Perinteisten romanilaulujen kerääjä, laulaja Hilja Grönfors laulaa aina konserteissaan sekä suomen kielellä että romanikielellä.
Hilja Grönfors on yksi harvoista romanien perinteisten laulujen taitajista – ”Vanhoissa lauluissa jaetaan varoituksia ja elämänohjeita”
Kun Hilja Grönfors oli lapsi, laulut kuuluivat jokapäiväiseen arkeen. Elämäntyönsä hän on tehnyt romanien musiikkiperinteen kerääjänä ja esittäjänä.
Kaikkialla laulettiin. Sen Hilja Grönfors muistaa omasta lapsuudestaan. Kun yksi aloitti laulun, siihen yhtyi toinen, pian kolmas ja lopulta kaikki olivat mukana. Kukaan ei sopinut etukäteen, milloin ja missä musisoidaan, eikä lauluja esitetty kenellekään. Ne olivat osa tavallista yhdessäoloa.
Romanien perinteiset laulut kertovat kaikenlaisista elämäntilanteista. Sanoituksilla on ollut iso sosiaalinen merkitys. Laulamalla on annettu elämän ohjeita ja käsitelty myös asioita, joista on ollut hankala puhua. Lapsia ja nuoria on opetettu sekä aikuisia varoiteltu.
– On esimerkiksi opetuslauluja, varoituslauluja, markkinalauluja, miesten lauluja ja rakkauslauluja, Grönfors sanoo.
Osa perinteisistä romanilauluista kertoo myös rakkaudesta ja elämäniloista.
– Vanhat laulut on esitetty ilman säestystä, ne ovat tunnelmaltaan erittäin haikeita ja niiden tunneskaala on suuri. Ne ovat kertomuksia ja tarinoita romanien elämän todellisuudesta kautta historian.
Romanilaulut poikkevat muista vanhoista lauluista
Suomalaisten romanien laulut poikkeavat paljon muusta suomalaisesta vanhasta musiikista ja myös muiden maiden romanien musiikista. Erittäin vanha tyyli, jolla romanilauluja on laulettu, on Grönforsin mukaan säilynyt Suomessa melko puhtaana ja lähellä alkuperäistä tyyliä. Muualla Euroopassa siihen on yhdistynyt enemmän iskelmällisyyttä.
Hän sanoo, että perinteisten romanilaulujen taitajia on jäljellä enää vähän. Vanhat ihmiset, jotka osasivat niitä kunnolla, ovat jo edesmenneitä. Romanimusiikkia on vielä jäljellä, mutta se ei ole enää samaa. Ajan mittaan kulttuuri on muuttunut ja musiikki sekä ihmiset sen mukana.
– Koska vanhoja lauluja ei ole kirjoitettu ylös eikä nuotitettu, niiden sävelet ja sanat ovat päässeet muuttumaan. En ole tavannut nuoremman polven ihmisiä, jotka osaisivat niitä.
Aika harva valtaväestöön kuuluva on kuullut meidän omaa kieltämme.
Lauluja on esitetty paljon romanikielellä, mutta nykyään enemmän suomeksi. Romanikielen osaajien määrä on vuosikymmenien aikana vähentynyt.
– Minä laulan konserteissani aina myös omalla kielelläni. Mielestäni on tärkeää, että meillä on oma kieli, kulttuuri ja musiikki. Me romanit olemme asuneet tämän maan kamaralla jo viisisataa vuotta ja olemme sataprosenttisesti suomalaisia, mutta aika harva valtaväestöön kuuluva on kuullut meidän omaa kieltämme.
Matkoilla mukana vain kynä, paperi ja kitara
Hilja Grönfors on tehnyt elämäntyönsä romanien musiikkiperinteen kerääjänä ja esittäjänä. Hän on vuosikymmeniä kiertänyt ympäri Suomea tallentamassa romanien perinnelauluja.
– Minulla ei ollut matkoilla mukana mitään muuta kuin kynä, paperi ja kitara. Melodian painoin mieleeni ja sanat kirjoitin paperille. Jos vieläkin saan kiinni vanhan laulun, jota minulla ei vielä ole, otan sen ylös.
Lukuisat laulut ja melodiat, jotka hän on kerännyt matkoillaan, ovat säilyneet hyvin muistissa. Tallentamansa musiikin lisäksi hän säveltää ja sanoittaa omaa musiikkia ja esittää sitä konserteissa sekä Suomessa että ulkomailla – aina siellä mihin hänet tilataan.
Ansioistaan romanien lauluperinteen taitajana ja tallentajana Taideyliopisto on myöntänyt hänelle vuonna 2024 taiteen kunniatohtorin tittelin ja tasavallan presidentti taiteen akateemikon arvonimen.
Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat Latšo Džinta -yhtye, Hilja Gröfors trio ja muut kokoonpanot, joiden kanssa hän on esiintynyt pitkään. Hänen mukaansa niillä on merkittävä osuus kaikessa, mitä hän on saavuttanut musiikin saralla.
Laulu ja laulun tarina -konsertti Kai tu džaha? – Minne kuljet? to 23.4. klo 18.30 Espoossa Laaksolahden kappelissa, Ylänkötie 16. Hilja Grönfors trio esiintyy. Kahvia ja teetä klo 18 alkaen. Vapaa pääsy.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Minulle on tärkeää, että romanikansa saa kuulla Jumalan puhuvan omalla kielellään” – Tuula Åkerlund kääntää Raamattua romanikielelle
Ajankohtaista HengellisyysMarkuksen evankeliumin kääntäminen Suomen romanikielelle on loppusuoralla. Tuula Åkerlundin mukaan käännöstyöllä on merkittävä rooli uhanalaisen kielen säilyttämisessä.
