Runoilijana tunnettu pappi Ernesto Cardenal puki papin stolan ylleen ja toimitti messun ensimmäisen kerran yli kolmeenkymmenenn vuoteen, kun paavi Franciscus palautti hänen pappisoikeutensa. Paavi Johannes Paavali II oli evännyt ne vuonna 1984. Kuva: Luz Maria Acosta/Lehtikuva.
Paavin kyykyttämä vasemmistopappi sai pappisoikeutensa takaisin
Paavi Franciscus paikkasi edeltäjänsä Johannes Paavali II:n päätöksen ja kutsui Ernesto Cardenalin takaisin papin virkaan. Kuolemaa tekevä nicaragualaispappi toimitti messun sairaalan vuoteella maaten.
Paavi Franciscus on palauttanut vapautuksen teologina, runoilijana ja kuvanveistäjänä tunnetun nicaragualaisen Ernesto Cardenalin pappisoikeudet, jotka paavi Johannes Paavali II poisti häneltä vuonna 1984. Asiasta kertoi Vatican News.
Yli kolmenkymmentä vuotta kestäneen pannan jälkeen papin stolaan pukeutunut 94-vuotias Cardenal toimitti viime viikolla messun managualaisessa sairaalassa.Hän on siellä vuodepotilaana hyvin heikossa kunnossa.
Ernesto Cardenal liittyi jo nuorena Nicaraguan diktaattorin Anastasio Somoza Garcían syrjäyttämistä valmistelleeseen vallankumousliikkeeseen. Vuonna 1954 Cardenal pakeni epäonnistuneen vallankumousyrityksen jälkeen Yhdysvaltoihin, Gethsemanin trappistiluostariin, jossa hän ystävystyi kristillisenä mystikkona ja rauhanaktivistina tunnetun munkki Thomas Mertonin kanssa.
Cardenal asui luostarissa viisi vuotta ennen kuin aloitti teologian opinnot Meksikossa vuonna 1959. Hänet vihittiin papiksi vuonna 1965, ja luostarikokemuksensa innostamana hän perusti maanläheistä hengellisyyttä harjoittaneen talonpoikaistaiteilijoiden yhteisön Solentinamen saaristoon Nicaragua-järvelle vuonna 1966.
Somozan joukot hyökkäsivät Solentinamen yhteisöön vuonna 1977 ja hävittivät sen maan tasalle. Ernesto Cardenal pakeni Costa Ricaan.
Paavi komensi Cardenalia kuin koiraa
Somozan suvun sotilasdiktatuuri kaatui vuonna 1979. Vasemmistolainen Sandinistien kansallinen vapautusrintama FSLN syöksi Somozan perheen vallasta ja asetti vallankumoushallituksen Nicaraguan johtoon. Ernesto Cardenal kutsui sandinistivallankumousta ”kauniiksi vallankumoukseksi” ja korosti sen olevan ”vallankumous ilman kostoa”.
Ernesto Cardenal kutsuttiin sandinistihallituksen kulttuuriministeriksi. Hänen veljensä, niin ikään katolinen pappi, Fernando Cardenal nimitettiin opetusministeriksi.
Kun paavi Johannes Paavali II vieraili Nicaraguassa vuonna 1983, Ernesto Cardenal oli häntä vastassa Managuan lentokentällä. Cardenal riisui baskerinsa ja polvistui paavin edessä suudellakseen hänen sormustaan, kuten katolisten pappien tapoihin kuuluu.
Katolisen kirkon kanoninen oikeus kieltää papilta poliittisen aktivismin.
Paavi veti kätensä pois ja alkoi sormeaan heristäen torua Cardenalia kuin koiraa lentokentän asvaltilla. Seuraavana vuonna Johannes Paavali II peruutti Cardenalin pappisoikeudet, jotka paavi Franciscus nyt palautti kuolemaa tekevälle vanhukselle.
Katolisen kirkon kanoninen oikeus kieltää papilta poliittisen aktivismin. Paavi ei kuitenkaan palauttanut Cardenalin pappisoikeuksia hänen jätettyään ministerin tehtävät ja erottuaan puolueesta.
Kommunistisessa Puolassa kasvanut paavi Johannes Paavali II suhtautui kielteisesti köyhien puolesta toimineeseen Latinalaisen Amerikan vapautuksen teologiaan ja vasemmistolaiseen politiikkaan. Nykyinen paavi Franciscus taas on kasvanut Latinalaisessa Amerikassa ja kuuluu poliittisesti vasemmalle kallistuneeseen jesuittaveljestöön. Vapautuksen teologian etulinjassa on vaikuttanut paljon jesuiittoja, kuten Ernesto Cardenalin veli Fernando.
Isä Ernesto yritti suudella paavin sormusta, kuten katolisen papin tapoihin kuuluu. Turhaan. Paavi Johannes Paavali II veti kätensä pois ja alkoi sättiä vasemmistopappia. Kuva: Mario Tapia/Lehtikuva.
Rukous Marilyn Monroen puolesta
Ernesto Cardenal toimi Nicaraguan kulttuuriministerinä vuoteen 1987 asti. Vuonna 1994 hän erosi FSLN:stä protestiksi sille, että puoluetta vallankumouksesta asti johtanut Daniel Ortega oli hylännyt vasemmistolaiset ihanteensa ja ryöstänyt kansansa. Hän moitti Ortegan johtaman sandinistipuolueen muuttuneen kauniin vallankumouksen liikkeestä diktatuuriksi.
Ernesto Cardenal on tehnyt näyttävän uran kirjailijana. Häntä pidetään yhtenä merkittävimmistä oman aikamme runoilijoista Latinalaisessa Amerikassa. Eräs hänen tunnetuimmista runoistaan on Rukous Marilyn Monroen puolesta. Sitä ei ole suomennettu, englanninkielinen käännös ja Cardenalin itsensä ääneen lukema alkuperäinen espanjankielinen versio löytyvät täältä.
Pentti Saaritsa on suomentanut joitakin Cardenalin runoja, ja hänen esseistinen teoksensa Elämme rakkaudessa ilmestyi Erkki Kirjalaisen suomentamana vuonna 1986. Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala on painattanut käyntikorttiinsa sitaatin tuosta teoksesta: ”Ken maistaa pisarankin Jumalaa, on ikuisesti suunniltaan.”
Tuoreita kuvia papin stolaan pukeutuneesta isä Ernesto Cardenalista viettämässä messua sairaalavuoteellaan ja arkistovideo hänen kohtaamisestaan paavi Johannes Paavali II:n kanssa vuodelta 1983 on tässä Rome Reports –palvelun YouTube-videossa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Paavi Franciscus ja suurimaami Ahmed el-Tayeb allekirjoittivat Abu Dhabissa yhteisen julistuksen rauhasta ja tuomitsivat Jumalan nimissä tehdyn terrorismin
AjankohtaistaPaavi Franciscus oli ensimmäinen katolisen kirkon johtaja, joka vieraili Arabian niemimaalla. Hän piti Arabiemiraateissa ulkoilmamessun, johon osallistui 170 000 – 180 000 ihmistä.
