Kirkko saa valtionrahoitusta korvaukseksi siitä, että se hoitaa esimerkiksi hautaustoimea.
Kirkkohallitus lausunnossaan: hallituksen esittämät leikkaukset rikkoisivat perustuslakia ja uhkaisivat nostaa hautausmaksuja
Kirkkohallituksen kansliapäällikön Pekka Huokunan mukaan leikkaukset asettaisivat kirkkoon kuuluvat epäreiluun asemaan.
Kirkon yhteiskunnallisten tehtävien valtion rahoitukseen esitetty leikkaus olisi vastoin perustuslakia, heikentäisi yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeää toimintaa ja uhkaisi nostaa hautaustoimen maksuja.
Näin totesi kirkkohallituksen täysistunto 21. elokuuta antamassaan lausunnossa. Lausunto liittyy hallituksen esitykseen, jolla muutettaisiin kirkon valtionrahoitusta koskevaa lakia. Toteutuessaan hallituksen esitys laskisi kirkon valtiolta saamaa rahoitusta sille määrättyjen yhteiskunnallisten tehtävien hoidosta noin 20 miljoonalla eurolla.
Lainkohdat, joita leikkaukset voisivat toteutuessaan rikkoa, ovat perustuslain 6 §:ssä säädetty syrjintäkielto sekä 11 §:ssä säädetty uskonnonvapaus. Kokonaisturvallisuus-näkökulma taas tarkoittaa sitä, että vainajia pitää pystyä hautamaan ja säilyttämään kaikissa olosuhteissa.
Hautaustoimen maksujen nousu tarkoittaisi kirkkohallituksen arvion mukaan sitä, että jos leikkaukset toteutuvat, se nostaisi hautausmaksua noin 400 eurolla, jos lisäkustannus viedään suoraan hautaustoimesta perittäviin maksuihin.
Yhä pienempi joukko maksaa kaikkien kulut
Kirkkohallituksen kansliapäällikön Pekka Huokunan mukaan leikkausesitykseen liittyy yhdenvertaisuusongelma. Kirkkoon kuuluvat kustantavat suurelta osin myös kirkkoon kuulumattomien hautaukset.
– Jos rahoituksesta leikataan pois 20 miljoonaa, silloin se kattaa enää noin puolet hautaustoimen kuluista, hän arvioi.
Kulut on kuitenkin katettava jotenkin. Tällöin jäljelle jää Huokunan mukaan kaksi vaihtoehtoa: hautaustoimen maksujen nostaminen tai se, että seurakunnat maksavat myös hautaustoimen ylläpidosta.
– Kirkollisveron maksamiseen osallistuu noin 65 prosenttia väestöstä eli 65 prosentin maksamia varoja käytetään sadan prosentin kulujen maksamiseen. Siinä kirkon jäsenet joutuvat epäoikeudenmukaiseen asemaan. Perusongelma on siis se, että yhä pienempi osa maksaa kaikkien kuluja.
Huokuna arvioi, että ajatus kirkon saaman rahoituksesta leikkaamisesta on varmasti näyttänyt äkkiseltään helpolta poliittiselta ratkaisulta säästöjen synnyttämiseksi ja on siksi edennyt.
– Lainsäädännöllinen ongelma on kyllä varmasti virkamiesten tiedossa.
Entä voiko leikkauksissa olla kyse periaatteesta eli siitä, että kirkon asemaa yhteiskunnassa halutaan muuttaa?
– En usko, mutta kyllähän tämä muuttaa kirkon asemaa, Huokuna sanoo.
”Toivomme, että myös oikeuskansleri ottaisi kantaa”
Hallituksen leikkausehdotukset perustuvat hallituksen sopeuttamistoimiin liittyviin päätöksiin, joiden seurauksena kirkollisveron tuoton arvioidaan kasvavan reilusti. Kirkkohallitus kuitenkin muistuttaa, että kirkollisverotulot ja valtion rahoitus eivät ole toisiinsa rinnastettavia kirkon tulolähteitä. Kirkollisveroa käytetään seurakunnalliseen toimintaan, eikä sillä kateta esimerkiksi hautaustoimen kuluja.
Kirkon saama valtion rahoitus on korvausta sille annettujen lakisääteisten tehtävien hoitamisesta. Suurimman osan nielee hautaustoimi, sillä kirkko vastaa kaikkien vainajien, myös kirkkoon kuulumattomien hautaamisesta. Lisäksi sen tehtävänä on pitää huolta laajan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja ylläpitää osaltaan väestökirjanpitoa. Kirkollisveroa käytetään seurakunnalliseen toimintaan.
Hallituksen budjettiriihi on 3.–4. syyskuuta ja talousarvioesitystä käsitellään ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnan kokouksessa sekä valtioneuvoston yleisistunnossa 23. syyskuuta.
– Viime kädessä maan hallitus joutuu ottamaan asiaan kantaa. Toivomme, että myös oikeuskansleri ottaisi kantaa perustuslailliseen ongelmaan, joka tässä syntyy, koska eihän tämä oikein mene, Pekka Huokuna sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Hautaustoimi tasapainoilee kiristyvän taloutensa kanssa – toiminnan rahoitusta uhkaa kaksi suurta muutosta
AjankohtaistaHautaustoimen kuluja ovat kasvattaneet kohonneet kustannukset, mutta myös kuolleitten määrän kasvu.
