Munther Isaac puhui Leppävaaran kirkossa Espoossa seurakuntansa nuorisotyöstä, jonka yhtenä tavoitteena on saada nuoret palestiinalaiskristityt jäämään kotiseudulleen.
”Kirkot ovat olleet osa ongelmaa” – palestiinalaispappi arvostelee lännen hiljaisuutta Gazasta
Palestiinalaispappi Munther Isaac syyttää länsimaisia kirkkoja siitä, etteivät ne ole puuttuneet Israelin toimiin. Hänen mukaansa kirkkojen toiminta herättää kysymyksen, pidetäänkö palestiinalaisten henkeä yhtä arvokkaana kuin muiden.
Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilaisen kirkon (ELCJHL) pappi Munther Isaac esittää voimakasta kritiikkiä Israelia ja länsimaisia kirkkoja kohtaan. Hän kuvaa tilannetta palestiinalaisesta näkökulmasta ja käyttää käsitteitä, kuten kolonialismi, apartheid ja kansanmurha, joista kansainvälisessä keskustelussa kiistellään.
Isaac on tunnettu rauhantyön vaikuttaja monessa Euroopan maassa. Hän on käsitellyt Lähi-idän tilannetta muun muassa vuonna 2025 julkaistussa kirjassa Christ in the Rubble: Faith, the Bible and the Genocide in Gaza. Isaacin näkemykset ovat herättäneet länsimaissa myös kritiikkiä, ja häntä on arvosteltu muun muassa Israelin turvallisuustarpeen sivuuttamisesta.
Isaac on työskennellyt syksystä 2025 lähtien Ramallahissa evankelis-luterilaisen Hope-seurakunnan kirkkoherrana. Hän vieraili viime viikolla Espoossa Leppävaaran seurakunnassa, joka on Hope-seurakunnan ystävyysseurakunta pääkaupunkiseudulla.
Mikä on tärkein viestisi suomalaisille kristityille, jotka seuraavat Lähi-idän ja Gazan tilannetta tv-uutisista?
– Minulla on kolme viestiä. Ensinnäkin toivon, että suomalaiset kristityt näkevät tilanteen palestiinalaisten silmin ja ymmärtävät, että elämme hyvin brutaalin sotilaallisen kontrollin ja apartheidin alla. En käytä vahvoja sanoja vain provosoidakseni. Nämä ovat kansainvälisessä yhteisössä laajasti tunnustettuja asioita.
– Toivon myös, että he lakkaavat suhtautumasta Palestiinan tilanteeseen konfliktina ja näkevät sen sellaisena kuin se on. Elämme kolonialistisessa todellisuudessa. Israel toteuttaa monin tavoin politiikkaa, jonka tavoitteena on työntää palestiinalaiset pois maasta. Gazassa, jonka tilanne tunnistetaan laajasti kansanmurhaksi, tämä tapahtuu yhteisö kerrallaan.
– Mikä on vielä tärkeämpää, kyseessä ei ole uskonnollinen konflikti. Ongelmana ei ole juutalaisten ja muslimien välinen kiista ideologiasta ikään kuin heillä olisi ideologisia, uskonnollisia eroja, joiden vuoksi he eivät voi elää yhdessä. Ongelman juuret ovat siinä, että Israelia ei perustettu tyhjälle maalle, vaan palestiinalaiselle maalle. Tämä oli ja on edelleen ongelman pääsyy.
Miltä Lähi-idän nykyinen tilanne näyttää alueella asuvien palestiinalaiskristittyjen perspektiivistä?
– Kristittyjen yhteisöön Palestiinassa, Pyhällä maalla, kohdistuu eksistentiaalinen uhka. Nykyisten kehityssuuntien perusteella voidaan ennustaa, että vuonna 2050 Palestiinassa ei elä enää kristittyjä, jos kehitys jatkuu samanlaisena. Kirkoistamme tulee museoita ja Pyhästä maasta tulee huvipuisto, johon matkailijat tulevat katsomaan, missä kristityt kerran elivät.
– Länsirannalla on jo nyt kyliä ja kaupunkeja, joissa ei enää elä kristittyjä perheitä. Gazassa eli ennen nykyistä sotaa noin tuhat kristittyä, mutta nyt heidän määränsä on vähentynyt lähelle viittäsataa.
Munther Isaac sanoo tekevänsä rauhantyötä samalla tavalla kuin hukkuva yrittää pysytellä pinnalla. ”Minulla ei ole muutakaan vaihtoehtoa.”
