Rippikoulu on tarkoitettu jokaiselle nuorelle. Kuvassa rippileiriläisiä ryhmätehtävän parissa Espoon Solvallan urheilukeskuksessa. Kuva: Vilja Harala
Moni perhe pysähtyy saman kysymyksen äärelle: miksi rippikoulusta pitää maksaa?
Seurakunnat tarjoavat edullisia tai kokonaan maksuttomia rippikouluvaihtoehtoja. Leirille haluavat joutuvat kuitenkin varautumaan maksuihin, mutta niihin on mahdollista saada avustusta. Taloudellinen tilanne ei saa olla este rippikouluun osallistumiselle.
Omalla paikkakunnalla järjestettävät kaupunki- tai päiväriparit ovat kävijälleen usein täysin maksuttomia tai niistä peritään vain pieni ruokailumaksu, johon on mahdollista hakea seurakunnalta maksuvapautusta. Esimerkiksi Helsingin seurakunnissa päivärippikoulun ruokailut kattava hinta on 60 euroa. Pienryhmärippikoulu puolestaan on maksuton.
Leirimuotoiset rippikoulut maksavat yleensä enemmän, ja niiden hintahaarukka liikkuu valtakunnallisesti 100 eurosta jopa yli 1000 euroon. Vaikka rippikoulun osallistumismaksu voi tuntua suurelta, se kattaa todellisuudessa vain pienen osan siitä, mitä rippikoulun järjestäminen seurakunnalle maksaa. Kuluja syntyy jo pelkästään opetuksesta, josta vastaavat koulutetut seurakunnan työntekijät yhdessä isosten kanssa, sekä oppimateriaaleista.
– Nuoret saavat oman rippiraamatun ja mahdollisesti katekismuksen sekä joissakin seurakunnissa rippikouluoppikirjan. Leirimuotoisessa rippikoulussa maksu kattaa myös täysihoidon leirikeskuksessa ja useimmiten myös kuljetukset leiripaikalle. Se sisältää lisäksi leiri- tai intensiivijakson vakuutukset, kertoo Kirkkohallituksen jumalanpalvelus- ja kasvatusyksikön vs. asiantuntija Johanna Hirsto.
Kristinuskon perusasiat ovat keskeinen opetussisältö kaikissa rippikouluissa. Kuva: Katri Ketola
Hirston vakituinen asemapaikka on Espoon seurakuntayhtymässä, jossa hän vastaa rippikoulutyön koordinoinnista ja kokonaisuudesta. Espoossa leirimuotoinen rippikoulu maksaa 180 euroa. Teemarippikoulun hinta on 250 euroa.
– Laskettelu- tai vaellusriparien kaltaiset teemarippikoulut ovat ohjelmineen, välinevuokrineen, kuljetuksineen ja täysihoitoineen kalliimpia, Hirsto toteaa.
Seurakunnat hoitavat rippikoulujen kustannukset pääosin kirkollisverotuloillaan. Esimerkiksi Helsingissä Malmin seurakunnassa rippikouluihin on kuluvana vuonna budjetoitu noin 280 000 euroa.
– Meillä iltaripari, pienryhmäripari ja cityripari eli päivämuotoinen rippikoulu, jossa ei yövytä leirikeskuksessa, ovat maksuttomia. Tavallinen rippikoululeiri maksaa 150 euroa, teemariparit 210–260 euroa, kertoo kasvatuksen johtaja Minna Karas Malmin seurakunnasta.
Tiukka talous ei saa estää riparille osallistumista
Johanna Hirsto painottaa, että yhdenkään nuoren rippikoulu ei saa jäädä käymättä siksi, ettei siihen ole varaa.
– Tiedämme, että Suomessa on paljon lapsiperheköyhyyttä. Emme missään nimessä halua, että nuori joutuisi luopumaan rippikoulusta perheensä taloudellisen tilanteen vuoksi tai päätyisi eriarvoiseen asemaan kavereihinsa nähden tämän takia, Hirsto sanoo.
Useimmissa seurakunnissa on rippikoulun muotoon katsomatta mahdollista hakea maksuhuojennusta tai vapautusta osallistumismaksusta. Perheen taloudellisen tilanteen mukaan voi rippikoulumaksuihin hakea ja saada myös diakonia-avustusta.
– Ripari on tarkoitettu jokaiselle nuorelle, eikä kenenkään riparin tarvitse jäädä käymättä perheen taloudellisen tilanteen vuoksi, toteaa myös Minna Karas.
