoa: marita.toivonen@evl.fi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Onnellinen vaikka väkisin? – onnellisuustutkija Ilona Suojanen ja uskonnonfilosofi Sami Pihlström arvostelevat tämänhetkistä onnellisuusbuumia
Hyvä elämäOnnellisuus ei ole pelkästään omasta asenteesta kiinni eikä se voi olla elämän varsinainen päämäärä.
