Koreografi Mariano Vega (oikealla) osoitti mieltään tanssin keinoin.
Katolinen kirkko suojelee Nicaraguan mielenosoittajia hallituksen väkivallalta – Helsingissä osoitettiin mieltä uhrien puolesta
Nicaraguan ihmisoikeuskriisi on jatkunut jo kolme kuukautta.
Toistakymmentä henkilöä seisoo helteisellä Kolmen sepän aukiolla. Vaikka kovaäänisistä soiva musiikki on iloista, he ovat vakavia. Osan kasvot ovat peitettyinä, ja heillä on kylttejä käsissään. Kyseessä on mielenilmaus Nicaraguan ihmisoikeusrikkomusten puolesta.
"Jumala auta Nicaraguaa, meidän mummi on siellä", julistaa yksi kylteistä. Toisessa kutsutaan presidentti Daniel Ortegan kannattajia terroristeiksi. Mielenosoittajat vetoavat Suomen presidenttiin ja hallitukseen, jotta he auttaisivat nicaragualaisia.
Ohjelmassa on tanssiesitys, puheita ja hiljainen hetki uhrien muistolle. Kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan Outi Hakkarainen toi myös oman tervehdyksensä tapahtumaan. Mielenilmaukset eivät yllätä Hakkaraista, sillä Ortega on romahduttanut demokratiaa. Hakkarainen kertoo, että Kepa lopetti kehitysyhteistyön Nicaraguan kanssa kaksi vuotta sitten.
Nicaraguassa nuoret ovat hallituksen uhreja
Nicaraguan ihmisoikeuskriisi alkoi jo huhtikuussa, kun poliisit ja puolisotilaalliset joukot tappoivat aseettomia mielenosoittajia.
– Aluksi opiskelijat osoittivat mieltään sosiaaliturvan uudistuksia vastaan. Kun heitä alettiin tappaa, mielenosoitukset muuttuivat vastustamaan hallituksen toimintaa, kertoo Ana Maria Gutierrez Sorainen mielenosoituksen järjestäneestä #sosnicaragua-liikkeestä.
Hallituksen teot ovat ristiriidassa puheiden kanssa. Kymmenessä käskyssäkin todetaan: Älä tapa.
– Ana Maria Gutierrez Sorainen
Levottomuudet ovat kestäneet jo 80 päivää. Niiden aikana 350 henkilöä on tapettu. Suurin osa uhreista on nuoria opiskelijoita. Kaikkein nuorin kuollut on vain kuuden kuukauden ikäinen lapsi.
Soraisen mukaan nuorten ainoina aseina ovat kotitekoiset pommit, mutta pääasiassa vastustus on väkivallatonta. Hallitus sen sijaan käyttää järeitä aseita.
– Nicaraguan poliisi käyttää apunaan aseistettuja, siviilipukuisia joukkoja. Heillä on venäläiset konepistoolit, sillä Ortega tekee yhteistyötä Venäjän kanssa, Sorainen sanoo.
Suomalaiset tukivat Nicaragualaisia ystäviään.
Katolinen kirkko tukee Nicaraguan mielenosoittajia
Katolisen kirkon piispat ovat Soraisen mukaan vastustaneet presidentti Ortegan hallintoa jo pitkään
– Piispat Silvio Maes ja Abelardo Mata ovat kritisoineet hallituksen toimintaa. Varsinkin Maes on noussut Nicaraguassa kansan ääneksi, Ana Maria Gutierrez Sorainen sanoo.
Viime lauantaina hallituksen joukot tappoivat kaksi ihmistä Managuan kirkon piirityksessä. Mielenosoittajat olivat saapuneet sinne hakemaan suojaa, kertoo New York Times.
Oikeusvaltioperiaatteiden näkökulmasta kyse oli räikeästä manipulaatiosta.
– Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen
Kirkolla on vahva rooli Nicaraguassa. Iso osa maan väestöstä on Soraisen mukaan uskonnollista. Presidentti Ortega kertoo puheissaan olevansa kristillinen, ja varapresidentti Rosario Murillo puhuu usein rauhasta ja rakkaudesta.
– Hallituksen teot ovat ristiriidassa puheiden kanssa. Kymmenessä käskyssäkin todetaan: älä tapa, Sorainen sanoo.
Katolinen kirkko on toiminut Nicaraguassa sovittelijana Ortegan pyynnöstä. Rauhanneuvottelut ovat kuitenkin olleet kolmen viikon ajan pysähdyksissä.
– Piispojen mielestä on turhaa istua neuvottelemaan ennen kuin väkivaltaisuudet loppuvat, Sorainen kertoo.
Vatikaanin suurlähettiläs on myös ollut esillä Nicaraguassa. Hän on tällä viikolla vaatinut Ortegaa lopettamaan väkivaltaisuudet ja osapuolia istumaan neuvottelupöytään.
– Helsingissä katolinen kirkko tukee nicaragualaisia järjestämällä heille espanjankielisen messun elokuun 5. päivä Pyhän Henrikin katedraalissa, Sorainen kertoo.
Nicaraguan valtion joukot ovat tappaneet 350 ihmistä levottomuuksien aikana.
Autoritaarinen hallitus on saanut kriisin kärjistymään
Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen kertoo, että hallitsijapariskunnan muuttuminen autoritaarisemmaksi on ollut meneillään jo vuosia.
– 1980-luvulla, ja vielä jossain määrin sen jälkeenkin, Ortegan tapaan johtaa puoluettaan liittyi vallankumoussankarin ja anti-imperialistin karismaa. Nyttemmin se on karissut, Teivainen kertoo.
Daniel Ortegan johtamaa sandinistirintamaa syytettiin omaisuusvehkeilystä vuonna 1990. Tämä tapahtui sen hävittyä vaalit. Sen jälkeen puolue alkoi rakoilla ja osa kannattajista siirtyi kilpailevaan puolueeseen.
– Minulle yksi Ortegan havahduttavimmista teoista oli liitto katolisen kirkon konservatiivisen johdon kanssa. Hänen puolueensa laati yhden Latinalaisen Amerikan naisvihamielisimmistä aborttilaeista, Teivainen kertoo.
Tilanteen kärjistymiseen ovat vaikuttaneet myös Ortegan perustuslakiin tekemät muutokset. Niiden jälkeen häntä ei ole saatu pois vallasta.
– Oikeusvaltioperiaatteiden näkökulmasta perustuslain tulkinnoissa ja muutoksissa oli kyse räikeästä manipulaatiosta, Teivainen sanoo.
Teivaisen mukaan monet näistä pettymyksistä ovat nakertaneet Ortegan suosiota. Ne ovat osaltaan luoneet pohjaa aiempaa äänekkäämpien protestiliikkeiden voimistumiselle.
Korjaus 20.7. kello 12.35: Teivo Teivaisen viimeistä sitaattia on tarkennettu. Kello 14.30: Outi Hakkaraisen kommenteja on tarkennettu.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Paavin kyykyttämä vasemmistopappi sai pappisoikeutensa takaisin
AjankohtaistaPaavi Franciscus paikkasi edeltäjänsä Johannes Paavali II:n päätöksen ja kutsui Ernesto Cardenalin takaisin papin virkaan. Kuolemaa tekevä nicaragualaispappi toimitti messun sairaalan vuoteella maaten.
