Makena Triossa Baraka Issabu soittaa pianoa, Kasheshi Makena laulaa sekä soittaa perkussioita ja pasuunaa ja Magogo Makena soittaa kitaraa.
Kasheshi Makena johtaa kolmen tansanialaisen ”veljen” bändiä: ”Kotimaassani jokainen sellainen ihminen, jolle voin kertoa suruni ja iloni, on veljeni tai siskoni”
Makena Trio soittaa hengellistä musiikkia, sillä yhtyeen jäsenten maailmassa uskonto liittyy kaikkeen.
Jos tansanialainen kristillinen popmusiikki, suomalaisten virsien kulttuurienväliset sovitukset, improvisaatio ja musiikillinen keskustelu kiinnostavat, kannattaa suunnata Matteuksenkirkolle maaliskuun lopussa.
Makena Trion konsertti nimittäin yhdistää näitä kaikkia. Trion kolme jäsentä, Kasheshi Makena, Baraka Issabu ja Magogo Makena ovat kaikki tansanialaisia, Sibelius-Akatemiassa opiskelevia tai opiskelleita muusikoita. Luvassa on iltapäivä, jossa saa olla paikallaan mutta myös hytkyä mielensä mukaan.
– Soitamme hengellistä musiikkia, koska minun maailmassani uskonto liittyy kaikkeen. Sitä ei voi erottaa muusta elämästä, sanoo bändin nokkamies Kasheshi Makena.
Hän soittaa yhtyeessä kitaraa, perkussioita ja pasuunaa sekä laulaa.
Uskonto on kaiken elämän keskus
Vuonna 2024 perustettua Makena Trioa kuvaillaan monesti ”kolmen tansanialaisen veljen kokoonpanoksi”, mutta suomalaisessa mielessä se ei ole ihan totta. Kasheshi ja Magogo ovat kyllä saman perheen poikia, mutta Baraka ei ole heille sukua. Afrikkalaisessa mielessä miehet kuitenkin ovat nimenomaan veljiä keskenään.
Tämä on Kasheshi Makenan mielestä hyvin olennaista.
– Kotimaassani jokainen sellainen ihminen, jolle voin kertoa suruni ja iloni, on veljeni tai siskoni, Makena kuvaa.
Makena Trio on perustettu vuonna 2024. Siinä soittavat Baraka Issabu (vas.), Kasheshi Makena ja Magogo Makena.
Hänen mukaansa Tansaniassa elämää myös jaetaan näille veljille ja siskoille paljon enemmän kuin Suomessa. Makena on huomannut, että täällä ihmiset pelkäävät stressaavansa ystäviä omilla asioillaan.
Jakamiseen on toki myös arkisempi syy: ammattiapua ei ole Tansaniassa tarjolla kovin laajasti. Yhteisö korvaa sen.
– Jos joku ei saa apua veljiltä ja siskoilta, hän puhuu papille tai muulle uskonnolliselle johtajalle, Makena sanoo.
Siksi uskonto – oli se sitten kristinusko, islam tai jokin perinneuskonto – on Tansaniassa hänen mielestään kaiken elämän keskus. Sillä on siis muutakin merkitystä kuin uskonkysymysten jakaminen.
– Suomessa voi elää ilman uskontoa, Tansaniassa ei, Makena toteaa.
On elettävä luonnon kanssa harmoniassa
Kasheshi Makena muutti Suomeen suomalaisen naisen perässä vuonna 2012. Nykyään he ovat naimisissa ja kolmen lapsen vanhemmat. Perhe asuu nykyään Laukaassa Keski-Suomessa, mutta tuntiopetus Sibelius-Akatemiassa ja bändihommat tuovat Makenan usein Helsinkiin. Makena Trion lisäksi hän kuuluu muun muassa Helsinki-Cotonou Ensembleen ja Indaba-yhtyeeseen.
Makena puhuu 9-, 7- ja 4-vuotiaille lapsilleen kotona swahilia. Hän kuvaa rakentaneensa elämästään sekoituksen tansanilaista ja suomalaista kulttuuria.
– Tärkeintä minulle on kaikkien ihmisten tasa-arvo. Suomessa ihmiset saavat valita, miten elävät. Se on hyvä asia, hän sanoo.
Kasheshi Makena (keskellä) johtaa Makena-trioa. Trio esiintyy maaliskuussa Matteuksen kirkossa Helsingissä.
