Maria Kopponen on ollut seurakunnan toiminnassa mukana lapsesta asti, mutta kastettiin vasta rippikoulun yhteydessä Kannelmäen kirkossa.
Moni nuori kastetaan nyt vasta rippikoulun yhteydessä – Maria Kopposella oli samana vuonna sekä kaste että rippijuhlat
Lapsikasteitten määrän vähentyminen näkyy jo rippikouluikäisten ikäluokissa. Ripareille ilmoittautuu nyt myös heitä, jotka eivät kuulu kirkkoon.
Noin kolme vuotta sitten Maria Kopponen käveli Kannelmäen kirkon alttarille yllään valkoinen alba. Paikalla olivat vanhemmat, sisko, mummo, yksi parhaista kavereista ja kaksi enoa, jotka olivat lupautuneet kummeiksi. Pappi Virpi Koskinen otti kastemaljasta tilkan vettä ja levitti sen Kopposen hiuksiin.
– Pikkasen jännitti. Olihan se ihan uusi tilanne ja erilainen kokemus, kun kasteen ottaa vähän vanhempana, Kopponen muistelee.
Riparille meneminen oli tuntunut luontevalta, sillä sinne olivat menossa monet kaverit ja Kopponen oli osallistunut seurakunnan kerhoihin ja leireille pienestä pitäen. Häntä ei kuitenkaan kastettu ja liitetty kirkkoon vauvana.
– Isä ei kai kuulunut kirkkoon kun synnyin ja äiti oli eronnut kirkosta, mutta on myöhemmin liittynyt takaisin. Hän oli ilmeisesti ajatellut, että saan sitten itse päättää, haluanko kuulua kirkkoon.
Riparivuonna 2020 elettiin koronarajoitusten keskellä ja pandemia vaikutti moneen asiaan. Riparista jäi kuitenkin hyvät muistot, ja oman riparin jälkeen Maria Kopponen toimi pari vuotta isosena.
Vanhemmat jättävät lapselle vapauden valita
Rippikouluun ilmoittautuva kirkkoon kuulumaton nuori ei ole enää harvinaisuus pääkaupunkiseudulla. Taustalla on useita syitä: on perheitä, joissa vain toinen vanhemmista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai sitten molemmat vanhemmat kuuluvat, mutta eivät ole halunneet lapselle kastetta.
– Kyse ei niinkään ole siitä, että oltaisiin kastetta vastaan, vaan ajatellaan, että uskonto on asia, josta ihmisen pitää saada päättää itse, Espoon seurakuntien vs. kasvatuksen asiantuntija, pappi Erika Kallio sanoo.
Kun kirkkoon kuulumaton nuori tahtoo rippikouluun ja tulla kasteelle, vanhemmat suhtautuvat yleensä asiaan myönteisesti.
– He ovat järjestäneet ihan innoissaan kastejuhlaa. Jopa nuorten kotikasteita on ollut, mikä on uusi ilmiö, Kallio sanoo.
Tikkurilassa nuorille oma kastepäivä
Tikkurilan seurakunnassa Vantaalla kirkkoon kuulumattomia nuoria riparilaisia voi olla noin parikymmentä vuodessa. Seurakunta kutsuu riparilaisia, joita ei ole vielä kastettu, omaan kastepäivään maaliskuussa.
– Jokaiselle nuorelle järjestetään oma kastehetki Tikkurilan kirkolla. Seurakunta tarjoaa tilat ja kakkukahvit, tai kakun saa viedä kotiin mukaan, rippikoulutyön pappi Johanna Toivonen Tikkurilan seurakunnasta kertoo.
Nuorten kasteet ovat herkkiä hetkiä: nuori on usein itse valinnut kummit, ja läsnä olevat aikuiset tuntevat nuoren persoonan ja tietävät, että kaste on oma valinta.
Helsinkiläisen Malmin seurakunnan rippikoululeireille ilmoittautui tänä vuonna 40 kirkkoon kuulumatonta nuorta. Rippikouluun voi tulla kirkkoon kuulumatonkin, mutta konfirmaatio edellyttää kastetta.
– Rippikoulu on vielä nykyisillä hinnoilla sellainen juttu, johon halutaan mukaan, vaikka perhe ei kuuluisi kirkkoon, kasvatuksen johtaja Minna Karas Malmin seurakunnasta sanoo viitaten Helsingin seurakunnissa vireillä olevaan suunnitelmaan nostaa rippikoulujen hintoja ensi vuodeksi.
– Nuoret kertovat toisilleen kokemuksia riparista. Se ratkaisee, ei se, mitä me aikuiset sanomme, Karas jatkaa.
Osa kirkkoon kuulumattomista, riparille tulevista nuorista, on ollut koulussa uskonnon, osa elämänkatsomustiedon opetuksessa. Kirkkoon kuulumattomat voivat opiskella uskontoa, mutta kirkon jäsenet eivät voi opiskella elämänkatsomustietoa.
