Tuula Åkerlund kasvoi perheessä, jossa romanikieltä käytettiin päivittäin arkikielenä suomen rinnalla.
”Minulle on tärkeää, että romanikansa saa kuulla Jumalan puhuvan omalla kielellään” – Tuula Åkerlund kääntää Raamattua romanikielelle
Markuksen evankeliumin kääntäminen Suomen romanikielelle on loppusuoralla. Tuula Åkerlundin mukaan käännöstyöllä on merkittävä rooli uhanalaisen kielen säilyttämisessä.
Vantaalainen Tuula Åkerlund on tehnyt elämäntyönsä romanikulttuurin ja -kielen säilymisen parissa. Puolitoista vuotta sitten Kirkkopalvelut ry:hyn kuuluvan Romano Mission toiminnanjohtajan tehtävistä eläkkeelle jäänyt Åkerlund on vaikuttanut romanien hengelliseen, sosiaaliseen ja kielelliseen asemaan.
– Mummoni puhui oikein kaunista romanikieltä. Kasvoin perheessä, jossa romanikieltä käytettiin päivittäin arkikielenä suomen rinnalla, Åkerlund kertoo.
Käännöstiimiin kuuluu viisi jäsentä: neljä romanikielen asiantuntijaa ja Raamatun sisällön asiantuntija. He ovat juuri saamassa päätökseen Markuksen evankeliumin käännöstyön. Tehtävää on vielä kuitenkin edessä, sillä lukujen 9–16 käännökset tarkistetaan vielä useaan kertaan, ensimmäisen kerran elokuussa.
Ensimmäisen romanikielisen käännöksen Markuksen evankeliumista julkaisi vuonna 1970 Pertti Valtonen.
– Valtosen käännös toimi hyvänä pohjana työllemme. Olemme kuitenkin tehneet ison työn alusta alkaen ja päivittäneet tekstit kokonaisuudessaan, sillä vanha käännös sisälsi esimerkiksi suomenkielisiä sanoja.
Åkerlundin lisäksi kääntäjiin kuuluvat erityisasiantuntija ja romanikielen opettaja Miranda Vuolasranta, teologi ja filosofian tohtori Henry Hedman sekä erityissuunnittelija Henry Lindgren. Raamatunkäännöstyön johtava asiantuntija Chris Pekka Wilde Suomen Pipliaseurasta toimii Raamatun käännöstyön ja sisällön asiantuntijana.
Valmiin evankeliumin julkistamistilaisuus on tarkoitus järjestää seuraavana romanien kansallispäivänä 8.4.2026. Evankeliumi suunnitellaan julkaistavaksi kaksikielisenä painettuna kirjana sekä verkkoversiona.
Romanikieli on vaarassa kadota
Romanikieli on UNESCO:n kieliluokituksessa määritelty vakavasti uhanalaiseksi kieleksi. Suomen romanikielen, eli kaalen tai kaalomurteen, asema on erityisen haavoittuvainen. Romaneja arvioidaan olevan Suomessa noin 10 000–14 000, joista kielen osaajia on enää vain murto-osa.
– Kielitaito kulkee ikäportaittain, minun ikäpolveni ja vanhemmat puhuvat parhaiten. Mitä nuoremmaksi mennään, sitä heikommin kieltä osataan. Nuorimmat osaavat enää vain sanoja sieltä täältä.
Kaikki yhteisön jäsenet eivät myöskään ymmärrä kielen tärkeyttä ja arvoa. Tuula Åkerlund toivoo, että Raamatun käännökset voisivat avata yhteyden omaan kulttuuriperintöön ja uskoon.
– Jos kielen eteen ei tehtäisi mitään, saattaisi se kadota jo kahden sukupolven aikana. Siksi Markuksen evankeliumin julkaisu tulee sisältämään romanikielisen käännöksen rinnalla myös suomenkielisen version, jotta romanit voivat samalla oppia siitä ja tarkistaa sanojen merkityksiä.
Romanikieltä on puhuttu Suomessa 1500-luvulta saakka, kun romanit saapuivat Suomeen. Kieli on säilynyt ennen kaikkea puhuttuna kielenä sukupolvelta toiselle.
Käännöstyö ei ole vain tekstin perkaamista sana sanalta, vaan merkitysten ja tekstien tunnelman välittämistä lukijalle.
Kielen säilyttämisen tavoite on kirjattu Suomen romanipoliittiseen ohjelmaan, jolla pyritään lisäämään vähemmistön yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa.
Opetushallitus perusti vuonna 2020 romanikielen taitajien asiantuntijaryhmän, joka laati kielelle elvytysohjelman. Uuden testamentin käännöshanke on yksi elvytysohjelman toimenpiteistä. Elvytysohjelman ja käännöshankkeiden ansiosta kielen kirjoitettu muoto on kehittynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä.
