Sata miljoonaa ihmistä sai viime vuonna Raamatun ensi kertaa luettavakseen äidinkielellään
Käännöstyö etenee ennätysvauhtia, vaikka samalla luodaan monelle kansalle kirjakieltä. Yksi näistä on njaneka, jota puhutaan Angolassa.
Raamatunkäännöksiä valmistui viime vuonna uusille kielille enemmän kuin koskaan. Tehtävää silti riittää, sillä puolitoista miljardia ihmistä ei voi lukea eikä kuunnella Raamattua omalla äidinkielellään. Njanekan puhujat Angolassa eivät enää kuulu niiden 200 miljoonan ihmisen joukkoon, joiden kielelle ei ole käännetty yhtään Raamatun kirjaa.
Raamatunkääntäjät painoivat puupöydän pintaan keltaisia tarralappuja Angolan Lubangossa. He olivat saaneet tehtäväkseen kirjoittaa niihin työhönsä liittyviä kysymyksiä.
Suomen Pipliaseuran raamatunkäännöstyön johtava asiantuntija Riikka-Halme Berneking luki laput. Monessa ihmeteltiin, miten pitäisi kääntää Vanhan testamentin telttamajaan liittyviä monimutkaisia sanoja. Ensin piti ymmärtää, millainen rakennelma telttamaja oikein oli ollut. Huoneen seinälle heijastettiin piirroskuvia, ja sitten ryhdyttiin keskustelemaan.
Halme-Berneking muistelee tyytyväisenä heinäkuussa Angolassa pidettyä raamatunkääntäjien seminaaria. Esimerkiksi yhdellä maan vähemmistökielellä, njanekalla, on nyt hyvä ilmaus ilmestysmajan puisille tukiranteille. Tämä on yksi Raamatun 14 000 sanasta, joille on löydettävä kohdekielessä vastine.
Jonossa on yhä 3 800 kieltä
Njaneka on yksi maailman 7 000 kielestä. Kirkkojen jotakuinkin yhteinen tavoite on kääntää Raamattu kaikille kielille, joiden puhujia on vähintään 200 000. Vielä tarvitaan siis monta seminaaria ja keskustelua ennen kuin tehtävä on valmis. Koko Raamattu on käännetty vasta 733 kielelle. Tämä tarkoittaa, että puolitoista miljardia ihmistä ei voi lukea sitä omalla äidinkielellään.
Yli puolelle maailman kielistä ei ole käännetty edes yhtä Raamatun kirjaa. Tällaisten kielten puhujia on yhteensä yli 200 miljoonaa. Luvut perustuvat Yhtyneitten Raamattuseurojen vuosittain tekemiin tilastoihin.
Vuonna 2018 Yhtyneet Raamattuseurat otti tavoitteekseen saada kahdessakymmenessä vuodessa valmiiksi 1 200 käännöstä. Nykyistä vauhtia tavoite ei täyty, sillä viidessä vuodessa vähintään yksi Raamatun kirja on käännetty ensimmäisen kerran 133 kielelle. Jonotuslistalla on vielä noin 3 800 kieltä.
Halme-Berneking muistuttaa, että prosessit ovat työläitä, eikä viidessä vuodessa välttämättä päästä kuin alkuun. Olennaista on, kuinka monta käännöshanketta on käynnissä ja hidastavatko sodat, pandemiat tai muut kriisit kääntäjien työtä.
Mbambi sijaitsee noin 30 km päässä Lubangosta, joka on Hullan maakunnan pääkaupunki. Kylässä asuva raamatunkääntäjä Tchatua Calipe käy töissä Lubangossa. Kahden tunnin matka taittuu ensin pikku tietä kävellen tai pyörällä ja sitten bussilla. Kuva: Terhi Huovari/Suomen Pipliaseura
Ennätystahti vaikeuksista huolimatta
Asiaa voi katsoa myös toisesta kulmasta. Kaikista maailman murheista huolimatta vuonna 2022 valmistui valtava määrä ensimmäisiä käännöksiä: koko Raamattu 14 kielelle, Uusi testamentti viidelle ja jokin yksittäinen raamatunkirja 43 kielelle.
Yhtyneet Raamattuseurat uutisoi huhtikuussa, että tahti oli ennätyksellinen. Viime vuoden aikana valmistuneet käännökset toivat Jumalan sanan 100 miljoonan ihmisen ulottuville ensimmäisen kerran heidän omalla äidinkielellään.
Jos kaikki sujuu erinomaisesti, Raamatun voi saada käännettyä 12 vuodessa.
Käännöstyöhön perehtyneet tietävät, kuinka paljon on ponnisteltu ennen kuin kirjat lopulta ovat käyttäjiensä käsissä tai äänikirjana korvilla. Riikka Halme-Berneking on ollut mukana kymmenessä hankkeessa Eteläisessä Afrikassa ja tietää, miten sähkökatkot, poliittiset levottomuudet, internetin epävakaus ja sairaudet panevat aikatauluja uusiksi.