Olet sanonut, että länsimaiden kirkot eivät ole Lähi-idässä neutraaleja. Mitä tarkoitat?
– Läntiset kirkot ovat ylläpitäneet vuosien ajan teologioita, joissa opetetaan eri tavoin, että Pyhä maa kuuluu juutalaisille. Monissa läntisissä kirkoissa Palestiinan kolonialismi on kuvattu juutalaisten paluuna omalle maalleen.
– Käyttäessään tätä kieltä kirkot ovat jo päättäneet, että maa kuuluu juutalaisille, ja he ovat tehneet meistä – juutalaisen alkuperäisväestön rinnalla olevasta palestiinalaisesta kristillisestä yhteisöstä – muukalaisia omassa kotimaassamme.
– Holokaustin kauhujen paljastumisen jälkeen lännessä kehittyi teologioita, jotka ovat myötävaikuttaneet siihen, että Israel voi rikkoa kansainvälistä oikeutta joutumatta vastuuseen. Rakentaessaan siirtokuntia miehitetylle maalle, torjuessaan kahden valtion ratkaisun, toteuttaessaan syrjivää politiikkaa tai kansanmurhaa Gazassa Israel on kansainvälisen lain yläpuolella – ja tietää sen.
– Toivon läntisten kirkkojen ymmärtävän, että meidän näkökulmastamme niiden opetus on ollut vuosien ajan osa ongelmaa ja kehitystä, joka johtaa Palestiinan tyhjentymiseen sen alkuperäisestä kristillisestä yhteisöstä.
Gazassa näimme kaiken suorana lähetyksenä TV:ssä ja mobiililaitteilla. Silti Israelia vastaan ei ole asetettu mitään pakotteita tähän päivään mennessä.
Kuinka näet Suomen evankelis-luterilaisen kirkon roolin Lähi-idässä?
– Ensinnäkin, olemme kiitollisia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jatkuvasta tuesta. Kirkollani ja Suomen kirkolla on hyvä ja terve suhde, ja luotan siihen, että se jatkuu. Kaiken, minkä sanon, sanon tämän yhteyden, keskinäisen kunnioituksen ja yhteistyön kehyksessä.
– Suomen kirkko ei poikkea juurikaan monista muista läntisistä kirkoista. Ne keskittyvät Lähi-idässä rauhantyöhön, hyväntekeväisyyteen ja kehitystyöhön, mutta eivät puhu profeetallisesti, haasta epäoikeudenmukaisia rakenteita eivätkä vaadi vastuuta ja pakotteita. Tämä ei enää riitä, vaan siitä on tullut osa ongelmaa.
– Gazassa näimme kaiken suorana lähetyksenä TV:ssä ja mobiililaitteilla. Silti Israelia vastaan ei ole asetettu mitään pakotteita tähän päivään mennessä. Kukaan ei voi sanoa, ettei tiennyt. Lapsia näännytettiin nälkään, ja siitä ilmoitettiin avoimesti, ja myös avustustyöntekijöitä tapettiin. Tiedämme ihmisiä, jotka kuolivat, koska eivät saaneet hoitoa. Kesti kauan, ennen kuin kirkot alkoivat vaatia tulitaukoa. Useimmat eurooppalaiset kirkonjohtajat sanovat, ettemme saisi käyttää sanaa kansanmurha.
– Tällä hetkellä on arvioni mukaan enemmän ja vahvempia juutalaisia kuin kristillisiä ääniä, jotka tuomitsevat kansanmurhan Gazassa. Kun kirkot ovat hiljaa tai vain rukoilevat rauhaa, se herättää kysymyksiä: Emmekö ole ihmisiä? Onko kyse rasismista, jossa ihmisoikeuksien ei katsota koskevan palestiinalaisia? Tämä on ongelmamme monien eurooppalaisten protestanttisten kirkkojen kanssa.
Israelin Gazassa toteuttaman sotilasoperaation ymmärtäjät sanovat, että se on ainoa tapa päästä eroon terroristijärjestö Hamasista, joka toteutti brutaalin hyökkäyksen Israeliin 7. lokakuuta 2023. Mitä ajattelet tästä?
– Kukaan rehellinen tarkkailija, joka on katsonut, mitä Israel on tehnyt Gazassa viimeisten kahden ja puolen vuoden aikana, ei voi tulla muuhun tulokseen kuin että kyse ei ole Hamasista. Toivon, että kirkonjohtajat kuuntelisivat Israelin poliitikkoja, jotka sanovat, että kyseessä on kostokampanja ja että tarkoituksena on varmistaa, ettei elämä voi enää jatkua Gazassa.
