null Pilkattiinko olympialaisten avajaisissa kristinuskoa? Piispa Teemu Laajasalo rauhoittelee kohua

Kuvakaappaus Yle Areenasta Pariisin olympialaisten avajaisten tallenteesta. Kohun aiheuttaneessa  kohtauksessa oli mukana drag-esiintyjiä ja heidän keskellään dj Barbara Butch.

Kuvakaappaus Yle Areenasta Pariisin olympialaisten avajaisten tallenteesta. Kohun aiheuttaneessa  kohtauksessa oli mukana drag-esiintyjiä ja heidän keskellään dj Barbara Butch.

Ajankohtaista

Pilkattiinko olympialaisten avajaisissa kristinuskoa? Piispa Teemu Laajasalo rauhoittelee kohua

Olympialaisten avajaisten yhtä kohtausta on syytetty siitä, että se olisi ollut parodia Leonardo da Vincin maalauksesta Viimeinen ehtoollinen. Kohu aiheesta levisi ympäri maailmaa.

Useat uskonnolliset johtajat ympäri maailmaa ovat ottaneet kantaa Pariisin olympialaisten avajaisissa olleeseen kohtaukseen, jota he ovat pitäneet kristinuskoa pilkkaavana.

Kohtauksessa oli mukana drag-esiintyjiä ja heidän keskellään dj Barbara Butch, joka tunnetaan seksuaalivähemmistöjen puolestapuhujana. Lavalla oli myös siniseksi värjätty mies, joka esitti kreikkalaista jumalhahmoa Dionysosta. Esiintyjät seisoivat muotinäytöslavan takana hetken asetelmassa, joka toi monille mieleen Leonardo da Vincin kuuluisan maalauksen Viimeinen ehtoollinen.

Ranskan katoliset piispat julkaisivat avajaisia seuraavana päivänä kannanoton, jossa he kiittivät avajaisia ilon ja kauneuden hetkistä. Samalla he ilmaisivat huolensa siitä, että seremoniassa oli valitettavasti kohtauksia, jotka pilkkasivat kristinuskoa.

Lenoardo da Vincin Viimeinen ehtoollinen. Maalaus perustuu Raamatun kaikissa evankeliumeissa kuvattuun kohtaukseen, jossa Jeesus ilmoittaa yhden opetuslapsistaan pettävän hänet. Maalaus sijaitsee Santa Maria delle Grazien kirkon ruokasalissa Milanossa. Kuva: wikimedia commons

Lenoardo da Vincin Viimeinen ehtoollinen. Maalaus perustuu Raamatun kaikissa evankeliumeissa kuvattuun kohtaukseen, jossa Jeesus ilmoittaa yhden opetuslapsistaan pettävän hänet. Maalaus sijaitsee Santa Maria delle Grazien kirkon ruokasalissa Milanossa. Kuva: wikimedia commons

Myös monet muut katoliset piispat ympäri maailmaa ottivat asiaan kantaa. Muun muassa italialainen arkkipiispa Vincenso Paglia, Maltan arkkipiispa Charles Scicluna ja yhdysvaltalainen piispa Andrew Crookston totesivat The Cruxin mukaan, että kyseessä oli parodia Da Vincin maalauksesta ja esitys pilkkasi siten ehtoollista.

Kohtausta kritisoivat myös esimerkiksi Egyptin koptikirkko, Britannian evankelisen allianssin johtaja Gavin Galver ja Yhdysvaltain edustajainhuoneen republikaaninen puhemies Mike Johnson sekä Elon Musk omistamassaan X-palvelussa.

Suomessa asiaan reagoi muun muassa perussuomalaisten ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio. Hän piti avajaisia ”pride-liberaalien näytöksenä” ja arvosteli kohtausta, joka toi hänellekin mieleen Viimeisen ehtoollisen. Tavio kutsui Helsingin Sanomissa avajaisia ”seksuaaliseksi friikkishow’ksi” ja ”woke-showksi”.

Olympialaisten järjestelykomitea: ”Tarkoitus ei ollut loukata”

Sosiaalisessa mediassa nostettiin varsin pian esille se, että kohtauksen mallina ei olisi ollut Leonardo Da Vincin maalaus, vaan hollantilaisen taiteilijan Jan van Biljertin teos Jumalten pidot. Taulu liittyy kreikkalaisiin jumalhahmoihin ja siten olympialaisten syntyjuuriin antiikin Kreikassa.

Kyseinen maalaus on esillä Musée Magninissä Dijonissa Ranskassa, ja museo nosti itsekin asian esiin X-palvelussa. The New York Timesin haastattelema australialainen taidehistorioitsija Sasha Grishin piti tästä huolimatta viittauksia Da Vinciin selvinä asetelman samankaltaisuuden vuoksi. Taidehistorioitsija Louise Marshall oli toisella kannalla muun muassa jo siksi, että drag -tanssijoita oli 17 eikä 12, kuten opetuslapsia.