Tavallinen ripari on yhtä laadukas kuin teemaripari
Vaikka teemarippikoulut herättävät paljon kiinnostusta, Hirsto muistuttaa, että niiden sisältö ei eroa varsinaiselta opetukseltaan tavallisesta rippikoulusta.
– Perinteinen leiririppikoulu tai päivärippikoulu on aivan yhtä laadukas. Kristinuskon perusasiat ovat keskeinen opetussisältö kaikissa rippikouluissa.
Monissa seurakuntien omissa leirikeskuksissa ohjelmaan kuuluu muutenkin monipuolista tekemistä, kuten liikuntaa kirkkovenesoudusta jousiammuntaan, erilaisia retkiä ja yhteistä iltaohjelmaa, vaikka kyse ei olisikaan teemarippikoulusta.
Rippiristi pitää pintansa
Kun juhlapäivä koittaa, saattaa harmaita hiuksia synnyttää paitsi konfirmaatiolahja, myös kaikki muu juhlaan liittyvä, kuten konfirmaatiotilaisuuteen pukeutuminen.
– Konfirmaatio ei ole pukujuhla, vaan se on mielen juhla. Seurakunnalle, kirkolle ja työntekijöille tulee olla merkityksetöntä se, millaisissa vaatteissa nuori tai nuorten huoltajat juhlaan saapuvat, Minna Karas sanoo.
Jos juhlavaatteet katsoo tarpeelliseksi erikseen hankkia, valistuneet nykynuoret saattavat kelpuuttaa, jopa haluta, kierrätetyn ja uusiohengessä hankitun puvun. Orastavalta asukriisiltä voi pelastaa alba, johon nuoret pukeutuvat monesti myös konfirmaatiokuvia otettaessa.
– Alballa on teologinen merkitys, mutta sen käyttö on hyvä käytäntö myös sikäli, että nuorten yhtenäinen pukeutuminen tuo tilanteeseen tietyn tasavertaisuuden, Johanna Hirsto toteaa.
Konfirmoitava nuori saa seurakunnalta rippikoulutodistuksen ja rippiraamatun. Kuva: Vilja Harala
Hirsto tietää tämän kesän rippikoululaisen äitinä, että tulevaan konfirmaatioon liittyy asuasioiden lisäksi muitakin valmisteluja ja suunnitelmia, mikäli tapahtumaa aiotaan juhlistaa.
– Juhlakonsepteja on monenlaisia. Luovaa ajattelua ja käytäntöjä voi soveltaa niin tarjoilujen kuin konfirmoitavan muistamisenkin suhteen. Juhlat voi järjestää nyyttäriperiaatteella tai esimerkiksi niin, että lahjaksi voi pyytää vaikkapa jotakin tarjottavaa kahvipöytään, Hirsto sanoo.
Nuori saa seurakunnalta rippikoulutodistuksen ja rippiraamatun ja joissakin seurakunnissa ruusun muistoksi konfirmaatiopäivästä. Lahjoista rippiristi pitää Hirston mukaan vahvasti pintansa.
– Halutuin rippilahja on edelleen rippiristi. Oman nuoreni kaveripiiristä tiedän, että siinäkin voidaan suosia kierrätyshenkeä. Joku lapseni ystävä oli saanut isoäitinsä rippiristin lahjaksi. Sillähän on vielä enemmän tunnearvoa, kun se on samaan aikaan tällainen suvun perintö.
Rahalahjalla voi myös olla paikkansa, joskaan summan ei tarvitse olla suuren suuri.
– Viisi euroa voi olla 15-vuotiaalle ilahduttava siinä missä isompikin summa. Varsinkin tällaisessa tilanteessa, kun nuorten on vaikea saada kesätöitä, Hirsto sanoo.
Yhdessä vietetty aika vaikkapa telttaretken, taidenäyttelyn ja leffa- tai pelireissun muodossa voi sekin olla nuorelle mieluisa lahja.
– Ajattelen, että jos saa kutsun rippijuhliin, ei tarvitse jättää tulematta siksi, että ei ole mahdollisuutta antaa lahjaa. Nuoren muistaminen, paikalle saapuminen ja yhteisen hetken viettäminen ovat jo lahja sinänsä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Rippileirien keskeytymiset nousivat kesän uutisaiheeksi – tällaisista syistä seurakunta voi lähettää nuoren kotiin
AjankohtaistaSeurakunta voi päättää nuoren leirijakson keskeyttämisestä, jos rippileirin fyysinen tai henkinen turvallisuus vaarantuu. Leirin keskeytyminen ei tarkoita sitä, että rippikoulu jää kesken.
