Sami Marte tietää, että kirkon töissä on välttämätöntä tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
”Johannes voisi olla yksi versio minusta, jos asiat olisivat menneet huonommin” – Sami Marte kirjoitti romaanin, jossa uupuneen papin harhat sekoittuvat todellisuuteen
Espoolainen pappi Sami Marte kirjoitti pienoisromaanin, jonka hahmot ovat kuvitteellisia mutta teemat todellisia – papin uupumuksesta pahojen henkien ulos ajamiseen.
Kun Espoon tuomiokirkkoseurakunnan pappi Sami Marte pari vuotta sitten alkoi työstää ensimmäistä romaaniaan, hän päätti kertoa asioista, jotka tuntee. Niinhän esikoiskirjailijat usein tapaavat tehdä.
Martelle käden ulottuvilla olevia aihepiirejä olivat keski-ikäisen papin työuupumus ja sekoaminen, henkivallat ja eksorsismi eli pahojen henkien ulos ajaminen sekä kirkon toiminnan strateginen suunta.
Kirjoittaminen oli ollut Marten haave pitkään, mutta töistä saatu vuorotteluvapaa ja kirjailija Helmi Kekkosen ohjaama proosakurssi olivat sysäyksiä sille, että haave toteutui. Pienoisromaani Johanneksen ilmestykset julkaistiin Basam Booksin kustantamana toukokuussa.
Toivon, että lukija voisi saada oivalluksia kristinuskon mysteeriluonteesta ja toisen todellisuuden läsnäolosta.
Kun Marte alkoi lukea teini-ikäisenä, kaksi kirjailijaa nousi nopeasti ylitse muiden: kauhullaan kiehtonut Stephen King ja Mika Waltari historiallisine romaaneineen.
– Myöhemmin kaunokirjallisuus on tarjonnut hengellisessä mielessäkin oivalluksia, joita en ole perinteisestä hartauskirjallisuudesta saanut.
Johanneksen ilmestykset kuvaa espoolaisen papin Johannes Corneliuksen uupumusta, jonka seurauksena uni sekoittuu valveeseen ja harhat todellisuuteen. Kirjan tyylilaji on maaginen realismi: todenmukaiseen kerrontaan yhdistyy siis epätodellisia piirteitä.
Mystisten tapahtumien ympäristönä toimii Espoon tuomiokirkko, jossa Marte on työskennellyt jo parikymmentä vuotta. Marte on Johanneksen tavoin keski-ikäinen pappi, ja Johanneksen ex‑vaimo on kanttori – samoin kuin Marten vaimo.
Läheltä omaa elämänpiiriä siis liippaa. Silti kirjan henkilöt eivät ole todellisia henkilöitä, Marte sanoo.
– Johannes tosin voisi olla yksi versio minusta, jos asiat olisivat menneet huonommin.
Espoon tuomiokirkko toimii Sami Marten romaanin mystisten tapahtumien ympäristönä.
Henkien karkottamisen hyssyttely jäi vaivaamaan mieltä
Kirjan teemat sen sijaan ovat todellisia. Hengellinen työ käy helposti vaatimuksineen rajattomaksi. Sami Marte tietää, että kirkon töissä on välttämätöntä tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa sekä se, missä voi olla avuksi ja missä ei.
Marten mielestä papit ovat kuitenkin yleisesti ottaen ”hirveän sitkeitä” ja vastoinkäymisistä huolimatta sinnittelevät työssään.
– Luja usko taitaa monella olla se pinnalla pitävä voima.
Marte pohtii, että osa papeista reagoi keski-iän kriisiin tähtäämällä uralla ylöspäin. Hänelle itselleen luontevampi ratkaisu on ollut suuntautuminen ”taiteilijahörhöksi”.
Marte käsittelee romaanissa myös ”henkimaailman asioita”. Häntä on jäänyt mietityttämään parin vuoden takainen julkinen keskustelu siitä, kuinka luterilaiset pastorit Lea Kujanpää ja Eero Junkkaala toteuttavat rukoushetkissä pahojen henkien karkottamista.
– Tuntuu, että aihetta alettiin hyssytellä, vaikka on selvää, että Raamatussa ja uskossa henkivalloilla on paikkansa.
Sami Marte on varautunut siihen, että hänen kirjansa voi herättää paheksuntaa.
Pappi kirjoitti ihmisille, joille hengellisyys on vierasta
Romaaniin tihkui myös kirkon tasapainottelu perinteisen jumalanpalveluselämän ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden välillä. Sami Marte sanoo, että kirkon on oltava ajassa kiinni. Silti hän epäilee, että pitkällä aikavälillä perinteinen hengellinen työ on se, joka jää jäljelle, kun enemmistö on jättänyt kirkon.
Marte ajattelee kirjoittaneensa ihmisille, joille hengellisyys on vierasta.
– Toivon, että lukija voisi saada oivalluksia kristinuskon mysteeriluonteesta ja toisen todellisuuden läsnäolosta.
Hän sanoo varautuneensa siihen, että Johanneksen ilmestykset saattaa joissain piireissä herättää paheksuntaa. Se ei häntä huoleta.
– Minulle on selvää, että kirja on kristilliseen tunnustukseen sitoutunut, vaikka sen visiot ja ilmestykset eivät pysyttelekään sovinnaisuuksien rajoissa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirjailija C. S. Lewis uskoi, että avautuminen ihmeille voi purkaa materialistisen maailmankuvan ”pahan lumouksen”
HengellisyysKirjailija C. S. Lewis halusi herättää aikalaisensa maailmankuvasta, jossa luonnon ulkopuolella ei ole mitään. Apuna hän käytti kysymystä ihmeistä, kertoo tutkija Alister McGrath.