– Moni kirkonjohtaja sanoo, että Israelin iskut kohdistuivat Hamasiin, joka piileskeli alueella. Tämä kertoo kaksoisstandardeista ja rasismista. Selitän miksi. Israel ei ole koskaan todistanut, että Hamas piileskeli sairaaloiden alla. Mutta vaikka he olisivat oikeassa ja Hamas piilotteli siviilien takana, tämä ei tarkoittaisi, että siviilit saa tappaa. Kansainvälinen laki on asiassa hyvin selvä. Jos Suomessa monia rikoksia tehnyt vankikarkuri pakenisi kouluun ja kidnappaisi sata lasta, yksikään kirkonjohtaja ei kehottaisi pommittamaan koulua maan tasalle, jotta tilanteesta päästäisiin eroon.
– Haluan vielä lisätä, että Hamasista puhuvilla kirkonjohtajilla ei ole uskottavuutta nostaa esiin tätä kysymystä ja olla järkyttyneitä Hamasin tekemistä lasten kidnappauksia, jos he ovat olleet kaikki nämä vuodet hiljaa Israelin kaappaamista lapsista. Tunnen palestiinalaisen perheen, jonka yhdeksättä luokkaa käyvä poika on ollut pidätettynä nyt kaksi kuukautta. Vanhemmat eivät tiedä, missä poika on, eikä heille ole kerrottu, mistä häntä syytetään.
– Joka vuosi keskimäärin 300 palestiinalaista lasta viedään pidätyskeskuksiin, joita israelilaiset ihmisoikeusjärjestöt ovat kutsuneet kidutusleireiksi. Noin 60 palestiinalaista on kuollut näissä vankiloissa viimeisten kahden vuoden aikana. Kukaan ei puhu heistä. Siksi en halua kuulla, miten huolestuneita lännessä ollaan Hamasin panttivangeista.
– En tarkoita, että tukisin Hamasia tai en tietäisi, mitä 7. lokakuuta tapahtui. Päivä oli kauhea. Lasten tappaminen heidän kodeissaan tai lasten sieppaaminen ei ole vastarintaa. Mutta emme voi tuomita vain yhtä väkivallan tekoa katsomatta samalla kaikkea, mikä johti siihen väkivaltaan.
Munther Isaac jakoi ehtoollista Leppävaaran kirkon päivämessussa.
Olet kuvannut tilannetta sanoilla ”Kristus raunioissa”. Millaista teologista työtä nykyinen tilanne Lähi-idässä vaatii?
– Olemme nähneet päivittäin kuvia kappaleiksi repeytyneistä ruumiista ja lapsista, joita vedetään raunioista. Yksi keskeisistä kysymyksistämme on ollut se, missä Jumala on tämän sodan keskellä.
– Kuvaukseni ”Kristuksesta raunioissa” nousee ristiltä. Siellä Jeesuksesta, Jumalan pojasta, tuli Rooman imperiumin väkivallan uhri. Kun Jeesus huusi ristillä ”Jumalani, Jumalani, miksi olet minut hylännyt?” hän esitti saman kysymyksen, jonka ihmiset esittävät nyt: miksi Jumala sallii tämän? Tämä on ristin vaikeasti ymmärrettävä mysteeri.
– Näen ristillä Jumalan solidaarisuuden sorrettujen kanssa, jopa heidän puolelleen asettumisen. Tiedän, ettemme ole tottuneet kieleen, jossa Jumala asettuu jonkun puolelle, mutta Raamatun kirjoitukset tunteville se on tuttua.
– Tämän sodan aikana olen puhunut toistuvasti Jeesuksen sanoista Matteuksen evankeliumin 25. luvussa. Kun Jeesus sanoo, että kaiken, minkä olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä, olette tehneet minulle, hän ei lue vähäisimpiin vain nälkäisiä, janoisia ja viluisia, vaan myös muukalaiset, pakolaiset ja vangit, jotka ovat minun ymmärrykseni mukaan epäoikeudenmukaisten rakenteiden uhreja. Jeesus samastuu heihin ja sanoo: minä olen he. Samalla tavalla voimme nähdä Jeesuksen jokaisessa lapsessa, jonka ruumis vedetään raunioiden alta Gazassa.
Onko Israelin valtiolla mielestäsi olemassaolon oikeutus? Tämä kysymys nousee siitä, että kuvasit Israelin perustamista Lähi-idän nykyisten ongelmien keskeiseksi syyksi.
