Soukan kappelissa järjestetyssä opetustuokiossa nuorisotyönohjaaja Nea Syrjälä kyseli, mitä oppilaille tulee mieleen sanasta rohkeus.
Kantelut koulujen uskonnollisista sisällöistä vähenivät Espoossa, arvioi suomenkielisen perusopetuksen johtaja Juha Nurmi
Kaksi vuotta sitten solmittu Espoon kaupungin ja seurakuntien välinen yhteistyösopimus on selkiyttänyt pelisääntöjä.
”Jumala loi auringon, kuun ja järvet ja puut, ihmiset myös...” Hento virsilaulu täyttää Soukan kappelin. On alkamassa viereisen Soukan koulun kuudesluokkalaisten opetustuokio, joka pidetään poikkeuksellisesti jumalanpalvelustilassa.
Oppilaat kuuluvat evankelis-luterilaisen uskonnonopetuksen piiriin, ja tilaisuudessa lauletut kaksi virttä ovat luonteeltaan yleissivistäviä.
Opetustuokion pitää Espoonlahden seurakunnan nuorisotyönohjaaja Nea Syrjälä. Aiheena on rohkeus, josta Syrjälä puhuu yleisellä tasolla, ilman kytkentää uskontoon.
Neljän korin jaottelussa eritellään, milloin yhteistyö on kokonaan uskonnotonta ja milloin taas selvästi hartaudellista.
– On rohkeaa sanoa, mitä itse ajattelee jostakin asiasta, ja on rohkeaa sanoa ääneen, jos ei ole samaa mieltä jostakin asiasta, Syrjälä sanoo.
Hän heijastaa seinälle kuvia, jotka esittävät rohkeutta eri muodoissaan. Rohkeutta symboloi muun muassa Hämähäkkimies.
– Nämä kuvat kertovat, miltä rohkeus näyttää. Entä miltä rohkeus kuulostaa? Saisimmeko siihen vastauksen ex-tempore-kanttoriltamme? Syrjälä kysyy.
Vastauksena pianon ääressä istuva opettaja Heli Malila soittaa ulkomuistista pätkän Beethovenia. Lopuksi lauletaan Ystävä sä lapsien. Tilaisuus on ohi vartissa.
”Yhteistyö kaikkien kanssa perustuu samoihin periaatteisiin”
Espoon kaupunki ja seurakuntayhtymä solmivat vuonna 2021 yhteistyösopimuksen, joka perustui neljään niin sanottuun kumppanuuden koriin. Neljän korin jaottelussa eritellään, milloin yhteistyö on kokonaan uskonnotonta ja milloin taas selvästi hartaudellista.
Esimerkiksi yläkoulun aloittavien oppilaiden ryhmäyttämisharjoitukset ovat täysin uskonnottomia, ja niihin osallistuvat myös ei-kristityt oppilaat. Sen sijaan esimerkiksi evankelis-luterilaisen kirkon jäsenille suunnatut joulu- ja pääsiäiskirkot voivat olla avoimesti uskonnollisia tilaisuuksia.
Uutta tuossa sopimuksessa oli se, että nykyään perinteisiä joulu- ja pääsiäiskirkkoja ei ole voitu järjestää enää kouluissa.
Miten uusi sopimus on toiminut koulujen näkökulmasta?
– Se on selkiyttänyt yhteistyötä. Opetustoimen näkökulmasta yhteistyö seurakuntien kanssa on erittäin sujuvaa, ja pelisäännöt ovat kaikille selvät. Myös kanteluiden määrä on selvästi vähentynyt, toteaa Espoon kaupungin suomenkielisen perusopetuksen johtaja Juha Nurmi.
Perusopetuslain mukaan koulujen opetuksen tulee olla tunnustuksetonta, ja tämä lähtökohta ohjaa kouluja.
– Juha Nurmi
Espoossa peruskoulujen yhteenlaskettu oppilasmäärä on tällä hetkellä lähes 34 000. Jo nyt on kouluja, joissa oppilaiden enemmistö on jotakin muuta kuin luterilaisia.
– Espoo on lyhyessä ajassa kansainvälistynyt merkittävästi. Oppilaat ovat yhä useammin monikielisestä taustasta. Myös heidän uskonnollinen taustansa on moninaistunut, Nurmi sanoo.
Hänen mukaansa Espoon seurakuntien kanssa tehty yhteistyösopimus voisi toimia mallina myös muiden uskontojen kanssa tehtävälle yhteistyölle.
– Yhteistyö kaikkien kanssa perustuu samoihin periaatteisiin. Perusopetuslain mukaan koulujen opetuksen tulee olla tunnustuksetonta, ja tämä lähtökohta ohjaa kouluja.
Soukan koulun oppilaat keskittyivät tarkasti, kun luokanopettaja Heli Malila esitti Beethovenia.
”Tällä hetkellä varotaan, että kukaan ei altistuisi eri katsomuksille”
Espoonlahden seurakunnan johtava nuorisotyönohjaaja Stella Björkholm huomauttaa, että kun kaupungin opetustoimen, varhaiskasvatuksen ja luterilaisten seurakuntien yhteinen sopimus solmittiin, elettiin korona-aikaa.
– Kokoontumisrajoitukset vaikuttivat yhteistyöhön, joka ei ole vielä päässyt täysin vauhtiin kaikilla kouluilla. Niinpä on liian aikaista sanoa, miten sopimus on muuttanut yhteistyötä, Björkholm sanoo.
– Espoonlahden seurakunnan näkökulmasta normaali arkinen yhteistyö on onnistunutta, ja olemme hyvin tervetulleita kouluun.
Björkholmin mielestä nykyinen sopimus kuitenkin asettaa koulut hieman eriarvoiseen asemaan.
Moni opettajakin on harmitellut sitä, että enää ei voida entiseen malliin viettää joulukirkkoa kätevästi liikuntasalissa.
– Stella Björkholm
– Osassa kouluista on vain lyhyt kävelymatka viereiseen kirkkoon, kun taas toiset joutuvat organisoimaan tilauskuljetuksia. Tässä suhteessa uusi sopimus on vaikeuttanut esimerkiksi jumalanpalvelusten järjestämistä, Björkholm toteaa.
– Moni opettajakin on harmitellut sitä, että enää ei voida entiseen malliin viettää joulukirkkoa kätevästi liikuntasalissa.
Björkholm uskoo, että suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittaisiin nykyistä laajempaa keskustelua uskonnon roolista julkisessa tilassa.
– Jos uskonnonvapauden positiivinen puoli toteutuisi aidosti, kaikki katsomukset voisivat näkyä paljon avoimemmin. Kun eri uskontojen edustajatkin voisivat kertoa, mitä juhlat heille merkitsevät, syntyisi katsomusten välistä dialogia, Björkholm sanoo.
– Tällä hetkellä varotaan, että kukaan ei altistuisi eri katsomuksille. Se ei ole positiivisen uskonnonvapauden hengen mukaista.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Espoon kirkoissa on kesän aikana tarjolla monia ilmaisia konserttisarjoja
AjankohtaistaTarjontaa löytyy urkumusiikista jazziin.