Pariisin olympialaisten järjestäjät esittivät joka tapauksessa sunnuntaina anteeksipyynnön avajaisseremonian kohtauksesta. ”Tietenkään ei ole ollut tarkoitus loukata mitään uskonnollista ryhmää”, olympiakomitean tiedottaja Anne Descamps sanoi. Hänen mukaansa tarkoitus oli tuoda esille yhteisöjen suvaitsevaisuutta

Avajaisten taiteellinen johtaja Thomas Jolly sanoi, että hänen ajatuksensa oli ottaa moninaisuuden kautta kaikki mukaan, eikä loukata mitään uskonnollista ryhmää. Teos ei hänen mukaansa viitannut Viimeiseen ehtoolliseen vaan pakanallisten jumalten juhlaan.

Esityksessä mukana ollut Hugo Bardin oli pettynyt järjestäjien anteeksipyyntöön, sillä hänen mielestään esityksessä ei ollut mitään sellaista, jolla olisi haluttu vahingoittaa ketään. Hänen mukaansa esitystä kritisoivia ihmisiä ei vaivaa maalauksen jäljittely, vaan se, että seksuaalivähemmistöön kuuluvat ihmiset tekevät niin. Bardin kommentoi asiaa uutistoimisto Reutersille.

Piispa Teemu Laajasalo suosittelee kaikille aihepiiristä kiihtyneille olympialaisten suorituksista nauttimista ja käyntiä Pyhän Laurin kirkossa Vantaalla, jonka alttaritaulussa on yksi mukaelma ihan oikeasta Viimeisestä ehtoollisesta. Kuva: Esko Jämsä

Piispa Teemu Laajasalo suosittelee kaikille aihepiiristä kiihtyneille olympialaisten suorituksista nauttimista ja käyntiä Pyhän Laurin kirkossa Vantaalla, jonka alttaritaulussa on yksi mukaelma ihan oikeasta Viimeisestä ehtoollisesta. Kuva: Esko Jämsä

Piispa Teemu Laajasalo: ”Kristinusko perustuu siihen, että Jeesus on pilkattu”

Helsingin piispa Teemu Laajasalo tarttui aiheeseen sosiaalisessa mediassa julkaisemassaan kannanotossa. Hän ei ollut avajaisia seuratessaan edes huomannut koko kohtausta. Kun hän katsoi kohtauksen uudelleen, sen hahmottaminen ivalliseksi mukaelmaksi rakkaasta maalauksesta ei ollut helppoa.

”Da Vincin Viimeisessä ehtoollisessa on Jeesus ja 12 opetuslasta aterioimassa samalla puolella pöytää. Tässä olympialaisten spektaakkelissa väkeä tuli ja meni määrätön määrä edestakaisin, pöytää ei ollut lainkaan vaan muotinäytöslava ja lavan päällä käveli mallit ja väkeä istui molemmin puolin lavaa. Joku näki kuvastossa hurmion jumala Dionysoksen, toinen smurffin ja kolmas kaikkea tätä,” Laajasalo kirjoitti.

Tulemmeko kiihtyessämme itse ivalliseksi mukaelmaksi omasta pyhyyden puolustamisestamme?

”Siitä heräsikin kysymys, ei kai vain meitä haluta yksittäisellä pysäytyskiertokuvalla kiihdyttää? Tulemmeko kiihtyessämme itse ivalliseksi mukaelmaksi omasta pyhyyden puolustamisestamme?” Laajasalo jatkoi.

Hän totesi olevansa sananvapauden ystävä ja että kaikenlaiselle puheelle ja myös pilkalle pitää olla tilaa. Kristuksen pilkkaaminen ei Laajasalon mukaan oikein onnistu, kun koko usko perustuu siihen, että Jeesus on pilkattu ja häväisty, samalla heikkoudessaan vahvin, ja valloittaa maailman pelon sijasta täydellisellä rakkaudella.

”Vaikka sananvapautta on ja kristittyjen Jumalan pilkkaaminen ei jumaluusopillisesti ole kovin helppoa, niin eihän Jumalan pilkkaaminen mielestäni mitenkään tyylikästä tai viisasta ole, ei varsinkaan tilaisuuksissa, missä yritetään yhdistää miljardeja ihmisiä.”

Tästä kuitenkin Laajasalon mukaan seuraa kaikkein olennaisin kysymys. Yritettiinkö tässä sittenkään pilkata Jumalaa?  ”Oliko sittenkin kysymys siitä, että näytökseen liitettiin ja liittyi erilaisia kulttuurien kerroksia, häilyvästi ja katsojan silmiin joko jääden tai ne sivuuttaen? Kun ei ole täysin selvää pilkan aietta, niin ehkä sellaista ei kannata myöskään rakentaa.”

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Kolumni: Satiirin tarkoitus on käsitellä kulttuurin kipupisteitä, ei pilkata muita

Puheenvuorot

Länsimainen kulttuuri vilisee viitteitä kristinuskoon, koska se on osa kollektiivista ymmärrystämme. Satiirin tekijän tulisi olla rehellinen omista motiiveistaan, Ella Luoma kirjoittaa.




Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.