– Ajattelen, että ihmisillä on oikeus olla olemassa, ei niinkään valtioilla. Israel miehitti, kolonisoi ja sorti, ja nyt eurooppalaiset pyytävät minua tunnustamaan sortajani ja kolonisoijani oikeuden olla olemassa, jotta maailma ja kolonisoijani tunnustaisivat minun oikeuteni olla olemassa. Tämä on mielestäni väärä kysymys ja tapa välttää vastaamasta todellisiin kysymyksiin: onko Israelilla oikeus olla olemassa apartheid-valtiona, ja missä Israelilla on oikeus olla olemassa? Sen sijaan että Israel saatettaisiin vastuuseen kansainvälisen oikeuden rikkomisesta, kysymys muuttuu siihen, onko Israelilla oikeus olla olemassa.
– Meidän täytyy tunnustaa, että toimimme kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien viitekehyksessä, tai emme voi käydä mitään mielekästä keskustelua. Toinen vaihtoehto on se, että annamme vahvemman voittaa. Meidän ei pidä huijata itseämme: Eurooppa ei ole vakavissaan kansainvälisen oikeuden suhteen, koska se ei ole tehnyt mitään saattaakseen Israelia vastuuseen kansainvälisen oikeuden rikkomisesta.
– Olen nyt tarkoituksella provosoiva. Jos emme ole yhtä mieltä siitä, että meidän täytyy toimia kansainvälisen oikeuden puitteissa, niin Donald Trumpin pitäisi ottaa Grönlanti, öljy ja kaikki muu lain nimissä, ja Venäjä voi ottaa Ukrainan, ehkä Suomenkin. Ilman kansainvälistä lakia väkivalta on hyväksyttävä keino tavoitteiden saavuttamiseen. Tällainen on hetki, jossa elämme.
Leppävaaran kirkon alttariseinän keraamiset rauhankyyhkyt ovat lahjoja Ramallahin evankelis-luterilaiselta Hope-seurakunnalta.
Mitä pitäisi mielestäsi tapahtua, jotta kestävä rauha Israelin ja palestiinalaisten välillä olisi mahdollinen?
– Ajattelen, että tie eteenpäin on yksinkertainen, vaikka moni näkee tilanteen monimutkaisena. Tarvitsemme erittäin raskaita pakotteita Israelille, maan taloudellista ja sotilaallista eristämistä ja boikotointia akateemisissa yhteyksissä, kansainvälisessä jalkapalloliitossa (FIFA) ja olympialaisissa. Sen jälkeen Israel on kutsuttava neuvottelupöytään, missä sille annetaan vaihtoehdot: heidän on annettava palestiinalaisille Länsirannalla ja Gazassa kansainvälisesti tunnustettu valtio, johon sisältyisi Itä-Jerusalem, tai neuvoteltava palestiinalaisten kanssa jokin muun ratkaisu, tai palestiinalaisista on tultava tasa-arvoisia kansalaisia Israelin valtiossa. Nyt Israel ei hyväksy mitään näistä vaihtoehdoista, koska sen ei tarvitse.
– Yksinkertaistan nyt voimakkaasti: jos katsomme politiikan ja historian tutkijoiden analyyseja tilanteesta, vaihtoehtoja on kolme – yksi valtio, kaksi valtiota tai se, että toinen osapuoli eliminoi toisen. Tämän vuoksi meidän täytyy painostaa Israelia sanktioilla valitsemaan joko yksi valtio tai kaksi valtiota.
– Kirkonjohtajana minulle ei ole olennaista se, sopivatko kansat keskenään Israelin ja Palestiinan liittovaltiosta, kahden valtion mallista tai jostakin muusta. Tämä on poliittinen valinta, jonka tekevät ihmiset, ei kirkko. Voin kuitenkin sanoa, että haluan kaikille ihmisarvon ja yhtäläiset oikeudet sekä oikeudenmukaisuutta, joka sisältää myös hyvitykset palestiinalaisille.
– Riippumatta siitä, mihin poliittisiin ratkaisuihin päädytään, kirkkoni kanta on selkeä siinä, että Jerusalem ei voi olla yksinomaan yhden kansan tai yhden uskonnon hallinnassa, vaan sen täytyy olla kahden kansan ja kolmen uskonnon kaupunki.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Näkökulma: Rauhanliike voisi olla Israelin ystävien uusi koti
PuheenvuorotIsraelilaiset ja palestiinalaiset rauhanrakentajat eivät pelkää kohdata toistensa kipua, vaan puhuvat yhteisestä tulevaisuudesta, toimittaja Hanna Partanen kirjoittaa.