Käännöstyö on hengellisesti merkityksellistä ja kielellisesti vaativaa
Käännöstiimi on viettänyt paljon aikaa yhdessä käyden tekstejä läpi sekä kielellisestä että teologisesta näkökulmasta. Työskentelyyn kuuluu paljon keskustelua ja rukousta.
Tuula Åkerlund tekee käännöstyötä usein keittiön pöydän ääressä. Työskentelyn apuna on romanikielen sanakirjoja sekä vanhempia Raamatun käännöksiä eri kielillä, esimerkiksi kaksikielinen kreikka-suomi Raamattu. Toisinaan tiimi kokoontuu käännöstyötä organisoivan Pipliaseuran tiloihin työskentelemään yhdessä.
Työhön kuuluu romanikielisen hengellisen sanaston luomista ja soveltamista.
Käännöstyö ei ole vain tekstin perkaamista sana sanalta, vaan merkitysten ja tekstien tunnelman välittämistä lukijalle.
– Monet Raamatun käsitteet, kuten vanhurskaus (romanikielellä horttodžintano), armo (nooda) ja synti (groȟȟos), eivät ole yksiselitteisiä edes suomeksi. Työhön kuuluu siis paljon romanikielisen hengellisen sanaston luomista ja olemassa olevan sanaston soveltamista.
Hengellisten tekstien kääntämiseen uhanalaiselle kielelle kuuluu myös konkreettista kielen kehitystyötä.
– Jos jotakin sanaa tai käsitettä ei ole olemassa romanikielellä, olemme pyrkineet löytämään jonkin yhtymäkohdan jo olemassa olevaan sanaan. Tällä tavalla olemme luoneet vaikkapa verbejä substantiiveista. Harvoin siis aivan tyhjästä luomme uusia sanoja. Toinen vaihtoehto on tukeutuminen kansainväliseen lainasanaan, kuten ”traditio”.
Tuula Åkerlund uskoo, että romanien herkkyys hengellisiin asioihin kumpuaa kiertolaisuuden ajoista ja syrjityn kansan identiteetistä.
Kiertävä ja syrjitty kansa haki turvaa Jumalasta
Usko näkyy vahvasti romaniyhteisön arjessa ja elämässä. Tuula Åkerlund uskoo, että hengellisyyden suuri merkitys yhteisölle kumpuaa historiasta.
Romanien historia on traaginen, sillä kiertävä kansa on kohdannut paljon halveksuntaa ja syrjintää. Åkerlundin mukaan tämä on johtanut siihen, että romaneilla on syrjityn kansan identiteetti.
– Romanit ovat hakeneet turvaa Jumalasta, että ainakin Taivaan Isä välittää ja suojelee. Uskon, että kiertolaisuuden ajoista ja syrjityn kansan identiteetistä kumpuaa herkkyys hengellisiin asioihin, joita suurin osa romaneista kunnioittaa ja arvostaa.
Åkerlund kertoo koko perheensä työskentelevän järjestelmällisesti myös romanien kohtaamien ennakkoluulojen murtamiseksi.
– Haluamme näyttää romaniudesta myös toisen puolen ja luoda arvoa omalle kulttuurillemme. Itse sain vahvat juuret, mutta osalla romaneista asia ei valitettavasti ole näin. Ymmärrettävästi se jättää jäljet, jos koet olevasi toisen luokan kansalainen. Onneksi Suomen kansainvälistyminen on muuttanut yhteiskuntaa avoimemmaksi.
Kun Jumalan sanaa voi lukea omalla äidinkielellään, se kertoo, että mekin olemme Jumalan huomion ja armon kohteena.
Romanien juurien vahvistaminen syntyy myös kielen vahvistamisen kautta, sillä se vahvistaa yhteyttä perintöön.
– Kun Jumalan sanaa voi lukea omalla äidinkielellään, se kertoo, että mekin olemme Jumalan huomion ja armon kohteena. Se vahvistaa romanien identiteettiä ja kokemusta siitä, että olemme yhtä arvokkaita kuin muutkin kansat, Åkerlund sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Holokausti tarkoitti myös romanien kansanmurhaa, mutta romanit ovat itsekin vaienneet karmeasta historiasta – ”Minulle on sanottu, että puhuminen voi olla vaarallista”, kertoo Miranda Vuolasranta
AjankohtaistaHolokaustin aikana ihmisiä ei nähty yksilöinä, vaan heidän ihmisarvonsa määritti kieli, uskonto tai tausta.
Vanhan testamentin psalmit käännettiin nykykielelle – ”herroittelu” väheni ja Jahvesta tuli Jumala
Hengellisyys Ajankohtaista
.jpg)