Tansaniasta hän kantaa mukanaan ajatusta siitä, että on elettävä harmoniassa luonnon kanssa. Se tuo elämään tasapainoa. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi Makenan ajatuksessa ruoasta.
– Kun olen kouluvierailulla ja lapset kysyvät, mikä on lempiruokani, en osaa vastata. Minusta se ei ole olennaista. Syön sitä, mitä saan syödäkseni – en mieti, onko se lempiruokaani, hän sanoo.
Hän pyrkii syömään paljon vihanneksia ja hedelmiä ja välttämään karkkeja, jotka ovat hänestä kaukana luonnollisesta ravinnosta.
– Suomessa ihmiset ovat tottuneet syömään tällaisia asioita. Mutta kaikki on valintaa. Yritän elää niin, että olen hyvä itselleni ja ympäristölle.
Suomalainen energia suuntautuu sisäänpäin
Tansaniassa Makena kuului herrnhutilaiseen seurakuntaan. Lapsesta asti hän lauloi sen kuorossakin. Suomessa lähimmäksi vastineeksi löytyi luterilainen seurakunta. Meno on aika erilaista kuin kotimaassa, jossa jumalanpalveluksessa saattoi olla neljäkin eri kuoroa laulamassa.
Kokemus luterilaisesta kirkosta muodostui kuitenkin Makenalle kiinnostavaksi. Hän tulkitsee sitä suomalaisen kulttuurin läpi.
– Suomalaisessa, mollipainotteisessa jumalanpalveluksessa koen sisäistä rauhaa, Makena kuvaa.
Hänestä mollisävellaji tulkitaan turhaan surumieliseksi. Hänestä se vain kutsuu ajattelemaan enemmän kuin duuri. Suomalaisissa kirkossakävijöissä on hänestä kyllä energiaa, mutta se suuntautuu sisään päin.
– Täällä jumalanpalveluksessa ihmisten täytyy työskennellä enemmän. Tansaniassa laulamme paljon pentatonisella asteikolla ja duurissa – energia annetaan yleisölle valmiimpana, Makena selittää.
Perkussio-soittimet, esimerkiksi pullokurpitsasta tehty calabas, tuovat oman säväyksensä Makena Trion musisointiin.
Tällaisten kulttuurierojen väliin Makena Trio haluaa rakentaa siltaa. Matteuksenkirkon konsertissa on luvassa paitsi musiikkia, myös puhetta kappaleista. Laulujen taustat ovat nimittäin Makenan mielestä yhtä olennaisia kuin itse laulut.
– Haluan, että ihmiset saavat ajateltavaa. Pointti ei ole siinä, että he katsovat vain meitä lavalla, Makena summaa.
Makena Trion monikielinen konsertti 28. maaliskuuta kello 16 Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3.
Englanninkielinen messu on kuin sukukokous
Matteuksenkirkolla Itäkeskuksessa on säännöllistä toimintaa kansainväliselle yhteisölle. Siellä toimii St. Matthew’s International Lutheran Church, joka palvelee Helsingin alueen kristittyjä englanniksi. Se on osa Helsingin seurakuntayhtymän toimintaa, mutta mukaan ovat tervetulleita kristityt kaikista kirkkokunnista.
– Meillä on noin 200 aktiivista kävijää, ja usein messussa on ainakin 30 eri kansallisuutta. Kaikki eivät puhu englantia äidinkielenään, sanoo Helsingin seurakuntayhtymän englanninkielisen seurakuntatyön pappi Anna Poutiainen.
Joka sunnuntai kello 14 pidettävä messu on toiminnan ydin. Poutiainen kuvaa, että se on kuin ”yhteisöllinen sukukokous”.
– Moni kokee messun lepopaikaksi, koska siellä kaikki tulevat eri taustoista eikä tarvitse yrittää sopeutua koko ajan, hän tietää.
Messun lisäksi St. Matthew’silla on arkiviikolla erilaisia ryhmiä. Tällä hetkellä toiminnassa ovat esimerkiksi raamattupiiri, neulekahvila ja kuoro.
Yhteisö löytyy Facebookista nimellä St. Matthew’s International Lutheran Church, Helsinki ja Instagramista nimellä st.matthewshelsinki.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kastettujen espoolaisvauvojen kunniaksi istutetaan puita Tansaniaan – puut auttavat torjumaan ilmastonmuutosta
AjankohtaistaPuita lapsille -hankkeen ansiosta on istutettu jo 7 500 puuntaimea Morogon hiippakunnan alueelle.