– Jos nuori on opiskellut elämänkatsomustietoa ja liittyy kirkkoon riparikesänä, hän joutuu vaihtamaan viimeiseksi peruskouluvuodeksi uskonnonopetukseen. Se voi olla monelle kynnyskysymys. Tämä on epäkohta, johon toivoisi muutosta, Erika Kallio sanoo.
Maria Kopponen on nyt 18-vuotias lukiolainen ja voi itse päättää kirkon jäsenyydestä. Kirkkoon kuuluminen tuntuu yhä merkitykselliseltä.
Kirkko on tärkeä yhteisö
Maria Kopposen riparivuotta 2020 sävytti koronapandemia. Oman ripariryhmänsä konfirmaatiopäivänä hän oli karanteenissa ja sai konfirmaation ja rippijuhlat vasta vähän myöhemmin. Riparista ja kasteesta jäi silti kivat muistot, ja syksyllä Kopponen jatkoi isoskoulutukseen.
Tänä vuonna Kopponen täytti 18 vuotta. Muitten kiireitten vuoksi seurakunnan toimintaan osallistuminen on nyt vähäisempää, mutta kirkon jäsenyys tuntuu yhä merkitykselliseltä.
– Kuulun kirkkoon ja olen siihen tyytyväinen. En ole ajatellut erota. Minulle seurakunta on läheinen yhteisö, jossa on tärkeitä ihmisiä. En halua lähteä mihinkään.
Rippikoulun hinta Helsingissä saattaa nousta
Rippikoulun hinta Helsingin seurakunnissa saattaa ensi vuonna olla nykyistä korkeampi. Vuonna 2023 viikon mittainen leiri on maksanut osallistujalle 140 euroa, mutta ensi vuonna hinta saattaa olla 210 euroa.
Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto päätti yhteistoimintaneuvotteluiden säästösuunnitelman yhteydessä korottaa leirivuorokausien sisäistä hintaa eli seurakunnilta rippikouluista perittävää maksua. Tähän asti maksu on ollut 20 euroa/vrk/hlö, mutta vuodesta 2024 lähtien se on 30 euroa/vrk/hlö. Kirkkoherrat hyväksyivät leirimaksujen korotuksen toukokuussa. Seuraavaksi asiaa käsitellään yksittäisten seurakuntien seurakuntaneuvostoissa.
Helsingin seurakuntayhtymän nuorisotyön sihteerin Pauli Syrjö mukaan taustalla ovat kohonneet kustannukset sekä se, että rippileirien hintoja ei ole korotettu Helsingissä noin kymmeneen vuoteen. Hinnat on myös haluttu pitää yhtenäisinä Helsingissä.
– Hintoja nostetaan vastaamaan tämän päivän kuluja, eikä hinta koskaan silti vastaa niitä täysin, Syrjö sanoo.
Osa nuorten parissa työskentelevistä Helsingin seurakuntien nuorisotyönohjaajista ja papeista pitää suunniteltua korotusta liian korkeana. Kasvatuksen johtaja Minna Karas Malmin seurakunnasta luonnehtii suunniteltua korotusta ”jäätäväksi”. Hinta voi olla monelle perheelle liikaa.
– Ei ole enää itsestään selvää, että nuoret tulevat rippileirille. Kaikista helsinkiläisistä nuorista enää noin puolet käy rippileirin. On strateginen valinta, mihin Helsingin seurakunnissa käytetään rahaa, hän sanoo.
Malmin seurakuntaneuvosto käsitteli rippikoulumaksujen korotusta osana lähetekeskustelua talousarviosta 5. kesäkuuta. Äänestyksen jälkeen maksut päätettiin pitää 140 eurossa. Samana päivänä kokoontunut Kannelmäen seurakuntaneuvosto taas hyväksyi hinnankorotuksen. Munkkiniemen seurakuntaneuvostossa asiaa käsitellään 7. kesäkuuta.
Karas on huolissaan myös siitä, että leirivuorokausien hinnan korottaminen voi vaikuttaa isosten määrään helsinkiläisten seurakuntien leireillä. Seurakunta maksaa heidän kulunsa. Pauli Syrjön mielestä huoli on aiheellinen.
– Jos käyt isoskoulutuksen, siihen liittyy se ajatus, että pääsee rippileirille. Jos ei pääsekään, siitä voi tulla olo, että ei ole hyvä ja kelpaa kirkolle.
Vantaalla leiririppikoulu maksaa nuorelle 160 euroa, Espoossa 180 euroa. Erikoisleirit, kuten harrasterippileirit, maksavat enemmän, kaupunkirippikoulut vähemmän. Kaikkialla perheet voivat hakea diakonista avustusta maksuun tai vapautusta rippikoulumaksusta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ripari on yhä useammalle nuorelle ihan oma päätös – Fanny Vaappo odottaa saavansa riparilta hyviä muistoja ja uusia kavereita
Hengellisyys Hyvä elämäRippikoulussa ei tarvitse olla paras versio itsestään, sanoo kasvatuksen asiantuntija Johanna Hirsto Espoon seurakuntayhtymästä.
.jpg)
