null Espoon kaupunki ja seurakunnat sopivat: uskonnon harjoittaminen ei kuulu koulun tai päiväkodin aamunavaukseen, joulukirkko järjestetään vain seurakunnan omissa tiloissa

Seurakunnilla on vahva rooli kouluissa muun muassa ryhmäyttämisessä sekä erilaisissa kriisitilanteissa. Kuva: Marianna Siitonen.

Seurakunnilla on vahva rooli kouluissa muun muassa ryhmäyttämisessä sekä erilaisissa kriisitilanteissa. Kuva: Marianna Siitonen.

Espoon kaupunki ja seurakunnat sopivat: uskonnon harjoittaminen ei kuulu koulun tai päiväkodin aamunavaukseen, joulukirkko järjestetään vain seurakunnan omissa tiloissa

Espoon kaupunki ja seurakunnat ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jossa antaa selvät pelisäännöt päiväkotien, koulujen ja seurakuntien yhteistyölle.

Koulujen aamunavauksissa ei saa olla enää uskonnon harjoittamista. Joulu- ja pääsiäiskirkot on tästedes järjestettävä seurakunnan omissa tiloissa. Suvivirsi ei ole uskontoa vaan kulttuuriperintöä, joten se voidaan laulaa kevätjuhlassa.

Siinä muutama linjaus ­uudesta Espoon seurakuntien sekä kaupungin varhaiskasvatuksen ja opetustoimen välisestä yhteistyösopimuksesta. Sopimusta pidetään monella tapaa merkittävänä, sillä aiemmin varhaiskasvatusta ei ole huomioitu erikseen.

Espoon kaupungin perusopetuslinjan päällikön Ilpo Salosen mukaan vuonna 2011 tehty aiempi yhteistyösopimus oli jo vanhentunut. Sen aikana tehtiin oikeusasiamiehelle paljon kanteluita, jotka koskivat uskonnollista sisältöä esimerkiksi koulujen aamunavauksissa.

Kirkon ja koulun yhteistyötä ei voida hallita ilman selkeälinjaista sopimusta.
– Ilpo Salonen

– Opettajat ovat virkahenkilöitä, joilta lainsäädäntö edellyttää neutraliteettia uskontojen suhteen. Perusopetus on lakisääteisesti määrättyä, emmekä voi olla minkään uskonnon puolella tai mitään vastaan, Salonen sanoo.

Uusi sopimus ehkäisee tilanteet, joissa uskontoa harjoitettaisiin paikoissa, joissa sitä ei kuulu harjoittaa. Samalla se myös luo puitteet sille, että seurakunnat voivat edelleen vierailla kouluissa.

– Espoo on Suomen toiseksi suurin perusopetuksen järjestäjä. Tällainen massa tuottaa sen, että kirkon ja koulun yhteistyötä ei voida hallita ilman selkeälinjaista sopimusta.

Suvivirsi ja Enkeli taivaan soivat jatkossakin

Sopimus jakaa yhteistyön muodon neljään niin sanottuun kumppanuuden koriin, joihin yhteistyön muodot ja pelisäännöt on eritelty.

Ensimmäinen kori sisältää yleissivistävän opetuksen, jossa annetaan tietoa uskonnoista ja katsomuksista mutta ei harjoiteta uskontoa. Tähän yhteistyömuotoon sisältyvät esimerkiksi vierailut kirkoissa.

Yhteistyö perustuu yhteiselle kasvatustehtävälle, jossa tuetaan lasten kokonaisvaltaista kasvua ja hyvää elämää sekä katsomuksellista identiteettiä.
– Tiina Hänninen

Toinen kori sisältää perinteiset juhlat, joissa voidaan laulaa yksittäinen kulttuuriperintöön kuuluva virsi, kuten Suvivirsi.

Kolmas kori perustuu positiiviseen uskonnonvapauteen eli jokaisen lainmukaiseen oikeuteen harjoittaa uskontoa. Tähän koriin kuuluvat esimerkiksi joulu- ja pääsiäiskirkko. Tilaisuudet suunnitellaan usein yhdessä, ja ne ovat luonteeltaan uskonnollisia. Näihin tilaisuuksiin kysytään huoltajilta lupa silloinkin, kun perhe kuuluu kirkkoon.

Neljäs kori tarkoittaa kasvun ja hyvinvoinnin tukea, johon sisältyvät esimerkiksi kriisityö ja ryhmäyttäminen sekä henkilökunnalle suunnatut hiljaisuuden retriitit.