– Jos kaikki sujuu erinomaisesti, Raamatun voi saada käännettyä 12 vuodessa. Esimerkiksi njanekan kielelle vuosia tarvitaan todennäköisesti 17, ehkä enemmänkin. Työskentelyolosuhteet ovat täällä Angolassa haastavat, mutta motivaatiota ja sitkeyttä riittää.
Njaneka-nainen syventyy evankeliumiin äidinkielellään. Kuva: Ari Vitikainen/Suomen Pipliaseura
Usein työ alkaa kirjoitusasun luomisesta. Tästä Mikael Agricolakin aloitti ja kehitti samalla suomen kirjakielen.
Suomen Pipliaseuran viestintäjohtaja Terhi Huovari muistuttaa, että käännöstyön yhteydessä tapahtuva kirjakielen luominen on sekin aina historian merkkipaalu. Lukutaitotyöhön yhdistettynä raamatunkäännöstyö muuttaa maailmaa monella tavalla.
Yksin yrittävä väsyy kesken
Raamatunkääntäminen vaatii kielitieteellistä erityisasiantuntemusta, eksegeettistä eli Raamatun tekstien tutkimukseen liittyvää tietämystä, vaativan projektin ohjaamisen taitoa, paikallisen kulttuurin ja yhteiskunnan tuntemusta, kielikorvaa ja ihmissuhdetaitoja. Tämän kaiken saaminen vuosiksi yhteen on niin iso haaste, että sen taakse tarvitaan enemmän kuin yksi kirkko tai järjestö.
– Njanekan kielelle on suunniteltu käännöstä jo vuosikymmeniä. Moni kirkko on aloittanut työn, mutta se on aina jäänyt kesken. Kun Angolan Pipliaseura sitoutui hankkeeseen kymmenen vuotta sitten, tilanne muuttui, Halme-Berneking kertoo.
Hän kehuu 150 paikallisen Pipliaseuran muodostamaa globaalia järjestöperhettä paitsi laadusta myös ekumeenisuudesta. Toinen suuri toimija alalla on Wycliffe Raamatunkääntäjät (SIL International), jonka kanssa yhteistyö on hedelmällistä.
– Pipliaseura lähtee liikkeelle kirkkojen kutsusta. Njanekan käännöstiimiin kuuluu yksi katolilainen ja yksi protestanttinen pappi sekä toisen evankelisen kirkon kasteopettaja.
Miljoona njanekan puhujaa saa käyttöönsä Uuden testamentin
Marraskuussa pidetään suuret juhlat, kun miljoona njanekan puhujaa saa käyttöönsä Uuden testamentin. Neljäkymmentä vuotta sitten ryhmän joukossa ei ollut vielä juuri lainkaan kristittyjä. Etnisyyden ja paikallisen alkuperäisuskonnon sidos on vahva. Monet pitivät mahdottomana, että njanekan kansan parissa toimisi joskus kristillisiä seurakuntia.
Käännöstyön aikana käsitys on osoittautunut vääräksi. Nykyisin alueella toimii monia kirkkoja ja seurakunnat kasvavat.
– Haluamme saada Raamatun sanoman maailmaan, koska Jumalan sana ei palaa tyhjänä, Suomen Pipliaseuran tuore toiminnanjohtaja Petri Merenlahti sanoo.
Kielet kehittyvät koko ajan ja käännökset kaipaavat säännöllisesti uudistamista.
Sana synnyttää uskoa, toivoa, osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta, hän luettelee. Jotta tämä voi tapahtua, ihmisen ja Raamatun välille täytyy luoda yhteys.
– Ja yhteyden syntymiseen tarvitaan oma kieli ja lukutaitoa. Niiden avulla naiset ja vähemmistöt saavat lisää voimaa ja osallisuutta. Siksi raamatunkäännöstyö on myös diakoniaa.
Yhteyttä rakennetaan myös Suomessa. Täällä on käynnissä mittava työ mobiilikäyttäjille suunnatun uuden suomennoksen parissa. Uusi testamentti on jo valmis, ja Vanhan testamentin pitäisi valmistua 2028.
– Kielet kehittyvät koko ajan ja käännökset kaipaavat säännöllisesti uudistamista. Tavoitteemme on, että Raamattu on ymmärrettävä ja läheinen, Merenlahti kertoo.
Kuinka ymmärtäminen ja läheisyys saavutetaan, kun Raamatun tuntemus ja arvostus ovat länsimaissa kovasti haurastumaan päin?
– Eloa on paljon. Teemme työtä Jumalan voiman avulla ja yhdessä kaikkien kirkkojen kanssa. Tehtävä voi olla haastava, mutta olemme saaneet sen Jumalalta.
Katso videolta, miltä kuulostaa Matteuksen evankeliumi njaneka-kielellä:
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vanhan testamentin psalmit käännettiin nykykielelle – ”herroittelu” väheni ja Jahvesta tuli Jumala
Hengellisyys AjankohtaistaUutta psalmisuomennosta tehtäessä on ajateltu nuorta lukijaa. Tekstin on toimittava mobiililaitteessa ja äänikirjana.
.jpg)