Uuden yhteistyösopimuksen puitteissa espoolaisissa päiväkodeissa ja kouluissa voidaan laulaa yksittäinen kulttuuriperintöön kuuluva virsi, mutta esimerkiksi joulukirkot on vastaisuudessa järjestettävä seurakuntien omissa tiloissa. Kuva: Sirpa Päivinen.

Uuden yhteistyösopimuksen puitteissa espoolaisissa päiväkodeissa ja kouluissa voidaan laulaa yksittäinen kulttuuriperintöön kuuluva virsi, mutta esimerkiksi joulukirkot on vastaisuudessa järjestettävä seurakuntien omissa tiloissa. Kuva: Sirpa Päivinen.

Seurakuntien ja koulujen yhteistyössä on alueellisia eroja

Espoon seurakuntien kasvatuksen asiantuntijan Tiina Hännisen mukaan sopimusta laadittaessa pyrittiin käytettyjen käsitteiden tarkkuuteen, jotta ehkäistäisiin vääriä tulkintoja siitä, mikä on uskonnollista ja mikä ei.

Hänen mukaansa seurakuntien ja kaupungin yhteistyö on hyvää ja laaja-alaista, ja kirkon panosta arvostetaan Espoossa.

– Päiväkotien ja koulujen kanssa tehtävässä yhteistyössä kirkon roolina on tukea kasvatuksen ammattilaisia katsomuskasvatuksessa eli siinä, miten katsomukset yleensä muodostetaan ja miten asetutaan katsomusdialogiin. Kirkko on yksi tasavertainen kumppani muiden joukossa, Hänninen sanoo.

Vielä 1990-luvulla tunnustuksellinen evankelis-luterilainen uskonnonharjoittaminen oli päiväkodeissa yleistä, mutta nykynormistossa sellainen ei ole enää mahdollista.
– Virpi Mattila

– Katsomuskasvatus tarkoittaa kulttuurista ja katsomuksellista tietoisuutta, jolloin olennaista siinä on sensitiivinen työote. On tärkeä antaa tila lapsen omalle ihmettelylle, Hänninen sanoo.

Yhteiskunta on kuitenkin muuttunut kirkosta eroamisen myötä. Espoossa tämä näkyy siinä, että joillakin asuinalueilla kirkkoonkuulumisprosentti on pienempi kuin muualla.

– Joillakin alueilla myös perinteet ovat vahvempia, laaja-alaisempia ja sitoutuneempia. Paljon riippuu henkilösuhteistakin ja siitä, millaisia yhteiset kokemukset yhteistyöstä ovat olleet, Hänninen sanoo.

– Yhteistyö perustuu yhteiselle kasvatustehtävälle, jossa tuetaan lasten kokonaisvaltaista kasvua ja hyvää elämää sekä katsomuksellista identiteettiä, Hänninen sanoo.

Seurakunnan työntekijän tunnistaa kouluissa ja päiväkodeissa helposti kirkollisista tunnuksista, kuten papinpannasta. Kuva: Esko Jämsä

Seurakunnan työntekijän tunnistaa kouluissa ja päiväkodeissa helposti kirkollisista tunnuksista, kuten papinpannasta. Kuva: Esko Jämsä

Katsomusta ei voi muodostaa neutraalissa tyhjiössä

Espoon kaupungin varhaiskasvatuksen johtajan Virpi Mattilan mukaan sopimus tuo seurakuntien kanssa tehtävässä yhteistyössä selkänojan monille käytännöille, joilla on jo pitkät perinteet.

– Vielä 1990-luvulla tunnustuksellinen evankelis-luterilainen uskonnonharjoittaminen oli päiväkodeissa yleistä, mutta nykynormistossa sellainen ei ole enää mahdollista. Uusi sopimus antaa yhteisen linjan kaikille, Mattila sanoo.

– Katsomuskasvatuksen ­osalta on vaikea kuvitella, että yhteistyötä tehtäisiin muiden kuin niiden kanssa, jotka edustavat jotakin katsomusta. Sellaista neutraliteettia ei ole olemassa, että katsomusta muodostettaessa voisi ikään kuin pitäytyä kaikkien katsomusten ulkopuolella. Kirkolla on katsomuskasvatuksessa hyvin merkittävä ammattitaito, ­Virpi Mattila sanoo.

 

Juttua on muokattu 16.8. kello 9.40. Otsikosssa ja jutun ensimmäisessä lauseessa sana uskonto on korvattu ilmaisulla uskonnon harjoittaminen.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi